Ménièren tauti: oireet, kohtaukset ja hoito

01Mikä se on

Mikä on Ménièren tauti?

Ménièren tauti on oireyhtymä, jonka oireet kuvattiin lähes nykyisessä muodossaan jo vuonna 1861. Taudin aiheuttajaa ei ole aktiivisesta tutkimustyöstä huolimatta pystytty selvittämään, ja todennäköisesti sen puhkeaminen on usean tekijän summa. Lähes kaikilla potilailla havaitaan turvotusta sisäkorvan kalvoisissa rakenteissa.

• Turvotuksen määrällä ei ole yhteyttä taudin voimakkuuteen, eikä tiedetä, mikä turvotuksen aiheuttaa.
• Syyksi on esitetty esimerkiksi viruksia, stressiä, autoimmuunitauteja ja pään vammoja, mutta mitään teoriaa ei ole pystytty varmistamaan.
• Tauti voi puhjeta missä iässä vain, mutta valtaosa tapauksista diagnosoidaan 30–60-vuotiailla.
• Tauti on tavallisempi naisilla, ja lasten tautimuoto on harvinainen.

02Altistavat tekijät

Mitkä sairaudet liittyvät Ménièren tautiin?

Uniapnea, migreeni ja reumasairaudet ovat Ménièren tautia sairastavilla muuta väestöä tavallisempia. Noin joka neljännellä potilaalla on tautia sairastava sukulainen, mutta taudille altistavia geenejä ei ole pystytty paikantamaan.

• Jopa joka toisella Ménièren tautia sairastavalla on migreeni, mutta migreeni on huomattavasti yleisempi kuin Ménièren tauti.
• Ménièren taudin ja migreenin esiintyminen yhtä aikaa on yleisempää vaikeaoireisissa ja suvuittain esiintyvissä tautimuodoissa.
• Cochrane-katsauksen mukaan taudin taustasyy on tuntematon, kuten myös se, miten elintapamuutokset mahdollisesti vaikuttavat.

03Oireet

Ménièren taudin oireet ja kohtaukset

Taudin oireena ovat toistuvat, vähintään 20 minuuttia kestävät kohtaukset, joiden aikana esiintyy kiertohuimausta, pahoinvointia, kuulon heikentymistä ja korvan täyteyden tunnetta tai tinnitusta. Korvan soimisesta kerromme lisää oppaassamme tinnituksesta.

• Kuulon heikkeneminen ilmenee alussa matalilla taajuuksilla ja etenee myöhemmin muille taajuuksille.
• Kun kohtaus on ohi, kuulo palaa ennalleen, mutta pitkään kestäneessä taudissa kuulo alkaa heiketä pysyvästi.
• Alle 10 %:lla potilaista esiintyy Tumarkinin kohtauksia, joissa tasapaino katoaa hetkellisesti niin, että ihminen saattaa lysähtää maahan.
• Tauti alkaa yhdestä korvasta, mutta noin joka toisella potilaalla toinen korva alkaa oireilla myöhemmässä vaiheessa.

04Diagnoosi

Miten Ménièren tauti todetaan?

Diagnoosi voidaan tehdä, kun potilaalla on todettu taudille tyypilliset oireet ja kohtausten aikainen kuulon heikkenemä on varmistettu kuulotutkimuksessa. Huimausta voivat aiheuttaa monet muutkin syyt, joista kerromme oppaissamme huimauksesta ja asentohuimauksesta.

• Tyypillisiä ovat toistuvat, vähintään 20 minuuttia kestävät kiertohuimauskohtaukset.
• Kohtausten aikana kuulo heikkenee ja korvassa tuntuu täyteyttä tai soimista.
• Kuulotutkimuksella varmistetaan kohtausten aikainen kuulon heikkenemä.
• Epäselvän, voimakasoireisen huimauksen syy on aina syytä selvittää.

05Taudinkulku

Miten tauti etenee?

Kohtausten voimakkuudessa ja esiintymistiheydessä on suurta vaihtelua taudin eri vaiheissa ja ihmisten välillä. Alussa kohtauksia on yleensä useammin, minkä jälkeen ne harvenevat ja myöhemmässä vaiheessa loppuvat useimmiten kokonaan.

• Kohtauksia voi tulla useita viikossa, tai niiden välissä voi olla vuosia.
• Vaikeimmissakin tautimuodoissa on usein pitkiä, vähäoireisia vaiheita, ja tauti voi muuttua täysin oireettomaksi.
• Kuulon heikkenemä voi kuitenkin edetä ja kuulo voi huonontua merkittävästi.
• Pitkäkestoiseen tautiin liittyvää kuulon heikkenemistä voidaan hoitaa kuulokojeilla ja hankalimmissa tapauksissa sisäkorvaistutteella.

06Omahoito

Omahoito: elintavat ja vähäsuolainen ruokavalio

Luottamuksellinen ja jatkuva hoitosuhde Ménièren taudin tuntevaan lääkäriin on olennainen osa onnistunutta hoitoa. Sairastuneen on tärkeää saada luotettavaa tietoa taudin kulusta ja omista mahdollisuuksistaan vaikuttaa siihen.

• Säännölliset elintavat ja riittävä uni.
• Stressin välttäminen.
• Vähäsuolainen ruokavalio.
• Vertaistuki: toisten sairastuneiden kokemuksista hyödytään merkittävästi, ja vertaistukea on saatavilla esimerkiksi Huimaus- ja Meniere-liiton kautta.

07Hoito

Ménièren taudin lääke- ja toimenpidehoito

Koska taudin puhkeamiseen johtavaa prosessia ei toistaiseksi ymmärretä, tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Elintapahoidolla ja lääkityksellä saavutetaan useimmiten hyvä hoitovaste.

• Jos häiritseviä kohtauksia esiintyy vähintään kerran kuukaudessa, aloitetaan yleensä huimauslääkitys, jota on jatkettava vähintään kolme kuukautta ennen kuin tehoa voidaan arvioida. Yleisesti käytetyn lääkkeen tehoa ei ole pystytty osoittamaan tutkimuksissa, mutta se on turvallinen ja selvästi auttaa joitain potilaita.
• Myös nesteenpoistolääkkeitä voidaan käyttää, ja huimauksen ja pahoinvoinnin hoitoon käytetään pahoinvointilääkkeitä.
• Hankaliin huimausoireisiin saadaan usein helpotusta välikorvaan tärykalvon läpi ruiskutetusta antibiootista, jonka vaikutus perustuu tasapainoelimen aistinsolujen tuhoutumiseen. Hoito tehdään paikallispuudutuksessa korvalääkärin vastaanotolla.
• Erittäin hankalissa tapauksissa voidaan katkaista tasapainohermo, jolloin kiertohuimauskohtaukset loppuvat noin 80–90 %:lla potilaista. Seurauksena voi olla jatkuva tasapainoepävarmuus, ja kirurgista hoitoa tarvitaan hyvin harvoin.

Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme selvitämme huimauksen ja kuulo-oireiden syyn ja suunnittelemme seurannan (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Milloin hoitoon

Milloin huimauksen vuoksi hoitoon?

Huimauksen yhteydessä on tärkeää tunnistaa tilanteet, joissa syy on selvitettävä nopeasti.

• Jos huimaukseen liittyy sekavuutta, puheen tuottamisen ongelmia tai halvausoireita, hoitoon on hakeuduttava välittömästi.
• Epäselvän, voimakasoireisen huimauksen syy on syytä selvittää, ja lääkäriin kannattaa hakeutua viimeistään seuraavana aamuna.
• Jos Ménièren tauti on jo todettu ja kohtaus on samanlainen kuin aiemmin, hoitoon ei tarvitse hakeutua.
• Jos häiritseviä kohtauksia esiintyy vähintään kerran kuukaudessa, aloitetaan yleensä lääkitys.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Cochrane-katsaus suhtautuvat elintapahoitoon eri tavoin:

• Suola ja elintavat: Terveyskirjaston mukaan säännölliset elintavat, riittävä uni, stressin välttäminen ja vähäsuolainen ruokavalio ovat omahoidon kulmakiviä. Cochrane-katsaus ei löytänyt yhtään lumekontrolloitua satunnaistettua tutkimusta usein suositelluista toimista, kuten suolan tai kofeiinin rajoittamisesta.
• Näytön varmuus: Cochrane-katsaukseen löytyi vain kaksi satunnaistettua tutkimusta (erityisesti käsitellyt viljat sekä runsas veden juonti tai pimeässä nukkuminen), ja niiden näytön varmuus oli matala tai erittäin matala. Katsauksen mukaan elintapahoitojen näyttö on hyvin epävarmaa.
• Lääkehoito: Terveyskirjasto toteaa itsekin, ettei yleisesti käytetyn huimauslääkkeen tehoa ole pystytty osoittamaan tutkimuksissa, mutta sitä käytetään, koska se on turvallinen ja auttaa joitain potilaita.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat Ménièren taudista

• Ménièren tauti on krooninen sisäkorvasairaus, jonka syytä ei tunneta.
• Oireina ovat kiertohuimauskohtaukset, kuulon heikkeneminen ja korvan täyteyden tunne tai tinnitus.
• Kohtaukset kestävät 20 minuutista vuorokauteen ja harvenevat yleensä ajan kanssa.
• Diagnoosi perustuu oireisiin ja kuulotutkimukseen.
• Omahoidon kulmakivet ovat säännölliset elintavat, uni, stressin välttäminen ja vähäsuolainen ruokavalio.
• Huimaus, johon liittyy sekavuutta, puhehäiriöitä tai halvausoireita, vaatii välitöntä hoitoa.