Agorafobia: julkisten paikkojen pelko ja hoito

01Mikä se on

Mitä agorafobia on?

Julkisten paikkojen pelossa (agorafobia, ”torikammo”) henkilöä ahdistaa ajatus joutumisesta ihmisjoukkoon, suljettuun tilaan, avaraan paikkaan tai ylipäätään paikkaan, josta poistuminen on vaikeaa tai hidasta.

• Ahdistaviksi koetaan usein paikat, joissa voi joutua noloksi koettuun tilanteeseen ja toisten katseiden kohteeksi yrittäessään päästä pois.
• Usein, mutta ei aina, välttämiskäyttäytyminen johtuu pelosta saada paniikkikohtauksen oireita.
• Jos agorafobiaan ei liity paniikkihäiriötä, ahdistuneisuus on lievempää, ja suurin ongelma on nimenomaan välttämiskäyttäytyminen.
• Julkisten paikkojen pelossa ahdistus kohdistuu tiettyyn paikkaan ja siellä olemiseen. Sosiaalisten tilanteiden pelossa ihmistä taas jännittää oma käyttäytymisensä tai toiminta toisten seurassa.

02Oireet

Agorafobian oireet arjessa

Ahdistus alkaa tyypillisesti kotona jo pelkästä ajatuksesta, että joutuisi menemään pelottavaan paikkaan, kuten ihmisjoukkoon, kaupan kassajonoon, hissiin, bussiin tai junaan.

• Osa henkilöistä ei kykene menemään lainkaan tällaisiin paikkoihin.
• Osa taas kykenee, mutta kokee silloin voimakasta ahdistusta ja pelkoa.
• Jos ahdistusta herättäviä paikkoja pystyy täysin välttämään, ahdistustakaan ei välttämättä ilmene.
• Oireiden voimakkuus vaihtelee vuosien mittaan.

03Välttely

Välttelykäyttäytyminen kaventaa elämää

Välttelykäyttäytyminen on usein vakavaa. Se kaventaa elämänpiiriä, mikä voi puolestaan johtaa yksinäisyyteen ja masennukseen.

• Vaikeimpina aikoina elämä voi olla kapeutunut täysin kotiin, ja poistuminen sieltä voi olla mahdotonta.
• Julkisten paikkojen pelko heikentää usein elämänlaatua.
• Välttämiskäyttäytymisen on osoitettu heikentävän elämänlaatua enemmän kuin varsinaisten ahdistusoireiden.
• Itsehoidon ja hoidon tavoite on ahdistusoireiden pelon väheneminen ja se, että pelosta huolimatta ihminen uskaltautuu vähitellen omille epämukavuusalueilleen.

04Syyt

Mistä agorafobia johtuu?

Agorafobian oireisiin liittyy usein paniikkikohtauksia tai paniikkihäiriö. Samat tekijät, jotka selittävät paniikkihäiriön syntyä, aiheuttavat myös agorafobiaa. Paniikkihäiriöstä kerromme oppaassamme paniikkihäiriöstä.

• Lapsuuden aikana ja sen jälkeen koetut negatiiviset tai stressiä aiheuttavat kokemukset lisäävät häiriön todennäköisyyttä.
• Perinnölliset tekijät altistavat selkeästi oireille.
• Julkisten paikkojen pelosta kärsivät ovat keskimääräistä herkempiä havaitsemaan oman ahdistuksensa.
• Tällaisessa herkkyydessä ahdistusoireille henkilö kiinnittää paljon huomiota oman ahdistuksensa oireisiin, ja häntä alkaa pelottaa niiden voimistuminen, näkyminen ulkopuolelle ja johtaminen paniikkikohtaukseen.

05Yleisyys

Kuinka yleistä agorafobia on?

Julkisten paikkojen pelkoa ilmenee noin kahdella prosentilla aikuisista. Naisilla se on kaksi kertaa niin yleistä kuin miehillä.

• Häiriö alkaa useimmiten nuorena aikuisena, harvoin lapsuudessa.
• Joskus se alkaa vasta myöhemmällä iällä.
• Suurimmalla osalla ihmisistä, joilla on julkisten paikkojen pelko, on jokin muukin mielenterveyden häiriö.
• Noin puolella on paniikkihäiriö.

06Itsehoito

Asteittainen totuttelu itsehoitona

Julkisten paikkojen pelkoa voidaan muiden pelkojen tapaan lievittää ohjelmilla, joissa peloista kärsivä totuttelee asteittain pelkoa herättävään tilanteeseen. Terveyskirjasto kuvaa esimerkkinä, miten bussissa matkustamista pelkäävä voi edetä:

• Ensin bussissa voi matkustaa mielikuvissaan ja yrittää kohdata ahdistuksen, kunnes se ei enää ole sietämätöntä. Matkustamisesta voi myös keskustella läheisen ystävän, tukihenkilön tai terapeutin kanssa.
• Seuraavaksi matkustetaan ystävän, tukihenkilön tai terapeutin kanssa yksi pysäkinväli lähellä ovea, sitten 2–5 ja lopulta yli viisi pysäkinväliä bussin takaosassa istuen.
• Sen jälkeen matkustetaan yksin, ensin tukihenkilön seuratessa omalla autolla ja lopulta täysin yksin, matkaa vähitellen pidentäen.
• Jos pelot käyvät ohjelman aikana ylivoimaisiksi, etenemistä voi hidastaa. Pelkoja voi usein lievittää mielikuvaharjoitteiden ja rentoutusmenetelmien avulla.

07Läheiset

Läheisten tuki ja muut itsehoitokeinot

Vapautuminen peloista on aina helpompaa, jos läheiset ihmiset ymmärtävät tilanteisiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen ja osaavat olla turvallisesti ja myötätuntoisesti läsnä. Pelkojen mitätöinti pahentaa niiden hallinnan tai sietämisen oppimista.

• Eri pelkoja varten kehitettyjä yksinkertaisia harjoitusohjelmia löytyy itsehoito-oppaista.
• Monilla paikkakunnilla on myös vertaisryhmien järjestämiä itsehoitoryhmiä.
• Mielenterveystalo.fi-sivustolla on yleisiä itsehoito-ohjelmia ahdistukseen ja erityinen ohjelma paniikkihäiriöön.
• On näyttöä, että kun pelosta huolimatta uskaltautuu vähitellen epämukaviin tilanteisiin, ahdistusoireiden voimakkuus vähenee ajan kuluessa. Lentämiseen liittyvästä pelosta kerromme oppaassamme lentopelosta.

08Hoito

Agorafobian hoito

Julkisten paikkojen pelkoa ja siihen mahdollisesti liittyviä paniikkikohtauksia voidaan hoitaa tehokkaasti sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla.

• Psykoterapiassa keskeisenä osiona on oireymmärryksen sekä omien voimavarojen lisääntyminen ja välttämiskäyttäytymisen vähentäminen.
• Lääkkeiden avulla voidaan lievittää kohtausten toistumista tai tilanteisiin liittyvää ennakkopelkoa.
• Lääkkeinä käytetään ensisijaisesti välittäjäaine serotoniiniin vaikuttavia masennuslääkkeitä. Myös muita lääkehoitoja on olemassa.
• Lääkärin, psykologin tai psykoterapeutin puoleen on viisasta kääntyä, kun pelot kaventavat jokapäiväistä elämää tai itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme arvioimme julkisiin paikkoihin liittyvää pelkoa ja sen vaikutusta arkeen (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Cochrane-katsaus kuvaavat psykoterapioiden näyttöä eri tarkkuudella:

• Psykoterapioiden teho: Terveyskirjaston mukaan pelkoa ja paniikkikohtauksia voidaan hoitaa tehokkaasti psykoterapioilla. Cochrane-katsauksessa (60 tutkimusta, joista 54 ja 3 021 potilasta määrällisessä analyysissä) psykoterapiat olivat parempia kuin jonotus, mutta koko näytön laatu oli matala.
• Terapiamuotojen erot: Cochrane-katsauksen mukaan ei ole korkealaatuista, yksiselitteistä näyttöä siitä, että jokin psykoterapia olisi muita parempi paniikkihäiriön hoidossa agorafobian kanssa tai ilman. Kognitiivinen käyttäytymisterapia oli tutkituin ja usein muita parempi, mutta erot olivat pieniä tai epätarkkoja.
• Pelkkä käyttäytymisterapia: Terveyskirjasto suosittelee asteittaista totuttelua itsehoitona. Cochrane-katsauksessa pelkkä käyttäytymisterapia ei vaikuttanut kelvolliselta vaihtoehdolta kognitiiviselle käyttäytymisterapialle ensisijaisena hoitona.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat agorafobiasta

• Agorafobiassa ahdistaa joutuminen paikkaan, josta poistuminen on vaikeaa tai hidasta.
• Usein taustalla on pelko saada paniikkikohtaus; noin puolella on paniikkihäiriö.
• Välttely kaventaa elämää ja heikentää elämänlaatua enemmän kuin itse ahdistusoireet.
• Pelkoa voi lievittää totuttelemalla asteittain pelottaviin tilanteisiin.
• Läheisten ymmärrys auttaa, pelkojen mitätöinti pahentaa.
• Psykoterapia ja lääkehoito ovat tehokkaita; apua kannattaa hakea, kun pelot kaventavat arkea.