Siirry sisältöön

Sääret ja polvet MediBilbao Salud

Nivelkierukan repeämä: oireet, hoito ja kuntoutus

Polven nivelkierukan vamma syntyy tyypillisesti polven kiertoliikkeessä polven ollessa kuormitettuna. Tavallisimpia oireita ovat kipu nivelraossa, turvotus, napsuminen ja ohimenevä lukkiutuminen. Tämä opas kertoo Terveyskirjaston ja satunnaistettujen tutkimusten pohjalta, miten kierukan repeämä oireilee, milloin hoitoon on hakeuduttava ja miksi fysioterapeuttinen harjoittelu on hoidon keskeinen osa.

Aihe
Fysioterapia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Urheilija pitelee polveaan sisäkentällä
Kierukan repeämä syntyy tyypillisesti, kun kuormitettu polvi kiertyy. Kuva on tehty tekoälyllä.

Mikä on nivelkierukan repeämä?

Polvessa on sisempi ja ulompi nivelkierukka. Kun polvi kiertyy kuormitettuna, asennosta riippuen sisempi tai ulompi nivelkierukka joutuu voimakkaan puristuksen ja vedon kohteeksi, ja siihen syntyy repeämä.

  • Polvi on monimutkainen anatominen rakenne, ja sen kestävyyden vaatimustaso on suuri koko kehon painon kohdistuessa siihen.
  • Hankalimmat polvivammat syntyvät juuri kiertoliikkeessä polven ollessa kuormittuneena, jolloin ristisiteet tai nivelkierukat ovat vaarassa vaurioitua.
  • Polven venähdys on hyvin yleinen urheiluvamma erityisesti vauhdikkaissa lajeissa, joissa keho kääntyy paikallaan olevan jalan varassa, kuten jalkapallossa tai laskettelussa.
  • Mikäli taustalla on vanha polvivamma tai polven nivelrikko, kierukan repeämiä saattaa tapahtua hyvin pienessäkin kiertoliikkeessä.

Kierukan repeämän oireet

Tavallisimpien kierukkavammojen aiheuttamat oireet ovat kipu nivelraossa, turvotus, napsuminen, ohimenevä lukkiutuminen ja rutina polvea liikuteltaessa. Painon varaaminen jalalle kuitenkin yleensä onnistuu.

  • Polven venähdyksestä seuraa yleensä kipua ja turvotusta.
  • Huomattava turvotus vamman jälkeen viittaa usein polviniveleen kertyneeseen vereen, joka on merkkinä polven rakenteisiin syntyneestä vauriosta.
  • Pitkäaikainen polven pettämisen tai epävakauden tunne, pistos tai polven lukkiutuminen kävellessä tai portaissa sekä kipeytyminen juostessa voivat olla merkkejä rusto- tai nivelsidevammasta taikka nivelrikosta.
  • Jos polvessa on jo aiemmin ollut nivelrikkoa, pienikin virheliike voi ärsyttää niveltä niin, että se turpoaa nivelnesteen vuoksi; tällainen tilanne rauhoittuu yleensä noin viikossa.

Kun polvi lukkiutuu

Joskus kierukan reuna voi kääntyä tai sen kappale voi jäädä nivelrakoon ja aiheuttaa mekaanisen lukko-oireen, joka estää polvea suoristumasta.

  • Tällöin jalalla ei kannata yrittää kävellä.
  • Päivystysarvioon on hyvä hakeutua seuraavana aamuna.
  • Ortopedin arvioon lähetetään potilas, jonka polvivaivalle arvellaan löytyvän leikkauksella hoidettava syy, esimerkiksi nivelrakoon jäänyt rustokappale.
  • Pelkkä ohimenevä lukkiutuminen kuuluu tavallisiin kierukkavamman oireisiin.

Kierukkavamma ja ristisidevamma

Polvea tukeviin nivelsiteisiin kuuluvat polvea sivusuunnassa tukevat sivusiteet sekä polvea etu- ja takasuunnassa tukevat ristisiteet. Kiertoliikkeessä voivat vaurioitua sekä ristisiteet että nivelkierukat.

  • Nivelsidevaurion jälkeen polveen ilmaantuu alkuvaiheessa turvotusta ja kipua.
  • Varsinkin turvotuksen laskettua polvi voi tuntua epävarmalta ja pettävän liikkeessä. Jos polvi tuntuu vamman jälkeen epävakaalta, nivelsidevamma on todennäköinen.
  • Tällaisen vaurion vuoksi polvi on syytä tarkistuttaa ammattilaisella viimeistään seuraavana arkipäivänä.
  • Osa nivelsidevaurioista voidaan hoitaa tukilaitteen ja fysioterapeuttisen harjoittelun avulla; polveen kuntoutuksen jälkeenkin jäävä epävakaus edellyttää uutta ortopedin arviota.

Milloin polven vamman vuoksi hoitoon?

Päivystykselliseen arvioon on syytä hakeutua, jos vamman jälkeen polvikipu estää painon varaamisen jalalle, polvessa on selvä virheasento, polvi ei tunnu tukevalta tai siinä on huomattava ja voimakkaan kivulias turvotus.

  • Lievemmän vääntymisen, venähdyksen tai suoran iskun vuoksi on yleensä syytä hakeutua viikon sisällä tutkittavaksi, jos polveen ilmaantuu turvotusta, lukkiutumista, pettämistä tai kovaa kipua.
  • Lievän vamman jälkeen voi seurata tilannetta, aloittaa kuntouttavat harjoitteet ja hakeutua viikon kuluessa ammattilaisen arvioon, jos oire ei ole väistynyt.
  • Polven kipuun liittyvä kuumotus, turvotus, punoitus ja mahdollinen kuume ovat syitä hakeutua hoitoon päivystyksellisesti.
  • Polveen vähittäin kehittyneen kivun syy on tarpeellista selvittää muutaman viikon sisällä, jos kipu ei asetu kipulääkityksestä ja kuntoutusharjoitteista huolimatta.

Miten kierukan repeämä todetaan?

Epäselvissä tilanteissa potilas lähetetään ortopedin arvioon. Jatkoselvittelynä ortopedi pyytää tarvittaessa magneettikuvauksen, ja toisinaan myös tähystystutkimus saattaa olla tarpeellinen.

  • Kierukkavammat eivät näy tavallisessa röntgenkuvassa.
  • Aiemmin hyvin yleistä polven tähystystutkimusta ei kierukkavammojen selvittelyssä enää rutiininomaisesti käytetä.
  • Rutiininomaiset polvien tähystystutkimukset on todettu laajoissa tutkimuksissa perusteettomiksi lievissä polven oireissa.
  • Diagnostiset tutkimukset ja hoito määräytyvät vamman luonteen mukaisesti.
Lääkäri näyttää potilaalle polven mallia
Kierukkavammat eivät näy tavallisessa röntgenkuvassa. Kuva on tehty tekoälyllä.

Kierukan repeämän hoito

Yleisimmät kierukkavammat hoituvat yleensä kipulääkkeellä ja fysioterapeuttisella harjoittelulla. Polvivamman jälkeinen fysioterapeuttinen harjoittelu on keskeinen osa hoitoa.

  • Lievänkin vamman jälkeen on syytä aloittaa heti kivun salliessa aktiivinen polven kuntoutus, esimerkiksi vesijuoksu tai fysioterapeuttiset harjoitteet.
  • Osa potilaista hyötyy polvituesta, joka tukee polvea sivusuunnassa.
  • Kylmähoito voi lievittää tilapäisesti kipua, mutta pitkäaikaisena sitä ei suositella, koska se todennäköisesti hidastaa kudosten paranemista.
  • Merkittävä osa kipeistä polvista kuntoutuu yleislääkärin seurannassa ja fysioterapeutin ohjauksessa.

Harjoittelu vai tähystysleikkaus?

Kisen ja kumppaneiden norjalaisessa tutkimuksessa 140 keski-ikäistä, joilla oli magneettikuvauksessa todettu rappeumaperäinen sisemmän kierukan repeämä, sai joko 12 viikon ohjattua harjoittelua tai tähystyksessä tehtävän kierukan osapoiston.

  • Kahden vuoden kohdalla ryhmien välillä ei ollut kliinisesti merkittävää eroa polven toiminnassa.
  • Harjoitteluryhmässä reisilihasten voima oli parantunut kolmen kuukauden kohdalla.
  • Harjoitteluryhmästä 19 % siirtyi leikkaukseen kahden vuoden aikana ilman lisähyötyä.
  • Kummassakaan ryhmässä ei ollut vakavia haittatapahtumia. Polven rasituskivuista kerromme myös oppaassamme juoksijan polvesta.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme ohjaamme polvivamman jälkeistä harjoittelua (vastaanotot ovat espanjaksi).

Fysioterapeutti ohjaa polven harjoitusta kuntosalilla
Fysioterapeuttinen harjoittelu on keskeinen osa polvivamman hoitoa. Kuva on tehty tekoälyllä.

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja satunnaistetut tutkimukset painottavat leikkauksen roolia eri tavoin:

  • Tähystysleikkaus: Terveyskirjaston mukaan ortopedi arvioi leikkaushoidon tarvetta, jos syy voi olla leikkauksella hoidettava, ja toisinaan tähystys voi olla tarpeen. Sihvosen ja kumppaneiden suomalaisessa tutkimuksessa (146 potilasta, 35–65-vuotiaita, ei nivelrikkoa) kierukan osapoiston tulokset eivät olleet 12 kuukauden kohdalla parempia kuin lumeleikkauksen.
  • Kenelle tulokset pätevät: Molemmat tutkimukset koskivat rappeumaperäisiä sisemmän kierukan repeämiä keski-ikäisillä. Terveyskirjasto käsittelee myös kiertovammassa syntyneitä repeämiä ja lukko-oiretta, joita tutkimukset eivät koskeneet.
  • Harjoittelun hyöty: Terveyskirjaston mukaan fysioterapeuttinen harjoittelu on keskeinen osa hoitoa. Kisen tutkimuksessa ohjattu harjoittelu oli kahden vuoden kohdalla yhtä hyvä kuin leikkaus ja paransi lyhyellä aikavälillä reisilihasten voimaa.

Tärkeimmät asiat nivelkierukan repeämästä

  • Kierukan repeämä syntyy tyypillisesti, kun kuormitettu polvi kiertyy.
  • Oireita ovat nivelraon kipu, turvotus, napsuminen, ohimenevä lukkiutuminen ja rutina.
  • Jos polvi lukkiutuu eikä suoristu, älä kävele jalalla ja hakeudu päivystykseen seuraavana aamuna.
  • Kierukkavammat eivät näy röntgenkuvassa; tarvittaessa tehdään magneettikuvaus.
  • Yleisimmät kierukkavammat hoituvat kipulääkkeellä ja fysioterapeuttisella harjoittelulla.
  • Polvivamma voi lisätä myöhemmällä iällä kehittyvän polven nivelrikon riskiä 5–10-kertaisesti.

Usein kysyttyä nivelkierukan repeämästä

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Miten kierukan repeämä syntyy?

Tyypillisesti polven kiertoliikkeessä polven ollessa kuormitettuna. Jos taustalla on vanha polvivamma tai nivelrikko, repeämä voi syntyä hyvin pienessäkin kiertoliikkeessä.

Mitkä ovat kierukan repeämän oireet?

Tavallisimpia ovat kipu nivelraossa, turvotus, napsuminen, ohimenevä lukkiutuminen ja rutina polvea liikuteltaessa. Painon varaaminen jalalle yleensä onnistuu.

Näkyykö kierukan repeämä röntgenkuvassa?

Ei. Kierukkavammat eivät näy tavallisessa röntgenkuvassa. Ortopedi pyytää tarvittaessa magneettikuvauksen.

Tarvitaanko kierukan repeämään leikkaus?

Yleisimmät kierukkavammat hoituvat kipulääkkeellä ja fysioterapeuttisella harjoittelulla. Ortopedin arviota tarvitaan, jos syy voi olla leikkauksella hoidettava, esimerkiksi nivelrakoon jäänyt rustokappale.

Mitä teen, jos polvi lukkiutuu?

Jos kierukan kappale jää nivelrakoon ja estää polvea suoristumasta, jalalla ei kannata yrittää kävellä. Päivystysarvioon on hyvä hakeutua seuraavana aamuna.

Mikä ero on kierukkavammalla ja ristisidevammalla?

Molemmat voivat syntyä kiertoliikkeessä, ja kummassakin painon varaaminen jalalle yleensä onnistuu. Kierukkavamman oireita ovat nivelraon kipu, napsuminen ja lukkiutuminen. Nivelsidevammassa polvi voi tuntua epävarmalta ja pettävän, ja se on syytä tarkistuttaa viimeistään seuraavana arkipäivänä.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Polvivammat
  2. Terveyskirjasto (Duodecim) · Polvikipu
  3. Sihvonen R, et al. Arthroscopic partial meniscectomy versus sham surgery for a degenerative meniscal tear. N Engl J Med. 2013;369(26):2515-2524
  4. Kise NJ, et al. Exercise therapy versus arthroscopic partial meniscectomy for degenerative meniscal tear in middle aged patients: randomised controlled trial with two year follow-up. BMJ. 2016;354:i3740

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.