Tinnitus: miksi korvat soivat ja mikä auttaa?

01Mikä se on

Mikä tinnitus on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan tinnituksella eli korvien soimisella tarkoitetaan kuuloaistimusta, joka ei aiheudu ulkoisesta äänestä. Ääni voi olla vinkunaa, kohinaa, konemaista ääntä tai suhinaa.

Noin joka kymmenennellä ihmisellä tinnitus on jatkuvaa, mutta ajoittainen tinnitus on paljon yleisempää. Jos tinnitus on kestänyt yli kolme kuukautta, sitä kutsutaan pitkäkestoiseksi tai krooniseksi. Tinnitus on yhtä yleistä miehillä ja naisilla. Se yleistyy kuulon heikentyessä iän myötä, ja eläkeikäisistä jopa useammalla kuin joka neljännellä esiintyy tinnitusta. Tinnitus on yleensä hankalampaa talvella kuin kesällä.

02Syyt

Mistä korvien soiminen johtuu?

Terveyskirjaston mukaan tinnituksen aiheuttamia oireita voidaan helpottaa monella tavalla. Sen perimmäistä aiheuttajaa ei tiedetä, mutta sen tunnettuja riskitekijöitä ovat:

• ikääntyminen ja kuulon heikkeneminen,
• välikorvatulehdukset,
• melu,
• masennus ja keuhkoahtaumatauti,
• korvan aistinsoluille haitalliset lääkkeet,
• leukanivelongelmat,
• pään ja kaulan vammat.

Myös perintötekijöillä on vaikutusta. Jopa kahdella kolmasosalla tinnituspotilaista on leukaniveleen liittyviä ongelmia, ja ne ovat Terveyskirjaston mukaan alidiagnosoituja ja -hoidettuja.

03Pulsoiva

Pulsoiva tinnitus

Terveyskirjaston mukaan on olennaista erottaa, kuuluuko ääni sydämen sykkeen tahdissa eli onko se pulsoivaa. Alle 5 prosenttia tinnituksesta on pulsoivaa.

• pulsoivankin tinnituksen aiheuttaja jää usein epäselväksi,
• joskus syynä on verisuonipullistuma tai -ahtauma, veren poikkeava virtaus tai muu hoidettavissa oleva syy,
• pulsoiva tinnitus saattaa reagoida pään ja kaulan liikkeisiin, ja joskus lääkäri kuulee sen stetoskoopilla korvan takaa tai kaulalta,
• pitkäkestoisessa pulsoivassa tinnituksessa tehdään usein verisuonten magneettikuvaus.

04Äkillinen

Äkillisesti alkanut soiminen ja kuulonmenetys

Terveyskirjaston mukaan äkilliseen kuulonmenetykseen voi liittyä korvan soimista, huimausta, korvan täyteyden tunnetta ja pahoinvointia. Kuulon alenema on lähes aina toispuoleinen ja tapahtuu korkeintaan kolmen vuorokauden kuluessa, usein yön aikana.

• jos kuulo tuntuu äkillisesti heikentyneeltä, kannattaa olla välittömästi yhteydessä terveydenhuollon yksikköön,
• lääkäriin olisi hyvä päästä samana tai seuraavana päivänä; yöllä ei tarvitse lähteä, mutta perjantai-iltapäivänä alkanutta oiretta ei kannata odottaa maanantaihin,
• glukokortikoidihoito on aloitettava mahdollisimman pian; jos kuulonmenetyksestä on kulunut yli kaksi viikkoa, siitä ei luultavasti ole enää hyötyä.

Kuulonmenetyksen syy jää useimmiten epäselväksi. Tunnettuja aiheuttajia ovat tulehdukset, autoimmuunitaudit, vammat, verisuoniperäiset syyt, kasvaimet ja neurologiset sairaudet. Alenema on tavallisin 50–60-vuotiailla ja yhtä yleinen naisilla ja miehillä. Tupakoinnin lopettaminen ja muut verisuonten terveyttä edistävät tekijät ovat osa kuulonmenetyksen hoitoa ja ehkäisyä.

05Vaikutukset

Tinnitus, stressi ja uni

Terveyskirjaston mukaan pitkäkestoisen tinnituksen ruokkimat kielteiset tunnereaktiot saattavat heikentää merkittävästi elämänlaatua. Tinnituspotilaat saattavat kertoa lisääntyneestä stressistä, kuulo-ongelmista, ääniherkkyydestä, oppimisvaikeuksista, unihäiriöistä, ahdistuksesta ja masennuksesta.

Syy- ja seuraussuhteet eivät ole suoraviivaisia: tinnitus lisää kielteisiä tunnereaktioita, mutta jo olemassa olevat masennus ja ahdistus heikentävät tinnituksen sietokykyä. Reagointi on yksilöllistä, ja reaktioita voidaan opetella muuttamaan. Sama ääni voi olla yhdelle sietämätöntä ja toiselle yhdentekevää.

06Itsehoito

Mikä auttaa tinnitukseen?

Terveyskirjaston mukaan tinnitus kuuluu voimakkaammin hiljaisuudessa, ja täydellisen hiljaisuuden välttäminen helpottaa oiretta. Kun aivoille tarjotaan kilpailevia ääniä, huomio ei kiinnity niin voimakkaasti tinnitukseen.

• moni kokee luontoäänet, kuten veden solinan, tuulen tai aaltojen äänen, rauhoittaviksi,
• miellyttävä musiikki tai rauhallinen äänikirja toimii usein,
• päämääräksi on tarkoituksenmukaisempaa asettaa häiritsevyyden väheneminen ja kielteisten reaktioiden purkaminen kuin äänen täydellinen vaimeneminen,
• jos tinnitukseen liittyy uniongelmia, kannattaa hakeutua uneen perehtyneen lääkärin vastaanotolle.

Asiallinen ja kannustava informointi, ohjaus ja käyttäytymisterapia ovat tutkitusti tehokkaita. Myös musiikkiterapialla on saavutettu hyviä tuloksia: koeasetelma, jossa potilas kuunteli viidesti viikossa 90 minuuttia lempimusiikkiaan ja sai sen jälkeen 10 minuutin ohjauksen, vähensi tinnituksen häiritsevyyttä merkittävästi.

07Kuulo

Kuulon tutkiminen ja kuulokoje

Terveyskirjaston mukaan tinnituspotilaan kuulo on aina syytä tutkia, erityisesti jos tinnitusta esiintyy säännöllisesti tai jatkuvasti. Jos kuulo on heikentynyt, kuulokoje helpottaa tinnitusta ja lisää kuuloaistiin liittyviä myönteisiä kokemuksia. Sisäkorvaimplantti voi tulla kyseeseen vaikeassa kuulon huonontumisessa.

Jos tinnitus on hankalaa ja elämää rajoittavaa, leukanivelongelmiin perehtyneen hammaslääkärin arvio on perusteltu, vaikka on vielä epäselvää, missä määrin leukanivelongelmien hoito helpottaa tinnitusta. Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme tutkimme korvat ja kuulon (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Lääkkeet

Lääkkeet, ravintolisät ja kognitiivinen terapia

Terveyskirjaston mukaan tinnitusta on yritetty hoitaa monilla lääkkeillä ja valmisteilla, kuten kortisonilla, hermokipulääkkeillä, masennuslääkkeillä, melatoniinilla, vitamiineilla ja yrttivalmisteilla, kuten neidonhiuspuulla. Vaikka yksittäiset potilaat tuntuvat hyötyvän joistain valmisteista, mikään lääke ei ole osoittautunut tutkimuksissa ylivertaiseksi. Suomessa lähinnä Ménièren tautiin käytetyn betahistiinin tehosta on kohtalaista näyttöä.

Cochrane-katsauksen (Fuller ym. 2020, 28 tutkimusta, 2 733 osallistujaa) mukaan kognitiivinen käyttäytymisterapia voi vähentää tinnituksen vaikutusta elämänlaatuun hoidon päättyessä verrattuna odotuslistaan, ja se luultavasti vähentää vaikutusta myös verrattuna kuulonhuoltoon. Terapia voi myös hieman vähentää masennusta. Haittoja ei juuri raportoitu. Näyttöä 6 ja 12 kuukauden seurannasta ei ollut.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on muutama ero:

• Akupunktio ja aivostimulaatio: Terveyskirjaston mukaan aivojen magneetti- ja sähköstimulaatiolla sekä akupunktiolla on saatu vaihtelevia, osin positiivisia tuloksia. Yhdysvaltalainen hoitosuositus (Tunkel ym. 2014) neuvoo olemaan käyttämättä magneettistimulaatiota rutiinihoitona eikä anna suositusta akupunktiosta.
• Lääkkeet: Terveyskirjaston mukaan betahistiinin tehosta on kohtalaista näyttöä. Yhdysvaltalainen suositus neuvoo olemaan käyttämättä masennus-, epilepsia- ja ahdistuslääkkeitä rutiinihoitona sekä neidonhiuspuuta, melatoniinia, sinkkiä tai muita ravintolisiä.
• Kuulon tutkiminen: Terveyskirjaston mukaan kuulo on aina syytä tutkia. Yhdysvaltalainen suositus pitää nopeaa kuulotutkimusta tarpeellisena, kun tinnitus on toispuoleinen, kestänyt vähintään kuusi kuukautta tai siihen liittyy kuulovaikeuksia, ja muissa tapauksissa vaihtoehtona.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat tinnituksesta

• Tinnitus on kuuloaistimus ilman ulkoista ääntä; jatkuvana se on noin joka kymmenennellä.
• Riskitekijöitä ovat muun muassa ikä, kuulon heikkeneminen, melu ja leukanivelongelmat.
• Sykkeen tahdissa kuuluva tinnitus tutkitaan erikseen.
• Äkillinen kuulon heikkeneminen vaatii arvion samana tai seuraavana päivänä.
• Täydellisen hiljaisuuden välttäminen, ohjaus ja käyttäytymisterapia auttavat.
• Kuulo kannattaa tutkia; kuulokoje voi helpottaa tinnitusta.