Unihalvaus: miksi se tulee ja mitä voi tehdä

01Unihalvaus

Mikä unihalvaus on?

Unihalvaus on unen ja valveen rajamaastossa esiintyvä tila, joka on itsessään normaali ja harmiton ilmiö. Unihalvauksen aikana henkilö on kuitenkin tietoinen ympäristöstään ja omasta liikuntakyvyttömyydestään, ja tämä koetaan usein hyvin pelottavaksi. Noin kolmeen neljäsosaan kohtauksista liittyy huomattava pelon tunne.

Harvoin esiintyvät yksittäiset unihalvaukset ovat normaali uni- ja valvetilan vaihtumiseen liittyvä ilmiö. Ainoastaan toistuva unihalvaus luokitellaan unihäiriöksi, ja silloin sen on aiheutettava huomattavaa kärsimystä, kuten nukkumaanmenoon liittyvää pelkoa tai ahdistuneisuutta.

02Kokemus

Miltä unihalvaus tuntuu?

Kokemukseen voi liittyä paineen tunne rintakehässä tai jopa tukehtumisen tunne. Melko tavallinen on myös tunne pahantahtoisen henkilön, olennon tai voiman läsnäolosta, joka tulkitaan helposti tunkeutujaksi.

• Huoneessa voi näkyä tumma hahmo tai varjo, tai esine voi muuttua pelottavaksi hahmoksi.
• Kuuloharhoina voi kuulua kuiskailua, kohinaa tai rapinaa.
• Tuntoharhoina voi tuntua puutumista, pistelyä, värinää tai tunne, että peittoa vedetään pois.
• Joskus koetaan kellumisen, pyörimisen tai lentämisen tunnetta, joka on useimmiten vähemmän pelottavaa.

Pieni osa uskoo unihalvauksen syyksi paranormaalin ilmiön, vaikka suurin osa tiedostaa sen johtuvan aivojen epätyypillisestä toiminnasta.

03Syy

Miksi unihalvaus tulee?

Unihalvauksen ajatellaan johtuvan vilkeunen eli REM-unen ja valvetilan ominaisuuksien epätavallisesta sekoittumisesta. Normaalin vilkeunen aikana tahdonalaiset lihakset ovat halvaantumista vastaavassa tilassa, mutta hengityslihakset, sydän ja silmien lihakset toimivat. Unihalvauksessa lihaslama napsahtaa päälle joko liian aikaisin tai liian myöhään, kun aivot ovat jo hereillä.

Hengityksen raskauden tunne johtuu siitä, että hengitystä tukevat tahdonalaiset apulihakset ovat lamassa. Silmiä voi liikuttaa, mutta luomien avaaminen voi tuntua raskaalta. Harha-aistimukset liittynevät unennäön sekoittumiseen valvetilaan.

04Yleisyys

Kuinka yleinen unihalvaus on?

Vuosittain unihalvauksen kokee noin 3–10 prosenttia väestöstä, ja ainakin kerran sen raportoi kokeneensa 8–30 prosenttia. Ensimmäinen unihalvaus koetaan usein myöhäisessä teini-iässä tai nuorena aikuisena. Opiskelijoilla ja psykiatrisilla potilailla esiintyvyys näyttää olevan keskimääräistä suurempaa.

Narkolepsiaa sairastavista keskimäärin noin 50–60 prosenttia kokee unihalvauksia, jotka ovat usein toistuvia. Naiset raportoivat unihalvauksia hieman useammin kuin miehet, joskaan kaikissa tutkimuksissa eroa ei ole havaittu.

05Riskit

Mikä altistaa unihalvaukselle?

• unettomuusoireet, univaje, huono unen laatu ja epäsäännöllinen unirytmi,
• päivittäinen tai usein toistuva alkoholinkäyttö, joka häiritsee unen rakennetta,
• selällään nukkuminen,
• stressi ja krooninen kipu,
• perinnölliset tekijät.

Ahdistuneisuus liittyy selkeästi unihalvauksiin: ahdistuneisuushäiriöissä ja pakko-oireisessa häiriössä unihalvauksia esiintyy noin kolmanneksella. Myös traumaattiset tapahtumat ja traumaperäinen stressihäiriö sekä masennus lisäävät riskiä. NHS mainitsee lisäksi vuorotyön, aikaerorasituksen, yleistyneen ahdistuneisuushäiriön ja paniikkihäiriön.

06Kohtauksen aikana

Mitä tehdä kohtauksen aikana?

Kohtauksen loppumista voivat nopeuttaa keskittyminen kehonosan liikuttamiseen, esimerkiksi yritys puristaa käsi nyrkkiin tai heiluttaa varpaita, ja yritys huutaa tai puhua. Myös toisen henkilön kosketus voi helpottaa, mutta koska kommunikointi on mahdotonta, oma yritys liikuttaa kehonosaa lienee yksi tehokkaimmista keinoista.

Hengitykseen keskittyminen ja kohtauksen tiedostaminen voivat edesauttaa rauhoittumista. Tieto siitä, mistä unihalvauksessa on kyse ja että kohtaus on vaaraton ja nopeasti ohimenevä, vähentää usein huomattavasti sen pelottavuutta.

07Ehkäisy

Miten unihalvauksia voi ehkäistä?

Varsinaista lääketieteellistä hoitoa ei ole, eikä yksittäisiä kohtauksia tarvitse hoitaa. Toistuvia kohtauksia voi yrittää estää välttämällä laukaisevia tekijöitä:

• huolehdi riittävästä unesta ja säännöllisestä unirytmistä,
• vältä alkoholia ja liiallista stressiä,
• pidä nukkumisympäristö rauhallisena, vapaana melusta ja sopivan viileänä,
• nuku kyljellään, koska unihalvaukset ovat selvästi tavallisempia selällään nukuttaessa.

NHS neuvoo tavoittelemaan 7–9 tunnin unta, menemään nukkumaan ja heräämään samaan aikaan, liikkumaan säännöllisesti mutta ei viimeisenä tuntina ennen nukkumaanmenoa sekä välttämään isoa ateriaa, tupakkaa, alkoholia ja kofeiinia juuri ennen nukkumaanmenoa.

08Hoito

Kun unihalvaukset haittaavat elämää

Noin kymmenelle prosentille toistuvasti unihalvauksia kokevista ne aiheuttavat huomattavaa kärsimystä tai toimintakyvyn heikkenemistä. Stressinhallinnan vahvistamista esimerkiksi mindfulness-harjoitusten, unihygieniaohjauksen tai kognitiivisen käyttäytymisterapian avulla on ehdotettu keinoksi vähentää unihalvauksia.

Jos unihalvaukset liittyvät ahdistuneisuushäiriöön, masennukseen, traumaperäiseen stressihäiriöön, krooniseen kipuun tai narkolepsiaan, niiden hoidosta tulisi ensisijaisesti huolehtia. Jos unihalvaukset aiheuttavat nukkumaanmenon pelkäämistä, kognitiivinen käyttäytymisterapia on hyödyllistä pelkojen lievittämisessä.

09Uni

Hyvät unitottumukset unihalvauksen ehkäisyssä

• Mene nukkumaan ja herää suunnilleen samaan aikaan joka päivä.
• Varaa riittävästi aikaa unelle, aikuisella yleensä 7–9 tuntia yössä.
• Pidä makuuhuone pimeänä, viileänä ja rauhallisena.
• Vältä raskasta ateriaa, kofeiinia ja alkoholia illalla.
• Liiku säännöllisesti, mutta ei aivan nukkumaanmenon alla.
• Kokeile nukkua muussa asennossa kuin selällään, jos kohtaukset tulevat selinmakuulla.

Jos unihalvauksiin liittyy voimakasta päiväväsymystä tai äkillistä lihasvoiman menetystä tunnereaktion yhteydessä, kannattaa hakeutua lääkäriin narkolepsian selvittämiseksi.

10Erot

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että unihalvaus on vaaraton, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

• Lääkehoito. Terveyskirjaston mukaan unihalvaukseen ei ole varsinaista lääketieteellistä hoitoa. NHS kertoo, että erikoislääkäri voi määrätä pienellä annoksella masennuslääkettä.
• Silmät. Terveyskirjaston mukaan silmien liikuttaminen onnistuu, vaikka luomien avaaminen voi tuntua raskaalta. NHS kuvaa, ettei silmiä pysty avaamaan.
• Lääkäriin. NHS neuvoo lääkäriin, jos unihalvaukset aiheuttavat pelkoa mennä nukkumaan tai jatkuvaa väsymystä. Terveyskirjasto korostaa taustalla olevien sairauksien hoitoa.

11Lyhyesti

Tärkeimmät asiat unihalvauksesta

• Unihalvaus on vaaraton tila, jossa et pysty liikkumaan nukahtaessa tai herätessä.
• Siihen voi liittyä pelottava läsnäolon tunne ja harha-aistimuksia.
• Kohtaus kestää yleensä sekunneista muutamaan minuuttiin.
• Univaje, epäsäännöllinen unirytmi, stressi, alkoholi ja selällään nukkuminen altistavat.
• Kehonosan liikuttaminen voi keskeyttää kohtauksen.
• Toistuviin, pelkoa aiheuttaviin unihalvauksiin auttaa kognitiivinen käyttäytymisterapia.