Lentopelko: mistä se johtuu ja miten sitä hoidetaan?

01Mikä se on

Mitä lentopelko on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan pelot ovat luonnollisia tunteita, jotka syntyvät, kun ihminen kokee tai ajattelee jotakin uhkaavaa. Joskus pelko on kohteeseen nähden liiallista tai epärealistista. Jos se kohdistuu toistuvasti tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen, lääkäri voi tehdä diagnoosin määritetystä yksittäisestä pelosta eli fobiasta. Lentäminen mainitaan esimerkkinä tilanteista, joihin pelot kohdistuvat.

Matkailijan terveysoppaan mukaan lentopelko eli aviafobia on varsin yleistä, ja noin kolmannes väestöstä kokee lentämisen pelottavaksi tai epämiellyttäväksi. Lähes puolet ihmisistä on kärsinyt jostain pelosta elämänsä aikana, ja noin 6–9 prosenttia aikuisista kärsii pelosta niin, että se on haitannut elämää viimeisen vuoden aikana.

02Syyt

Mistä lentopelko johtuu?

Matkailijan terveysoppaan mukaan lentopelon taustalla on monia tekijöitä. Enemmistö lentopelkoisista kärsii hallinnan menettämisen tunteesta: tunne siitä, että on muiden vietävissä, ilmassa ja laitteessa, jonka toiminta on itselle vierasta. Lisäksi:

• lentämisen äänet ja lennon vaiheet, kuten koneen kallistuminen nousussa tai ilmavirtausten aiheuttama ravistelu, voivat pelottaa,
• pelkoon voi johtaa ikäväksi koettu lentokokemus, heittoinen lentosää tai suljetun tai korkean paikan kammo,
• voimakas stressi voi aiheuttaa lentopelkoa, koska stressin ja pelon oireet ovat elimistössä samankaltaisia,
• paniikkihäiriö johtaa usein lentopelkoon, koska pakotie olisi tärkeä silloin, kun tuntemusten hallinta alkaa tuntua ylivoimaiselta.

Lääkärikirja Duodecimin mukaan traumaattiset kokemukset ja turvattomuus lisäävät erilaisten pelkojen kehittymistä.

03Oireet

Miltä lentopelko tuntuu?

Matkailijan terveysoppaan mukaan pelko virittää aistit valppauteen, ja elimistö valmistautuu taisteluun tai pakoon. Lentokoneessa on kuitenkin pysyttävä paikallaan turvavyö kiinni, mikä tuntuu vaikealta, kun adrenaliini on virittänyt koko kehon toimintavalmiuteen.

Lääkärikirja Duodecimin mukaan altistuminen pelkoa herättävälle tilanteelle aiheuttaa lähes aina välitöntä ahdistusta, joka pahimmillaan kehittyy paniikkikohtaukseksi. Pelko voi olla niin voimakasta, että lentäminen tuntuu mahdottomalta.

04Välttely

Miksi välttely pahentaa pelkoa?

Terveyskirjaston mukaan pelkoa aiheuttavia tilanteita aletaan lähes aina vältellä. Välttämiskäyttäytyminen on salakavala oire, koska se vähentää ahdistusta, mutta alkaa kaventaa jokapäiväistä elämää.

• Matkailijan terveysoppaan mukaan voimakas pelko johtaa usein pelon kohteen välttämiseen, minkä seurauksena valinnanvapaus kapenee ja ahdistus yleensä kasvaa.
• Pelko voi levitä muihinkin kulkuneuvoihin, kuten busseihin ja juniin, mutta oma auto ei yleensä pelota, koska tilanteen hallinta tuntuu olevan omissa käsissä.
• Lentopelko voi haitata työtä tai rajoittaa lomakohteen, ammatin, opiskelupaikan tai vaihto-oppilaaksi lähtemisen valintaa.
• Pitkät tauot lentämisessä covid-pandemian aikana ovat vaikuttaneet useiden lentopelkoisten matkustushaluun kielteisesti.

05Alkoholi ja lääkkeet

Auttavatko alkoholi tai rauhoittavat lääkkeet?

Matkailijan terveysoppaan mukaan lentopelkoinen saattaa hakea lievitystä alkoholista tai rauhoittavista lääkkeistä. Ne voivat lievittää pelon oireita, mutta eivät poista pelon syytä. Päihtymys tai lääketokkura voi muuttua pahoinvoinniksi etenkin heittoisella säällä, ja krapula tai tokkura voi pilata loman tai työmatkan alun ja vaikeuttaa aikaeroon sopeutumista.

Lääkärikirja Duodecimin mukaan alkoholia on käytetty kautta historian, koska se lievittää ahdistusta ja pelkoja, mutta vaarana on itselääkintä aineella, joka aiheuttaa riippuvuutta ja terveyshaittoja. Pelkojen hoidossa käytetään ennen pelottavaksi koettua tilannetta tarvittaessa otettavia ahdistusta lievittäviä lääkkeitä, joiden säännöllistä käyttöä tulee välttää.

06Itsehoito

Lentopelon itsehoito

Terveyskirjaston mukaan pelkoja voidaan usein lievittää harjoituksin, joissa totutellaan asteittain kohtaamaan pelkoa aiheuttava tilanne:

• usein kannattaa ensin opetella rentoutumaan ja sen jälkeen harjoitella pelon kohtaamista sekä mielikuvissa että harjoituksin,
• harjoitteissa siirrytään lievää pelkoa aiheuttavasta tilanteesta seuraavaan vasta, kun vähemmän pelottavaan on totuttu,
• jos pelko tuntuu ylivoimaiselta, palataan edelliseen vaiheeseen keräämään voimia,
• yksinkertaisten pelkojen hoitoon on kehitetty itsehoitoon sopivia nettiterapioita,
• läheisen ihmisen läsnäolo voi lievittää pelkoa oleellisesti, kun taas painostaminen ja pelon mitätöinti pahentavat tilannetta.

Matkailijan terveysoppaan mukaan aihetta käsittelevä kirjallisuus antaa lisää tietoa pelon syistä ja hallinnasta sekä lentämisen tekniikasta ja lentäjien koulutuksesta.

07Hoito

Psykoterapia ja lentopelkovalmennus

Lääkärikirja Duodecimin mukaan pelkoja ja niiden aiheuttamia paniikkikohtauksia voidaan hoitaa tehokkaasti psykoterapialla ja psyykenlääkkeillä. Psykoterapiassa keskeisiä ovat oirevalistus sekä välttämiskäytöksen estäminen ja hoito. Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat kognitiivinen psykoterapia tai pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia.

Matkailijan terveysoppaan mukaan lentopelosta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, ja lentopelkoon perehtynyt psykologi voi auttaa henkilökohtaisella lentopelkovalmennuksella. Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme hoidamme pelkoja (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Tutkimus

Mitä tutkimukset sanovat altistushoidosta?

Yksittäisten pelkojen psykologisia hoitoja käsittelevässä meta-analyysissä (Wolitzky-Taylor ym. 2008, 33 satunnaistettua tutkimusta) altistukseen perustuva hoito tuotti suuria vaikutuksia hoitamattomuuteen verrattuna ja oli parempi kuin lumehoito ja muut psykoterapeuttiset menetelmät. Useamman kerran hoidot olivat hieman parempia kuin yhden kerran hoidot.

Lentopelkoa käsitelleessä satunnaistetussa tutkimuksessa (Mesquita ym. 2025, 26 osallistujaa) sekä virtuaalitodellisuusaltistus että kaksiulotteinen videoaltistus vähensivät lentopelkoa, ja vaikutus säilyi kaksi vuotta. Virtuaalitodellisuus ei ollut videota parempi missään vaiheessa. Lentopelon hoitoja arvioineen katsauksen (Oakes ja Bor 2010) mukaan tehokkaimmat hoidot perustuvat yksilön tarkkaan arvioon eivätkä pelkkiin vakiokaavoihin.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet eroavat muutamassa kohdassa:

• Yleisyys: Matkailijan terveysoppaan mukaan noin kolmannes väestöstä kokee lentämisen pelottavaksi tai epämiellyttäväksi. Mesquitan tutkimuksen mukaan lentopelkoa on jopa 40 prosentilla maailman väestöstä.
• Lääkkeet: Matkailijan terveysopas korostaa, että rauhoittavat lääkkeet eivät poista pelon syytä ja voivat aiheuttaa tokkuraa ja pahoinvointia. Lääkärikirja Duodecimin mukaan tarvittaessa otettavilla lääkkeillä voidaan tehokkaasti estää tilanteeseen liittyvää ennakkopelkoa, kunhan säännöllistä käyttöä vältetään.
• Altistuksen muoto: Meta-analyysissä todellinen altistus oli hoidon päättyessä parempi kuin mielikuva- tai virtuaalialtistus, mutta ei seurannassa. Lentopelkotutkimuksessa virtuaalitodellisuus ja video toimivat yhtä hyvin.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat lentopelosta

• Noin kolmannes väestöstä kokee lentämisen pelottavaksi tai epämiellyttäväksi.
• Taustalla on usein hallinnan menettämisen tunne.
• Välttely vähentää ahdistusta hetkeksi, mutta kaventaa elämää.
• Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet eivät poista pelon syytä.
• Asteittainen altistus on pelkojen ensisijainen hoito.
• Lentopelko on opittu pelko, josta voidaan oppia pois.