Epilepsiakohtaus: oireet, ensiapu ja hoito

01Mikä se on

Mikä on epilepsia?

Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jossa esiintyy toistuvasti kohtauksia. Epilepsian voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät, ja lähes aina se johtuu syistä, joihin ei voi itse vaikuttaa.

• Jokainen ihminen voi periaatteessa saada epileptisen kohtauksen, mutta kynnys kohtauksen syntyyn vaihtelee suuresti eri ihmisillä.
• Arviolta 8–10 % ihmisistä saa elämänsä aikana ainakin yhden epileptisen kohtauksen, mutta puolet heistä ei koskaan saa epilepsiadiagnoosia.
• Lääkehoitoa vaativaa epilepsiaa sairastaa vajaa prosentti suomalaisista.
• Tämä opas käsittelee epilepsiaa aikuisella; lasten epilepsiasta Terveyskirjastossa on oma artikkelinsa.

02Syyt

Mistä epilepsiakohtaus johtuu?

Epileptinen kohtaus johtuu aivojen hermosolujen liiallisesta purkaustoiminnasta. Se on oire jostakin aivoihin vaikuttavasta sairaudesta tai häiriöstä. Monet tunnetut tekijät voivat aiheuttaa epilepsiaan johtavan aivotoiminnan häiriön, mutta usein syytä ei tiedetä. Epilepsia voi johtua:

• rakenteellisista syistä, kuten aivoinfarktista, aivokasvaimesta tai aivojen kuorikerroksen kehityshäiriöstä,
• geneettisistä syistä, kuten geenimutaatiosta tai kromosomipoikkeavuudesta,
• keskushermoston infektioista,
• harvinaisista aineenvaihduntasairauksista,
• tulehduksellisista, autoimmuuniperäisistä sairauksista,
• tuntemattomista syistä.

03Oireet

Epilepsiakohtauksen oireet

Epilepsia voi ilmetä hyvin monella tavalla, ja oireilu voi välillä olla vaikea tulkita epilepsiasta johtuvaksi.

• Paikallisalkuinen kohtaus: ennen kohtausta voi esiintyä ennakkotuntemuksia, kuten näkö-, maku-, haju- tai kuuloharhoja. Sen jälkeen toiminta pysähtyy ja tajunta hämärtyy, eikä ihminen pysty reagoimaan ulkoisiin ärsykkeisiin tai muista tapahtumaa jälkeenpäin. Kohtaukseen voi liittyä raajojen nykinää, tuijottelua, epämielekästä automaattista toimintaa tai poikkeavaa käytöstä, ja se voi kehittyä yleistyneeksi kouristuskohtaukseksi. Kohtaukset ovat tavallisesti minuuttien mittaisia.
• Yleistynyt kouristuskohtaus: ihminen menettää tajuntansa ilman ennakkovaroitusta, ja vartalossa ja raajoissa on voimakkaita kouristuksia. Usein hän puree kieleensä ja voi virtsata tai ulostaa alleen. Kohtaus on yleensä ohi muutamassa minuutissa, mutta sen jälkeen esiintyy tavallisesti sekavuutta ja jälkiväsymystä, jotka voivat kestää jopa tunteja.
• Poissaolokohtaus: osalla yleistyneet kohtaukset ilmenevät lyhytaikaisena tajunnanmenetyksenä («filmi poikki») ilman kouristuksia.

04Ensiapu

Kouristuskohtauksen ensiapu

Kun epilepsiaa sairastava tai ensimmäistä kertaa kouristava saa yleistyneen kouristuskohtauksen, Terveyskirjaston mukaan toimitaan seuraavasti:

• Huolehditaan, ettei henkilö kolhi itseään esineisiin.
• Henkilön suuhun ei saa laittaa mitään, ei myöskään kieleen puremisen estämiseksi.
• Henkilö käännetään kylkiasentoon, kun kouristelu on päättynyt.
• Jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai se uusiutuu, soitetaan hätänumeroon 112.
• Kun kohtaus menee ohi, varmistetaan ennen paikalta poistumista, että henkilö on täysin tajuissaan.

Normaalisti kotioloissa annettavaa kohtauslääkitystä ei tarvita, koska kohtaukset ovat itsestään rajoittuvia. Joissain tilanteissa omaiselle tai avustajalle annetaan ohjeet suun limakalvolle tai peräsuoleen annettavasta lääkityksestä, jota voidaan käyttää kohtauksen pitkittyessä.

05Milloin hoitoon

Milloin epilepsiakohtauksen vuoksi on hakeuduttava hoitoon?

• Äkillisen ensimmäisen kouristuskohtauksen jälkeen on hakeuduttava välittömästi hoitoon. Kouristuskohtauksen syy pitää aina selvittää, ellei se ole jo tiedossa.
• Jos kouristuskohtaus pitkittyy yli 5–10 minuutin, kaikki, myös lääkitystä käyttävät epilepsiaa sairastavat, tulee siirtää välittömästi sairaalahoitoon.
• Myös saman päivän aikana useasti toistuvat lyhyetkin kouristuskohtaukset edellyttävät aina sairaalahoitoon hakeutumista, koska niihin liittyy samanlaisia riskejä kuin yksittäiseen pitkittyneeseen kohtaukseen.

06Toteaminen

Miten epilepsia todetaan?

Ensimmäisen kouristuskohtauksen saaneelle tehdään yleensä sairaalan päivystyksessä alkututkimukset, kuten verikokeet ja aivojen kuvantaminen. Jos kohtaus tulee paikassa, josta sairaalaan ei päästä, esimerkiksi matkoilla, tai hoitoon ei muuten lähdetä heti, alkututkimukset tehdään polikliinisesti.

• Aivosähkökäyrä eli EEG rekisteröidään normaalisti ei-kiireellisenä.
• Vain pitkittyneen tai muuten vaikean kohtauksen aikana pyritään päivystykselliseen EEG-rekisteröintiin.
• Myös aivojen kuvantaminen tehdään ei-kiireellisenä, jos sitä ei ole tehty jo päivystyksessä.
• Epilepsian alkututkimukset tehdään neurologian yksikössä, ja ne tekee neurologiaan erikoistunut lääkäri.

07Hoito

Epilepsian hoito

Tavallisesti yhden kohtauksen jälkeen lääkitystä ei vielä aloiteta, koska yli puolella kohtaus ei uusiudu. Lääkitys on aiheellinen, jos muutaman vuoden sisällä esiintyy vähintään kaksi kohtausta. Se aloitetaan kuitenkin heti ensimmäisen kohtauksen jälkeen, jos aivojen rakenteessa on kohtauksille altistavia poikkeavia alueita, kuten arpia vammojen, leikkausten tai aivoverenkiertohäiriön vuoksi.

• Seitsemällä kymmenestä epilepsiaa sairastavasta kohtaukset pysyvät lääkityksellä kokonaan poissa.
• Epilepsialääkkeitä on lukuisia, ja lääkitys valitaan yksilöllisesti; useiden lääkkeiden annos nostetaan hitaasti tavoitetasolle haittavaikutusten välttämiseksi.
• Noin 30 % joutuu käyttämään useampaa kuin yhtä lääkettä, mutta normaalisti yli kolmea eri epilepsialääkettä ei pitäisi käyttää yhtä aikaa.
• Lääkitys voidaan joskus lopettaa, jos kohtauksia ei ole ollut useaan vuoteen eikä altistavia tekijöitä ole. Lopettaminen tehdään hitaasti neurologin ohjeiden mukaan, koska kohtausriski kasvaa, jos lääkitys lopetetaan nopeasti.
• Jos lukuisista lääkekokeiluista huolimatta kohtauksetonta tilaa ei saavuteta, voidaan harkita epilepsiakirurgiaa tai aivoihin asennettavaa sähköstimulaattoria.

08Arki

Epilepsia aikuisella: autoilu, työ ja elintavat

• Autoilu: epilepsia estää autoilun pysyvästi vain harvoin. Minkä tahansa kouristuskohtauksen jälkeen seuraa 3 kuukauden ajokielto, ja uuden epilepsiadiagnoosin ja lääkityksen aloituksen yhteydessä ajokielto on vuoden mittainen.
• Työ: tehokkaan lääkityksen aikana epilepsia ei yleensä estä työntekoa, eivätkä epilepsialääkkeet heikennä työtehoa. Rajoituksia on esimerkiksi raskaiden ajoneuvojen ja taksin kuljettamisessa sekä töissä, joissa kiipeillään telineillä tai ollaan leikkaavien terien läheisyydessä.
• Elintavat: säännöllisen ruokailu- ja unirytmin, liikunnan ja epilepsialääkkeiden säännöllisen käytön tiedetään estävän kohtauksia. Alkoholin kohtuukäytölle ei ole estettä, mutta runsas juominen altistaa kohtauksille.
• Ehkäisy: epilepsian syntyä voi ehkäistä välttämällä kallovammoja, esimerkiksi pyöräilykypärällä, sekä ehkäisemällä aivoverenkiertohäiriöitä.

Cochrane-katsauksen (2020; 36 tutkimusta, 3 526 osallistujaa) mukaan taitoihin perustuvat psykologiset hoidot parantavat aikuisten ja nuorten epilepsiaa sairastavien terveyteen liittyvää elämänlaatua; näytön varmuus arvioitiin kohtalaiseksi.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet tarkastelevat epilepsian hoitoa eri näkökulmista:

• Hoidon tavoite: Terveyskirjasto keskittyy kohtausten estämiseen lääkkeillä ja elintavoilla. Cochrane-katsauksen päätulos oli terveyteen liittyvä elämänlaatu, ja psykologisia hoitoja tarkasteltiin hoidon lisänä potilaskeskeisessä hoidossa.
• Psykologiset hoidot: Terveyskirjaston aikuisten epilepsiaa käsittelevä artikkeli ei käsittele niitä. Katsauksen mukaan taitoihin perustuvat psykologiset hoidot voivat tuoda lisähyötyä elämänlaatuun aikuisilla ja nuorilla.
• Lapset: katsauksen mukaan lapsista ja kehitysvammaisista epilepsiaa sairastavista on vähän satunnaistettuja tutkimuksia; Terveyskirjasto ohjaa lasten epilepsiassa omaan artikkeliinsa.
• Näytön laatu: katsaus edellyttää tulevilta tutkimuksilta yhtenäisiä elämänlaatumittareita ja parempaa raportointia, jotta tuloksia voidaan verrata.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat epilepsiakohtauksesta

• Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jossa esiintyy toistuvasti kohtauksia.
• Kohtaus voi olla paikallisalkuinen, yleistynyt kouristuskohtaus tai poissaolokohtaus.
• Kouristavan suuhun ei laiteta mitään; kouristelun päätyttyä hänet käännetään kylkiasentoon.
• Jos kouristelu kestää yli 5 minuuttia tai uusiutuu, soitetaan 112.
• Ensimmäisen kouristuskohtauksen jälkeen hakeudutaan heti hoitoon, ja alkututkimukset tekee neurologiaan erikoistunut lääkäri.
• Seitsemällä kymmenestä kohtaukset pysyvät lääkityksellä kokonaan poissa.