Korkean paikan kammo: oireet ja hoito

01Mikä se on

Mikä on korkean paikan kammo?

Pelot ovat luonnollisia tunteita, jotka syntyvät, kun ihminen kokee tai ajattelee jotakin uhkaavaa tai vaarallista. Ne ovat tärkeä osa ihmisen selviytymisvaistoa ja auttavat suojautumaan uhkilta.

• Joskus ihmisillä esiintyy pelkoa, joka on kohteeseen tai tilanteeseen nähden liiallista tai epärealistista.
• Jos tällainen pelko kohdistuu toistuvasti tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen, lääkäri voi tehdä diagnoosin määritetystä yksittäisestä pelosta eli fobiasta.
• Terveyskirjasto mainitsee korkeat paikat esimerkkinä ympäristöön kohdistuvista peloista, samoin kuin myrskyt, ukkosen ja veden.
• Tilanteisiin kohdistuvia pelkoja ovat esimerkiksi suljetut paikat, hissit, sillat, julkiset liikennevälineet ja lentäminen.

02Yleisyys

Kuinka yleisiä pelot ovat?

Lieväasteisina erilaiset pelot ovat hyvin yleisiä erityisesti lapsuudessa, mutta myös aikuisuudessa. Lähes puolet ihmisistä on kärsinyt jostain pelosta elämänsä aikana.

• Noin 6–9 % aikuisista kärsii jostakin pelosta siinä määrin, että se on haitannut elämää tai toimintakykyä viimeisen vuoden aikana.
• Naisilla pelkotiloja on paljon enemmän kuin miehillä, joskin tähän voi olla monia syitä.
• Erilaisia pelkoja on luetteloitu jopa tuhansia, mutta osa niistä on hyvin harvinaisia.
• Pelot muistuttavat toisiaan, ja hyvin usein ihmisellä on useita samanaikaisia pelkoja.

03Oireet

Miten pelko oireilee?

Altistuminen pelkoa herättävälle kohteelle aiheuttaa lähes aina välitöntä ahdistusta, joka pahimmillaan kehittyy paniikkikohtaukseksi.

• Yleensä pelko syntyy todellisesta tai kuvitellusta välittömästä uhasta, kun taas ahdistus liittyy tulevaisuuden uhkakuvien ennakointiin.
• Lapsilla pelkoreaktio voi ilmetä itkuna, raivokohtauksena, jähmettymisenä tai tarrautumisena.
• Lapsi ei välttämättä aikuisen tavoin ymmärrä pelkoreaktionsa liiallisuutta tai epärealistisuutta.
• Julkisten paikkojen pelossa ahdistaa ajatus ihmisjoukkoon joutumisesta; siitä kerromme oppaassamme agorafobiasta.

04Välttely

Välttäminen pitää pelkoa yllä

Lähes aina pelkoa aiheuttavia kohteita tai tilanteita aletaan vältellä, ja tällöin puhutaan välttämiskäyttäytymisestä. Se on salakavala oire, koska se vähentää ahdistusta mutta alkaa kaventaa jokapäiväistä elämää.

• Jos työtehtäviin liittyy pelkoja ja välttämiskäyttäytymistä, voidaan pahimmillaan päätyä työkyvyttömyyteen.
• Alkoholia on käytetty kautta historian, koska se lievittää ahdistusta ja pelkoja.
• Vaarana on kuitenkin itselääkintä huonolla aineella, joka aiheuttaa riippuvuutta ja terveyshaittoja.
• Peloista kärsivät ihmiset lykkäävät hoitoon hakeutumista usein turhaan.

05Kulku

Kulku ja ennuste

Suurella osalla voimakkaista peloista kärsivistä pelot ovat etenkin ilman hoitoa vuosikautisia tai jopa elinikäisiä. Tutkimusten mukaan peloista kärsivät saattavat odottaa 10–20 vuotta, ennen kuin päätyvät pohtimaan hoitoon hakeutumista.

• Suurin osa fobioista kärsivistä kärsii useammasta erillisestä pelosta; pienellä vähemmistöllä on vain yksi määräkohteinen pelko.
• Traumaattiset kokemukset, väkivaltaiset tilanteet, onnettomuudet, läheisten kuolemat ja turvattomuus lisäävät erilaisten pelkojen kehittymistä.
• Lapsuudenaikaiset pelot häviävät usein itsestään iän lisääntyessä.
• Jos lapsuuden aikana ilmenneet pelot eivät ole hävinneet aikuisikään tullessa, ne eivät aikuisiässäkään yleensä häviä.

06Itsehoito

Asteittainen totuttelu itsehoitona

Pelkoja voidaan lievittää usein harjoituksin, joissa peloista kärsivä totuttelee asteittain kohtaamaan pelkoa aiheuttavan kohteen tai tilanteen. Usein kannattaa ensin opetella rentoutumaan ja sen jälkeen harjoitella pelon kohtaamista sekä mielikuvissa että harjoituksin.

• Altistusohjelmissa siirrytään lievää pelkoa aiheuttavasta mielikuvasta tai tilanteesta seuraavaan harjoitteeseen vasta, kun on tottunut vähemmän pelottavaan tilanteeseen.
• Jos pelko tuntuu tietyssä tilanteessa ylivoimaiselta, palataan edelliseen vaiheeseen keräämään voimia seuraavan vaiheen kohtaamiseen.
• Harjoitukset voi tehdä yksin tai ystävän kanssa.
• Yksinkertaisten pelkojen hoitoon on kehitetty itsehoitoon sopivia nettiterapioita.

07Läheiset

Läheisten tuki

Vapautuminen peloista on aina helpompaa, jos lähipiiri ymmärtää tilanteisiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen. Painostaminen ja pelkojen mitätöinti vain pahentavat tilannetta.

• Läheisen ihmisen läsnäolo voi lievittää oleellisesti pelkoa.
• Eri pelkoja varten kehitettyjä yksinkertaisia harjoitusohjelmia sekä rentoutusohjeita löytyy yleisölle tarkoitetuista kirjoista ja internetistä.
• Vanhempien turha pelottelu ja heidän omat pelkonsa saattavat lisätä lasten pelkoja.
• Lentämiseen liittyvästä pelosta kerromme oppaassamme lentopelosta.

08Hoito

Pelkojen hoito

Pelkoja ja niiden aiheuttamia paniikkikohtauksia voidaan hoitaa tehokkaasti sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla. Psykoterapiassa keskeisessä osassa ovat oirevalistus sekä välttämiskäytöksen estäminen ja hoito.

• Ensisijaisina vaihtoehtoina ovat kognitiivinen psykoterapia tai pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia.
• Itsepäisempien pelkojen taustalla on usein kehityksen aikaisia ja joskus tiedostamattomia tunnemuistoja, jolloin tiivis psykoanalyyttinen tai traumaterapeuttinen psykoterapia voi olla tehokkain muoto.
• Lääkkeinä käytetään ennen pelottavaksi koettua tilannetta tarvittaessa otettavia ahdistusta lievittäviä lääkkeitä, joiden säännöllistä käyttöä tulee välttää.
• Rauhoittavat lääkkeet eivät sovellu, jos pelkotiloja esiintyy päivittäin, koska lääkettä jouduttaisiin käyttämään liikaa.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme arvioimme pelkoja ja niiden vaikutusta arkeen (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja tutkimukset painottavat altistuksen muotoja hieman eri tavoin:

• Mielikuvat vai todelliset tilanteet: Terveyskirjasto neuvoo harjoittelemaan sekä mielikuvissa että käytännössä. Wolitzky-Taylorin ja kumppaneiden meta-analyysissä (33 satunnaistettua tutkimusta) suora kontakti pelon kohteeseen oli hoidon päättyessä parempi kuin muut altistuksen muodot, kuten mielikuva- tai virtuaalialtistus, mutta ei enää seurannassa.
• Pelon tyyppi: Terveyskirjasto käsittelee pelkoja yhdessä. Meta-analyysissä hoidon teho ei vaihdellut määritetyn pelon tyypin mukaan, ja altistukseen perustuva hoito oli muita psykoterapeuttisia lähestymistapoja parempi.
• Virtuaalitodellisuus: Terveyskirjasto mainitsee nettiterapiat. Freemanin ja kumppaneiden satunnaistetussa tutkimuksessa (100 aikuista, joilla oli korkean paikan pelko) noin kuuden istunnon automatisoitu virtuaalitodellisuushoito vähensi pelkoa selvästi tavanomaiseen hoitoon verrattuna.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat korkean paikan kammosta

• Korkeat paikat ovat yksi tyypillisistä ympäristöön kohdistuvista peloista.
• Fobia on pelkoa, joka on kohteeseen nähden liiallista ja kohdistuu toistuvasti samaan kohteeseen.
• Välttäminen vähentää ahdistusta hetkellisesti mutta kaventaa elämää.
• Asteittainen totuttelu, rentoutus ja läheisten tuki auttavat usein.
• Kognitiivinen psykoterapia ja asteittain totuttava käyttäytymisterapia ovat ensisijaisia hoitoja.
• Jos pelko kaventaa arkea eikä itsehoito auta, kannattaa hakeutua hoitoon.