Klaustrofobia (ahtaan paikan kammo): oireet ja hoito

01Mikä se on

Mitä klaustrofobia tarkoittaa?

Pelot voivat kohdistua tiettyihin tilanteisiin, kuten suljettuihin paikkoihin, hisseihin, siltoihin, julkisiin liikennevälineisiin tai lentämiseen. Jos pelko on kohteeseen nähden liiallista tai epärealistista ja kohdistuu toistuvasti samaan tilanteeseen, lääkäri voi tehdä diagnoosin määritetystä yksittäisestä pelosta eli fobiasta.

• Pelot ovat sinänsä luonnollisia tunteita, jotka syntyvät, kun ihminen kokee tai ajattelee jotakin uhkaavaa tai vaarallista.
• Ne ovat tärkeä osa selviytymisvaistoa ja voivat kohdistua todellisiin tai kuvitteellisiin uhkiin.
• Erilaisia pelkoja on luetteloitu jopa tuhansia, mutta osa niistä on hyvin harvinaisia.
• Pelot muistuttavat toisiaan, ja hyvin usein ihmisellä on useita samanaikaisia pelkoja.

02Ero

Klaustrofobia vai agorafobia?

Julkisten paikkojen pelossa (agorafobia) henkilöä ahdistaa ajatus joutumisesta ihmisjoukkoon, suljettuun tilaan, avaraan paikkaan tai ylipäätään paikkaan, josta poistuminen on vaikeaa tai hidasta. Agorafobiasta on oma diagnoosinsa; siitä kerromme oppaassamme agorafobiasta.

• Agorafobiassa välttely johtuu usein, mutta ei aina, pelosta saada paniikkikohtauksen oireita.
• Agorafobiassa ahdistus kohdistuu tiettyyn paikkaan ja siellä olemiseen.
• Määritetyssä yksittäisessä pelossa pelko kohdistuu toistuvasti johonkin tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen.
• Suurin osa fobioista kärsivistä kärsii useammasta erillisestä pelosta; pienellä vähemmistöllä on vain yksi määräkohteinen pelko.

03Oireet

Miten ahtaan paikan kammo oireilee?

Altistuminen pelkoa herättävälle kohteelle aiheuttaa lähes aina välitöntä ahdistusta, joka pahimmillaan kehittyy paniikkikohtaukseksi.

• Pelko syntyy yleensä todellisesta tai kuvitellusta välittömästä uhasta.
• Ahdistus taas liittyy yleensä tulevaisuuden uhkakuvien ennakointiin.
• Pelon ja ahdistuksen välisen rajan määritteleminen ei Terveyskirjaston mukaan ole kovin oleellista.
• Lapsilla pelkoreaktio voi ilmetä itkuna, raivokohtauksena, jähmettymisenä tai tarrautumisena.

04Yleisyys

Kuinka yleisiä tällaiset pelot ovat?

Lähes puolet ihmisistä on kärsinyt jostain pelosta elämänsä aikana. Noin 6–9 % aikuisista kärsii jostakin pelosta siinä määrin, että se on haitannut elämää tai toimintakykyä viimeisen vuoden aikana.

• Naisilla pelkotiloja on paljon enemmän kuin miehillä, joskin sukupuolittumiseen voi olla monia syitä.
• Traumaattiset kokemukset, väkivaltaiset tilanteet, onnettomuudet, läheisten kuolemat ja turvattomuus lisäävät erilaisten pelkojen kehittymistä.
• Vanhempien turha pelottelu ja heidän omat pelkonsa saattavat lisätä lasten pelkoja.
• Teini-iässä erilaiset pelot voimistuvat uudestaan, mutta häviävät useimmiten muutaman kuukauden kuluessa.

05Magneettikuvaus

Ahtaan paikan kammo magneettikuvauksessa

Magneettikuvauslaitteen kapea putki on tilanne, jossa ahtaan paikan pelko voi tulla esiin. Deweyn ja kumppaneiden kohorttitutkimuksessa seurattiin 55 734 peräkkäistä potilasta, jotka tulivat magneettikuvaukseen.

• Ahtaan paikan pelkoreaktio oli todennäköisempi, kun kuvaus tehtiin pää edellä.
• Naiset ja keski-ikäiset saivat tutkimuksessa todennäköisemmin pelkoreaktion.
• Uudemmassa laitteessa melua oli vähennetty 97 % ja putki oli lyhyempi.
• Tutkijoiden mukaan pelkoreaktioiden määrä voi tällaisilla uudemmilla laitteilla vähentyä kolmasosaan.

06Välttely

Välttely ja itselääkintä

Lähes aina pelkoa aiheuttavia kohteita tai tilanteita aletaan vältellä. Välttämiskäyttäytyminen on salakavala oire, koska se vähentää ahdistusta mutta alkaa kaventaa jokapäiväistä elämää.

• Jos työtehtäviin liittyy pelkoja ja välttämiskäyttäytymistä, voidaan pahimmillaan päätyä työkyvyttömyyteen.
• Alkoholia on käytetty kautta historian ahdistuksen ja pelkojen lievittämiseen.
• Vaarana on itselääkintä huonolla aineella, joka aiheuttaa riippuvuutta ja terveyshaittoja.
• Tutkimusten mukaan peloista kärsivät saattavat odottaa 10–20 vuotta, ennen kuin päätyvät pohtimaan hoitoon hakeutumista.

07Itsehoito

Miten ahtaan paikan pelkoa voi harjoitella?

Pelkoja voidaan lievittää usein harjoituksin, joissa peloista kärsivä totuttelee asteittain kohtaamaan pelkoa aiheuttavan tilanteen. Usein kannattaa ensin opetella rentoutumaan ja sitten harjoitella pelon kohtaamista mielikuvissa ja käytännössä.

• Harjoituksissa edetään lievää pelkoa herättävästä tilanteesta voimakasta pelkoa synnyttävään vähitellen.
• Seuraavaan harjoitteeseen siirrytään vasta, kun on tottunut vähemmän pelottavaan tilanteeseen. Jos pelko tuntuu ylivoimaiselta, palataan edelliseen vaiheeseen.
• Harjoitukset voi tehdä yksin tai ystävän kanssa, ja läheisen ihmisen läsnäolo voi lievittää oleellisesti pelkoa.
• Painostaminen ja pelkojen mitätöinti vain pahentavat tilannetta. Muista tilanteisiin liittyvistä peloista kerromme oppaissamme lentopelosta ja korkean paikan kammosta.

08Hoito

Klaustrofobian hoito

Pelkoja ja niiden aiheuttamia paniikkikohtauksia voidaan hoitaa tehokkaasti sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla. Psykoterapiassa keskeisessä osassa ovat oirevalistus sekä välttämiskäytöksen estäminen ja hoito.

• Ensisijaisina vaihtoehtoina ovat kognitiivinen psykoterapia tai pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia.
• Yksinkertaisten pelkojen hoitoon on kehitetty itsehoitoon sopivia nettiterapioita.
• Ennen pelottavaksi koettua tilannetta voidaan käyttää tarvittaessa otettavia ahdistusta lievittäviä lääkkeitä, joiden säännöllistä käyttöä tulee välttää.
• Rauhoittavat lääkkeet eivät sovellu, jos pelkotiloja esiintyy päivittäin.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme arvioimme suljettuihin paikkoihin liittyvää pelkoa ja sen vaikutusta arkeen (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet tarkastelevat ahtaan paikan pelkoa eri näkökulmista:

• Hoidon painopiste: Terveyskirjasto pitää kognitiivista psykoterapiaa ja asteittain totuttavaa käyttäytymisterapiaa ensisijaisina. Wolitzky-Taylorin ja kumppaneiden meta-analyysissä (33 tutkimusta) altistukseen perustuva hoito oli parempi kuin muut psykoterapeuttiset lähestymistavat, eikä teho vaihdellut pelon tyypin mukaan.
• Altistuksen muoto: Terveyskirjasto neuvoo harjoittelemaan sekä mielikuvissa että käytännössä. Meta-analyysissä suora kontakti pelon kohteeseen oli hoidon päättyessä parempi kuin mielikuva- tai virtuaalialtistus, mutta ero ei säilynyt seurannassa.
• Ympäristön muutokset: Terveyskirjasto keskittyy pelon hoitoon. Deweyn kohorttitutkimus ei ollut satunnaistettu, mutta sen mukaan hiljaisempi ja lyhyempi magneettikuvauslaite voi vähentää pelkoreaktioita.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat klaustrofobiasta

• Klaustrofobiassa pelko kohdistuu suljettuihin paikkoihin, kuten hisseihin.
• Agorafobiassa ahdistaa laajemmin paikka, josta poistuminen on vaikeaa tai hidasta.
• Altistuminen pelon kohteelle aiheuttaa välitöntä ahdistusta, joka voi kehittyä paniikkikohtaukseksi.
• Välttely vähentää ahdistusta mutta kaventaa elämää.
• Asteittainen totuttelu, rentoutus ja läheisen tuki voivat lievittää pelkoa.
• Kognitiivinen psykoterapia ja asteittain totuttava käyttäytymisterapia ovat ensisijaisia hoitoja.