Paniikkikohtaus: oireet ja mitä tehdä

01Mikä se on

Mikä paniikkikohtaus on?

Paniikkikohtaus on äkillinen voimakas pelko- tai ahdistuskohtaus, jonka yhteydessä ilmenee erilaisia sympaattisen hermoston aktivoitumisesta johtuvia fyysisiä oireita.

• Yksittäiset paniikkikohtaukset ovat varsin yleisiä: Terveyskirjaston mukaan ainakin joka viides on joskus kokenut paniikkikohtauksen. Kansainvälisessä väestötutkimuksessa osuus oli 13,2 % aikuisista.
• Ensimmäinen paniikkikohtaus voi olla yllättävä ja pelottava. Kohtaukset ovat epämiellyttäviä, mutta ne menevät itsestään ohi.
• Kohtaukset ovat usein hyvin epämiellyttäviä, mutta ne eivät ole vaarallisia ja menevät itsestään ohi.
• Varsinaisessa paniikkihäiriössä ainakin osa kohtauksista on tullut yllättäen ja kohtaukset toistuvat. Siitä kerromme oppaassamme paniikkihäiriöstä.

02Oireet

Paniikkikohtauksen fyysiset oireet

Paniikkikohtauksen oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina ja hengenahdistus.

• Tukehtumisen tai kuristumisen tunne.
• Pahoinvointi ja erilaiset vatsavaivat.
• Huimaus ja pyörtymisen tunne.
• Puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot.

03Pelko

Kuoleman ja sekoamisen pelko

Fyysisten oireiden seurauksena on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko. Myös epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen on mahdollista.

• Eri ihmisillä oirekuvassa korostuvat joko ruumiilliset tuntemukset, kuoleman pelko tai sekoamisen pelko.
• Oireet ja tuntemukset kehittyvät aina äkillisesti.
• Ne saavuttavat huippunsa nopeasti, alle kymmenessä minuutissa.
• Kohtaus kestää muutamia minuutteja, useimmiten alle puoli tuntia.

Paniikkikohtaukset ovat usein hyvin epämiellyttäviä ja mahdollisesti pelottaviakin, mutta ne eivät ole vaarallisia ja menevät itsestään ohi. Tämän muistaminen on Terveyskirjaston mukaan tärkeää erityisesti kohtauksen aikana.

04Laukaisijat

Mikä laukaisee paniikkikohtauksen?

Paniikkikohtaukset voivat olla täysin odottamattomasti ilmeneviä tai nimenomaan tiettyjen ahdistavien tai pelottavien tilanteiden tai tapahtumien laukaisemia.

• Paniikkikohtaus voi yllättää myös kesken yöunen.
• Runsas kahvin ja muiden kofeiinipitoisten juomien käyttö voi laukaista kohtauksen.
• Myös alkoholin tai päihteiden käyttö voi laukaista kohtauksen.
• Henkilöllä, jolla on paniikkikohtauksia, on keskimääräistä useammin jokin mielenterveyden häiriö, kuten ahdistuneisuus- tai mielialahäiriö.

05Kohtauksen aikana

Mitä tehdä paniikkikohtauksen aikana?

Paniikkikohtauksen aikana on tärkeää muistaa, että oireet ovat vaarattomia ja menevät ohitse. Ensimmäinen kohtaus voi olla yllättävä ja pelottava, mutta myös silloin oireet menevät ohitse.

• Hengitykseen keskittyminen voi auttaa, kun muistaa samalla, että kohtaus saavuttaa huippunsa nopeasti ja menee ohi.
• Voit keskittyä johonkin yksinkertaiseen asiaan.
• Toiselle ihmiselle puhuminen voi auttaa.
• Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyy omahoito-ohjelma, josta voi lukea tarkemmin paniikkikohtausten itsehoidosta.

06Välttely

Miksi välttely ei kannata?

Paniikkikohtausten pelkoon liittyvää ahdistavien tilanteiden välttelyä ei kannata tehdä, koska se voi pitkällä aikavälillä hankaloittaa tilannetta ja kapeuttaa normaalia elämää.

• Kansainvälisessä väestötutkimuksessa (142 949 aikuista 25 maasta) paniikkikohtauksen oli elämänsä aikana kokenut 13,2 %.
• Niistä, joilla oli ollut kohtaus, kahdella kolmasosalla (66,5 %) kohtaukset olivat toistuneet.
• Vain 12,8 % kohtauksen kokeneista täytti paniikkihäiriön kriteerit.
• Toistuvat kohtaukset olivat yhteydessä myöhemmin alkaviin mielenterveyden häiriöihin, yksittäiset kohtaukset eivät.

Samassa tutkimuksessa paniikkihäiriön elinikäinen esiintyvyys oli 1,7 %, ja häiriö alkoi keskimäärin (mediaani) 32 vuoden iässä. Noin neljällä viidestä (80,4 %) paniikkihäiriöön sairastuneesta oli elämänsä aikana myös jokin muu mielenterveyden häiriö. Tutkijoiden mukaan juuri toistuvat kohtaukset voivat olla yleinen merkki suuremmasta riskistä sairastua mielenterveyden häiriöihin.

07Erotus

Elimelliset sairaudet, jotka muistuttavat paniikkia

Paniikkikohtauksia muistuttavia kohtauksia esiintyy myös joissakin elimellisissä sairauksissa. Kohtauksen aikaisten rintakipujen tai hengenahdistuksen jatkuessa pidempään tai ollessa voimakkaita on aina syytä hakeutua lääkäriin mahdollisen sydän- tai keuhkoperäisen sairauden poissulkemiseksi. Tällaisia sairauksia ovat:

• Astma.
• Kilpirauhasen tai lisäkilpirauhasen liikatoiminta sekä lisämunuaisen ytimen kasvain.
• Sisäkorvan toiminnan häiriö ja verenpaineen säätelyn häiriö.
• Tietyt sydämen rytmihäiriöt.

08Milloin hoitoon

Milloin paniikkikohtausten vuoksi hoitoon?

Kun kohtaukset toistuvat usein tai johtavat välttämiskäytökseen ja arjen hankaloitumiseen, voi olla kyse paniikkihäiriöstä. Sen tunnistamiseksi ja hoitamiseksi on viisasta kääntyä lääkärin tai psykologin puoleen.

• Cochrane-katsauksessa (60 tutkimusta) verrattiin kahdeksaa psykoterapiamuotoa yksilö- ja ryhmähoitoina kasvokkain annettuina. Psykoterapiat olivat paniikkihäiriössä parempia kuin jonotus, mutta näytön laatu oli matala.
• Kognitiivinen käyttäytymisterapia oli tutkituin ja usein muita parempi, mutta erot olivat pieniä tai epätarkkoja.
• Katsauksen mukaan ei ole korkealaatuista näyttöä siitä, että jokin psykoterapia olisi muita parempi.
• Pitkällä aikavälillä kognitiivisen käyttäytymisterapian ja psykodynaamisen terapian jälkeen oireettomuus tai hoitovaste oli katsauksessa yleisintä, mutta psykodynaamisesta terapiasta oli vain kaksi tutkimusta.
• Lyhyellä aikavälillä hoidon keskeyttäneitä oli vähiten psykodynaamisessa terapiassa ja niin sanotussa kolmannen aallon kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa.
• Pelkkä käyttäytymisterapia ei katsauksen mukaan vaikuttanut kelvolliselta vaihtoehdolta kognitiiviselle käyttäytymisterapialle ensisijaisena hoitona.
• Rintakipu tai hengenahdistus, joka jatkuu pidempään tai on voimakas, vaatii aina lääkärin arvion.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme arvioimme toistuvia paniikkikohtauksia ja niiden vaikutusta arkeen (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden luvut ja painotukset eroavat jonkin verran:

• Yleisyys: Terveyskirjaston mukaan ainakin joka viides on joskus kokenut paniikkikohtauksen. De Jongen ja kumppaneiden 25 maan väestötutkimuksessa elinikäinen esiintyvyys oli 13,2 %.
• Kohtauksesta häiriöön: Terveyskirjaston mukaan toistuvat ja yllättävät kohtaukset viittaavat paniikkihäiriöön. Väestötutkimuksessa kohtaukset olivat toistuneet kahdella kolmasosalla, mutta vain 12,8 % täytti paniikkihäiriön kriteerit.
• Muut mielenterveyden häiriöt: Terveyskirjaston mukaan paniikkikohtauksia kokevilla on keskimääräistä useammin jokin mielenterveyden häiriö. Väestötutkimuksessa tämä yhteys koski toistuvia kohtauksia, ei yksittäisiä.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat paniikkikohtauksesta

• Paniikkikohtaus on äkillinen voimakas pelko- tai ahdistuskohtaus, jossa on voimakkaita fyysisiä oireita.
• Oireet huipentuvat alle kymmenessä minuutissa, ja kohtaus kestää yleensä alle puoli tuntia.
• Kohtaus on pelottava, mutta ei vaarallinen, ja menee itsestään ohi.
• Hengitykseen keskittyminen, yksinkertaiseen asiaan keskittyminen ja toiselle puhuminen voivat auttaa.
• Ahdistavien tilanteiden välttely kannattaa jättää, koska se kapeuttaa elämää.
• Toistuvat kohtaukset tai pitkittyvä rintakipu ovat syy hakea apua.