Paniikkihäiriö: kun paniikkikohtaukset toistuvat

01Mikä se on

Mikä paniikkihäiriö on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan paniikkihäiriössä esiintyy toistuvia paniikkikohtauksia, jotka eivät liity erityistilanteisiin, sekä voimakas huoli kohtausten uusiutumisesta. Paniikkihäiriö kuuluu ahdistuneisuushäiriöihin, ja se liittyy usein muihin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen.

Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat yleisiä, ja ainakin joka viides on joskus kokenut paniikkikohtauksen. Yksittäinen kohtaus ei tarkoita paniikkihäiriötä: häiriöstä on kyse, jos yllättäviä kohtauksia on toistuvasti ja niiden pelko haittaa merkittävästi normaalia elämää.

02Yleisyys ja syyt

Kuinka yleinen paniikkihäiriö on ja mistä se johtuu?

Terveyskirjaston mukaan paniikkihäiriötä ilmenee 2–5 prosentilla väestöstä jossain elämän vaiheessa. Naisilla se on kaksi kertaa niin yleinen kuin miehillä, ja sitä esiintyy enemmän nuorilla ja keski-ikäisillä kuin iäkkäillä. Monella on myös paniikkikohtausten pelon aiheuttama julkisten paikkojen pelko.

• kohtausten syyt ovat monisyisiä ja osin tuntemattomia,
• perinnöllinen alttius ja ajankohtainen stressi lisäävät kohtausten todennäköisyyttä,
• elämänmuutokset, ero tai läheisen kuolema voivat laukaista kohtauksen,
• lapsuuden ja muun aiemman elämän äkilliset traumaattiset kokemukset lisäävät alttiutta.

25 maan väestötutkimuksessa (de Jonge ym. 2016, lähes 143 000 aikuista) paniikkihäiriö alkoi keskimäärin 32 vuoden iässä, ja 80,4 prosentilla paniikkihäiriötä sairastaneista oli elämänsä aikana myös jokin muu mielenterveyden häiriö. Toistuvat paniikkikohtaukset olivat yhteydessä myöhemmin alkaviin mielenterveyden häiriöihin, yksittäiset kohtaukset eivät.

03Oireet

Paniikkikohtauksen oireet

Terveyskirjaston mukaan tyypillisiä oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet ja kuumat aallot.

Oireiden seurauksena on usein kuoleman, hallinnan menettämisen tai sekoamisen pelko, epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen. Oireet kehittyvät äkillisesti ja saavuttavat huippunsa noin kymmenessä minuutissa, ja kohtaus kestää useimmiten alle puoli tuntia. Kohtaus voi kehittyä myös unen aikana.

Terveyskirjaston paniikkikohtausartikkelin mukaan eri ihmisillä oirekuvassa korostuvat joko ruumiilliset tuntemukset, kuoleman pelko tai sekoamisen pelko. Kohtaukset voivat tulla täysin odottamatta tai tiettyjen ahdistavien tilanteiden laukaisemina, ja runsas kahvin, alkoholin tai päihteiden käyttö voi laukaista kohtauksen.

04Välttely

Miten paniikkihäiriö kaventaa elämää?

Terveyskirjaston mukaan ensimmäiset kohtaukset tulevat yllättäen tilanteissa, jotka eivät aiemmin ole olleet erityisen ahdistavia. Myöhemmin ihminen saattaa yhdistää kohtauksen tiettyyn tilanteeseen, ja sama tilanne alkaa ahdistaa uuden kohtauksen pelossa.

• kohtaus aiheuttaa usein pakonomaisen tarpeen poistua tilanteesta,
• siksi paikat, joista on vaikea poistua, kuten väkijoukot ja juhlat, voivat herättää voimakasta pelkoa,
• tilanteita aletaan helposti vältellä, ja elämä voi kapeutua merkittävästi,
• elämäntilanteen vaikeudet ja positiivisetkin jännittävät muutokset voivat hetkellisesti lisätä kohtauksia.

05Kohtauksen aikana

Mitä tehdä paniikkikohtauksen aikana?

Terveyskirjaston mukaan paniikin torjuminen useimmiten vain lisää sitä. Torjumisen sijaan tilanteen voi yrittää kohdata mahdollisimman sallien:

• muista, että kohtaus on vaaraton ja loppuu pian, ja että siitä on aiemminkin selviydytty,
• kokeile palleahengitystä tai pitkää vastustettua uloshengitystä,
• juttele toiselle ihmiselle, havainnoi ympäristöä tai keskity johonkin yksinkertaiseen asiaan,
• keskity kehon tuntemukseen, kuten lattian tuntemiseen jalkojen alla.

Aiemmin toimineita keinoja kannattaa käyttää jatkossakin ja uusia on hyvä välillä kokeilla. Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyy arviointikysely paniikkioireiden vaikeusasteesta ja kaikille avoin omahoito-ohjelma, ja monilla paikkakunnilla järjestetään itsehoito- ja rentoutusryhmiä.

06Itsehoito

Paniikkihäiriön itsehoito

Terveyskirjaston mukaan itsehoidossa pyritään jatkamaan mahdollisimman tavallista elämää. Hyötyä on useimmiten seuraavista:

• kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien sekä alkoholin ja muiden päihteiden vähentäminen tai lopettaminen, koska ne lisäävät alttiutta kohtauksiin,
• tupakoinnin lopettaminen,
• asteittainen altistuminen vältellyille tilanteille ja elinpiirin laajentaminen,
• totuttelu omiin tuntemuksiin, kuten sydämentykytykseen, hengästymiseen ja hikoiluun, esimerkiksi urheillessa,
• jooga, meditaatio, rentoutusharjoitukset ja säännöllinen liikunta.

Tavoite on helpompi saavuttaa, kun läheiset ymmärtävät pelon asteen ja ovat turvallisesti läsnä; pelkojen väheksyminen vaikeuttaa niiden hallinnan oppimista.

07Hoito

Psykoterapia ja lääkehoito

Terveyskirjaston mukaan paniikkihäiriötä voidaan hoitaa psykoterapialla ja lääkkeillä. Psykoterapiassa keskeisiä ovat oireiden ymmärtäminen, voimavarojen lisääminen ja välttämisen vähentäminen. Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat kognitiivinen psykoterapia ja pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia, ja tarjolla on myös nettiterapiaa lääkärin lähetteellä.

Lääkkeillä voidaan usein tehokkaasti estää kohtauksia, ja yleensä käytetään serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavia masennuslääkkeitä. Hoitotulokset ovat usein hyviä, mutta oireet uusiutuvat herkästi, varsinkin jos hoito jää lyhytaikaiseksi. Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme hoidamme paniikkihäiriötä (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Milloin hoitoon

Milloin hakea apua?

Terveyskirjaston mukaan paniikkikohtausten tai niiden pelon haitatessa arkea kannattaa kääntyä lähiviikkojen tai -kuukausien kuluessa lääkärin, psykologin tai psykoterapeutin puoleen.

Paniikkikohtausta muistuttavia oireita esiintyy myös joissakin elimellisissä sairauksissa, kuten astmassa, kilpirauhasen liikatoiminnassa, sisäkorvan toiminnan häiriössä, verenpaineen säätelyn häiriössä ja tietyissä sydämen rytmihäiriöissä. Nämä selvitetään yleensä hoidon alussa lääkärin tutkimuksen ja laboratoriokokeiden avulla.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden luvut ja hoitosuositukset eroavat jonkin verran:

• Yleisyys: Terveyskirjaston mukaan paniikkihäiriötä ilmenee 2–5 prosentilla väestöstä. Cochrane-katsauksen (Pompoli ym. 2016) mukaan elinikäinen esiintyvyys on 1–4 prosenttia, ja 25 maan väestötutkimuksessa (de Jonge ym. 2016) se oli 1,7 prosenttia.
• Yksittäiset kohtaukset: Terveyskirjaston mukaan ainakin joka viides on joskus kokenut paniikkikohtauksen. Väestötutkimuksessa kohtauksen oli elämänsä aikana kokenut 13,2 prosenttia, ja heistä 12,8 prosenttia täytti paniikkihäiriön kriteerit.
• Paras psykoterapia: Terveyskirjasto nimeää ensisijaisiksi kognitiivisen psykoterapian ja käyttäytymisterapian. Cochrane-katsauksen mukaan korkealaatuista näyttöä yhden psykoterapian paremmuudesta ei ole: kognitiivis-behavioraalinen terapia oli usein muita parempi, mutta erot olivat pieniä, ja kahdessa tutkimuksessa psykodynaaminen terapia näytti lupaavalta.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat paniikkihäiriöstä

• Paniikkihäiriössä kohtaukset toistuvat ja niiden uusiutumista pelätään.
• Kohtaus saavuttaa huippunsa noin kymmenessä minuutissa ja menee itsestään ohi, useimmiten alle puolessa tunnissa.
• Kohtaukset ovat vaarattomia, vaikka tuntuvat pelottavilta.
• Välttely kaventaa elämää; asteittainen altistuminen auttaa.
• Kofeiinin, alkoholin ja päihteiden vähentäminen voi vähentää kohtauksia.
• Hoitona ovat psykoterapia ja tarvittaessa lääkkeet.
• Läheisten myötätuntoinen ja turvallinen läsnäolo helpottaa pelon hallinnan oppimista.