Huimaus: mistä se johtuu ja milloin hoitoon?

01Mikä se on

Millaista huimaus on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan huimaus voi olla esimerkiksi:

• kiertävää, ikään kuin huone pyörisi ympäri,
• keinuvaa kuin olisi veneessä,
• pyörryttämisen tunnetta tai silmien pimentymistä,
• epämääräistä tasapainottomuutta tai huteraa oloa,
• epätodellista olotilaa tai selvästi johonkin liikkeeseen tai ylösnousuun liittyvää huimausta.

Kiertävä huimaus on useimmiten sisäkorvaperäistä. Kaatava huimaus voi vaikeusasteesta riippuen johtua jännitysniskasta, kaularangasta tai verenkierron tai aivojen toiminnan häiriöstä. Tasapainohäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa on vaikeuksia pysyä pystyssä ilman varsinaista huimauksen tunnetta.

02Sisäkorva

Sisäkorvaperäiset syyt

Terveyskirjaston mukaan yleisimpiä sisäkorvaperäisiä syitä ovat:

• hyvänlaatuinen asentohuimaus, joka tuntuu kiertohuimauksena 2–20 sekuntia pään asennon muutoksen jälkeen, esimerkiksi makuulle mentäessä tai kasvoja pestessä,
• vestibulaarineuriitti eli tasapainohermon tulehdus, joka aiheuttaa äkillisesti alkavan voimakkaan kiertohuimauksen, tasapainoepävarmuuden ja pahoinvoinnin; silmävärveen vuoksi lukeminen voi olla mahdotonta,
• Ménièren tauti, johon kuuluvat huimauskohtaukset, kuulon huononeminen, korvien soiminen sekä korvan paineen tai täyttymisen tunne.

Tasapainohermon tulehduksen hankala huimaus menee yleensä itsestään ohi 1–2 viikossa, joskin lieviä tasapaino-oireita voi olla pidempään. Hyvänlaatuinen asentohuimaus paranee yleensä itsestään, mutta oireiden poistumista voi nopeuttaa Epleyn liikesarjalla.

03Verenkierto

Verenpaine, nestevaje ja lääkkeet

Terveyskirjaston mukaan huimausta voivat aiheuttaa myös:

• ortostaattinen hypotensio eli verenpaineen äkillinen lasku ylös noustessa; sitä esiintyy erityisesti murrosiän nopean kasvun vaiheessa ja ikääntyessä, ja ikääntyneillä se on hyvin usein kaatumisten syy,
• nestevajaus erityisesti vanhuksilla ja pienillä lapsilla esimerkiksi helteellä, kuumeessa tai ripulissa,
• monet lääkkeet, esimerkiksi verenpainelääkkeet ja jotkin psyykenlääkkeet,
• sydämen rytmihäiriöt ja sydäninfarkti, anemia sekä matala verensokeri erityisesti insuliinia käyttävillä.

Lääkärin kanssa on syytä keskustella lääkityksen tarkistamisesta, jos käytössä on useita lääkkeitä tai huimaus alkaa pian lääkityksen lisäämisen jälkeen.

04Aivoperäinen

Aivoperäinen huimaus

Terveyskirjaston mukaan TIA eli ohimenevä aivoverenkiertohäiriö sekä aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa äkillistä huimausta muiden neurologisten oireiden kanssa. Erityisesti verenkiertohäiriöt aivorungon ja pikkuaivojen alueella aiheuttavat huimausta.

• aivojen toiminnan häiriöissä huimaus ilmenee pikemmin tasapainon ja pystyssä pysymisen vaikeutena,
• siihen liittyy usein myös muita hermoston oireita,
• huimaus voi olla myös päähän kohdistuneen iskun tai neurologisten sairauksien, kuten epilepsian ja MS-taudin, oire,
• joillakin huimausta ilmenee migreenin yhteydessä.

Jos äkilliseen huimaukseen liittyy puheen, kuulon, näön, nielemisen, lihasten toiminnan tai ajattelun häiriöitä, päivystykseen on hakeuduttava välittömästi.

05Psyykkinen

Ahdistus, stressi ja jännitysniska

Terveyskirjaston mukaan paniikkihäiriö, ahdistus ja stressitilanne voivat ilmetä huimauksena, johon liittyy yleensä muitakin oireita, kuten pelon tunnetta, sydämentykytystä, rintakipuja, hikoilua, vapinaa ja hengenahdistusta. Jännityspäänsärky voi hankalimmillaan aiheuttaa huimausta.

Tällaisessa huimauksessa on tärkeää huolehtia hyvinvointia tukevasta vuorokausirytmistä, riittävästä levosta, ruokailuista ja liikunnasta, etsiä psyykkistä tukea ja pohtia elämäntilanteen muutoksia. Niska- ja hartiajännitykseen liittyvän huimauksen hoitoa voi odottaa pidempään.

Pitkäaikaisesta huimauksesta kirjoittaneiden neurologien (Popkirov ym. 2018) mukaan pysyvä asento- ja havaintohuimaus (PPPD) on yleinen pitkäaikaisen huimauksen syy, jossa tutkimuslöydökset ovat yleensä normaaleja. Sitä voidaan hoitaa tasapainokuntoutuksella, serotoniiniin vaikuttavilla lääkkeillä ja kognitiivisella käyttäytymisterapialla.

06Itsehoito

Huimauksen itsehoito ja ehkäisy

Terveyskirjaston mukaan:

• tasapainoharjoittelusta on hyötyä kaikentyyppisen huimauksen hoidossa,
• tasapainohermon tulehduksessa kannattaa lähteä liikkeelle heti, kun pystyy, jotta tasapainojärjestelmä aktivoituu,
• ortostaattista huimausta voi vähentää liikunnalla, ja aamuista huimausta ehkäisee vuoteesta nouseminen hitaasti ja istuskelu hetki sängyn reunalla,
• ikääntyneillä huimaus suurentaa kaatumisen riskiä, joten ympäristön turvallisuuteen ja apuvälineisiin kannattaa kiinnittää huomiota; paikalleen jääminen pahentaa ajan kanssa huimausta.

Säännölliset elämäntavat, riittävä lepo, liikunta ja terveyttä tukeva ruokavalio voivat jossakin määrin vähentää huimauksen riskiä. Ménièren taudin omahoidon kulmakiviä ovat säännölliset elintavat, riittävä uni, stressin välttäminen ja vähäsuolainen ruokavalio.

07Milloin hoitoon

Milloin huimauksen vuoksi hoitoon?

Terveyskirjaston mukaan päivystykseen on hakeuduttava välittömästi, jos:

• äkilliseen huimaukseen liittyy puheen, kuulon, näön, nielemisen, lihasten toiminnan tai tajunnan häiriöitä,
• huimaukseen liittyy rintakipua, rytmihäiriötuntemus tai voimakas hengenahdistus,
• huimaus on niin voimakasta, ettei pysy pystyssä, tai yleistila laskee, jalat eivät kanna tai kuumetta on yli 38 astetta,
• olet lyönyt pääsi alle kahden viikon sisällä tai epäillään verenvuotoa.

Vuorokauden sisällä on syytä hakeutua hoitoon, jos huimaus ilman muita oireita kestää yhtäjaksoisesti useita tunteja tai siihen liittyy pulssin epätasaisuutta tai äkillinen kuulon heikkeneminen. Muutaman vuorokauden sisällä hoitoon on hyvä hakeutua, jos huimaukseen liittyy vähittäinen kuulon heikkeneminen tai korvien suhinaa. Lääkäri mittaa usein verenpaineen eri asennoissa ja tutkii sydämen rytmin ja neurologisen tilan. Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme tutkimme sisäkorvaperäisen huimauksen (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Lääkkeet

Lääkehoito huimauksessa

Terveyskirjaston tasapainohermon tulehdusta käsittelevän artikkelin mukaan pahoinvointilääkkeet helpottavat vointia parina ensimmäisenä päivänä mutta eivät nopeuta paranemista. Useimmissa tutkimuksissa kortisonitabletit näyttäisivät nopeuttavan tasapainojärjestelmän toipumista, mutta täysin varmaa tämäkään ei ole.

Ménièren taudissa aloitetaan yleensä betahistiinilääkitys, jos häiritseviä kohtauksia on vähintään kerran kuukaudessa. Sen tehoa ei ole pystytty osoittamaan tutkimuksissa, mutta koska lääke on turvallinen ja edullinen ja selvästi auttaa joitain potilaita, se on Suomessa ensisijainen lääke, kun elintapahoito ei riitä.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on muutama ero:

• Kortisoni tasapainohermon tulehduksessa: Terveyskirjaston mukaan kortisonin hyöty ei ole täysin varma. Saksalaisen katsauksen (Strupp ja Brandt 2008) mukaan kortisoni on akuutin tasapainohermon tulehduksen ensisijainen hoito.
• Betahistiini: Terveyskirjaston Ménière-artikkelin mukaan betahistiinin tehoa ei ole pystytty osoittamaan tutkimuksissa. Saksalaisen katsauksen mukaan Ménièren tautia hoidetaan suuriannoksisella, pitkäkestoisella betahistiinilla.
• Pitkäaikainen huimaus: Terveyskirjaston mukaan pitkäaikaista huimausta ilman muita oireita voi hoitaa kiireettömästi. Popkirovin ym. katsauksen mukaan pysyvä asento- ja havaintohuimaus voi johtaa välttämiskäyttäytymiseen ja vaikeaan toimintakyvyn haittaan, ja tunnistettuna sitä voidaan hoitaa.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat huimauksesta

• Huimauksen kuvaileminen auttaa lääkäriä löytämään syyn.
• Kiertävä huimaus on useimmiten sisäkorvaperäistä.
• Aivoperäinen huimaus ilmenee usein pystyssä pysymisen vaikeutena ja muina hermoston oireina.
• Äkillinen huimaus muiden neurologisten oireiden kanssa vaatii heti päivystysarvion.
• Ylös noustessa tuleva huimaus johtuu usein verenpaineen laskusta.
• Tasapainoharjoittelu ja liikkeelle lähteminen auttavat useimmissa huimauksissa.