Keliakia: oireet, diagnoosi ja gluteeniton ruokavalio

01Mikä se on

Mikä on keliakia?

Keliakiassa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius taudille. Limakalvon nukkakerros lyhentyy ja vaurioituu, jolloin ravintoaineiden imeytyminen suolesta verenkiertoon häiriintyy.

Keliakia on autoimmuunitauti. Siksi keliakiaa sairastavilla esiintyy muuta väestöä useammin muita autoimmuunitauteja, esimerkiksi tyypin 1 diabetesta ja kilpirauhasen sairauksia.

Terveyskirjaston mukaan keliakiaa esiintyy noin 2 prosentilla suomalaisista. Suolen keliakiaa sairastavista kaksi kolmasosaa on naisia. Keliakia ilmenee usein perheittäin: jos jollakulla perheessä on keliakia, muilla perheenjäsenillä sen mahdollisuus on 5–10 %. Keliakia voi ilmetä erilaisina oireina missä iässä tahansa. Eniten sitä todetaan aikuisiässä, mutta se voi ilmetä jo pikkulapsilla tai vasta vanhuudessa.

02Oireet

Keliakian oireet

Oireet voivat olla hyvin monenlaisia. Useilla ne ovat lieviä, ja osalla niitä ei ole lainkaan. Tyypillisimmät oireet ovat:

• pitkäaikainen ripuli ja löysät ulosteet,
• vatsakipu, turvotukset ja ilmavaivat,
• ummetus,
• suolen toiminnan vaihtelu,
• lapsilla kasvun hidastuminen.

Oireet voivat olla samanlaisia kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Laihtuminen on klassinen keliakiaoire, mutta nykyisin suurin osa potilaista on normaali- tai ylipainoisia.

03Muut oireet

Puutostilat, muut vaivat ja ihokeliakia

Keliakiaan liittyy usein ravintoaineiden imeytymishäiriö, jonka seurauksena voi tulla joidenkin ravintoaineiden puutosta. Yleisimmät ovat raudanpuuteanemia, D-vitamiinin puute ja suolivaurion aiheuttama toissijainen laktoosi-intoleranssi.

Keliakiaa sairastavilla on todettu tavallista enemmän myös vaivoja, jotka eivät liity suolistoon:

• lapsettomuutta ja keskenmenoja,
• osteoporoosia eli luun haurastumista,
• masennusta ja maksaentsyymien nousua,
• pysyvien hampaiden kiillevaurioita,
• hermostoon liittyviä oireita, kuten muistihäiriöitä.

Ihokeliakiassa pääoireena on voimakkaasti kutisevia rakkuloita kyynärpäissä, polvissa, hiuspohjassa ja pakaroissa. Ihokeliakiaa on noin 10 %:lla aikuisista keliaakikoista, ja se on tavallisempi miehillä. Melkein kaikilla ihokeliakiaa sairastavilla on myös suolikeliakia, mutta se on usein lieväoireinen tai oireeton.

04Toteaminen

Miten keliakia todetaan?

Keliakiatutkimukset ovat aiheellisia, jos on keliakiaan sopivia vatsaoireita, ravinnon imeytymishäiriöitä tai ihokeliakiaan sopivaa ihottumaa. Tutkimukset tehdään normaalin, gluteenia sisältävän ruokavalion aikana.

• Verikoe: ensisijainen alkututkimus on transglutaminaasivasta-aineiden määritys. Sitä täydennetään endomysiumvasta-aineilla, joiden esiintyminen on luotettava merkki keliakiasta.
• Pelkät vasta-aineet: tyypillisessä tapauksessa diagnoosi voidaan tehdä ilman ohutsuolen tähystystä.
• Suolinäyte: jos vasta-ainepitoisuudet eivät riitä diagnoosiin, se varmistetaan mahan tähystyksessä ohutsuolesta otetulla näytteellä.
• Ihonäyte: ihokeliakia varmistetaan terveeltä iholta otetulla näytepalalla. Noin kolmasosalla ihokeliaakikoista veren vasta-aineet eivät nouse.

05Hoito

Gluteeniton ruokavalio keliakian hoitona

Pysyvästi gluteeniton ruokavalio on ainoa tehokas keliakian hoitomuoto. Ruokavaliossa vältetään kokonaan vehnää, ruista ja ohraa sisältäviä ruokia, ja ne korvataan gluteenittomilla tuotteilla. Hoito on elinikäinen, ja viljoja tulee karttaa mahdollisimman tiukasti. Gluteeniton kaura sopii keliakiaa sairastaville.

Ruokavaliohoito aloitetaan ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Vatsaoireet häviävät yleensä vähitellen muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Hoidon tehoa seurataan oireiden, verikokeiden ja joskus tähystyksessä otetun seurantanäytteen avulla. Oireet ja suolivaurio palaavat, jos ruokavaliosta lipsutaan.

Ihokeliakiassa noudatetaan samaa ruokavaliota, mutta iho-oireet häviävät pelkällä ruokavaliolla hitaasti, joten ihotautilääkäri aloittaa usein alkuvaiheessa lääkityksen, jota tarvitaan usein 1–2 vuotta. Harvoin tiukkakaan ruokavalio ei paranna keliakiaa; tilaa kutsutaan refraktaarikeliakiaksi, ja sen syyt tutkii erikoislääkäri. Suomessa Kela myöntää varmistettua keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastavalle lapselle perusvammaistukea 16-vuotiaaksi asti; aikuisten ruokavaliokorvaus on poistunut.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme autamme koostamaan monipuolisen gluteenittoman ruokavalion (vastaanotot ovat espanjaksi).

06Seulonta

Keliakian seulonta ja ehkäisy

Seulontaa eli keliakian tutkimista verikokeella ilman oireita suositellaan henkilöille, joilla riski sairastua on tavallista suurempi. Heitä ovat:

• henkilöt, joiden perheenjäsenellä on keliakia, tyypin 1 diabetes tai autoimmuunipohjainen kilpirauhastauti,
• Sjögrenin oireyhtymää sairastavat,
• Downin oireyhtymän omaavat,
• pälvikaljupotilaat,
• veren immunoglobuliini A:n puutoksesta kärsivät.

Keliakiaan ei tunneta ehkäisyä, sillä se syntyy perinnöllisesti alttiille henkilöille. Taudin toteamisen jälkeen uusien suolimuutosten ja ihottumien synty voidaan estää gluteenittomalla ruokavaliolla.

07Gluteeniherkkyys

Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa

Jotkut ihmiset saavat oireita gluteenista, vaikka heillä ei ole todettu keliakiaa tai vilja-allergiaa. Gluteeniherkkyyden syntymekanismi on epäselvä. Gluteenin ohella esimerkiksi viljojen muiden ainesosien ja FODMAP-hiilihydraattien epäillään olevan osin oireiden taustalla.

Gluteeniherkkyyden toteamiseksi ei ole luotettavaa testiä, eikä sen yleisyyttä tunneta. Ennen diagnoosia keliakia ja vilja-allergia pitää sulkea pois sopivilla testeillä.

Gluteenittomaan ja viljattomaan ruokavalioon siirtyminen voi tuoda ravitsemuksellisia pulmia. Gluteenitonta dieettiä noudattavilla on todettu kuidun, raudan, seleenin ja magnesiumin saannin vähentyneen ja sokerin käytön lisääntyneen.

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo keliakian yleisyydestä?

Järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi (Singh ym., 2018) kokosi tutkimuksia keliakian yleisyydestä eri puolilta maailmaa:

• vasta-ainetutkimusten perusteella keliakian yleisyys oli 1,4 % (275 818 henkilöä),
• ohutsuolen koepalalla varmistetun keliakian yleisyys oli 0,7 % (138 792 henkilöä),
• koepalalla varmistettu keliakia oli yleisintä Euroopassa ja Oseaniassa (0,8 %),
• muualla koepalalla varmistetun keliakian yleisyys oli 0,4 % Etelä-Amerikassa, 0,5 % Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa ja 0,6 % Aasiassa,
• keliakia oli yleisempää naisilla kuin miehillä (0,6 % ja 0,4 %).

Katsaukseen otettiin 96 tutkimusta vuosilta 1991–2016, ja diagnoosi perustui eurooppalaisen lasten ruoansulatuskanavan sairauksien yhdistyksen kriteereihin.

Kirjoittajien mukaan keliakian yleisyys vaihtelee sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan, ja monista maista tarvitaan väestöpohjaisia tutkimuksia.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden luvut ja painotukset eroavat:

• Kuinka yleinen keliakia on: Terveyskirjaston mukaan keliakiaa on noin 2 prosentilla suomalaisista. Maailmanlaajuisessa katsauksessa yleisyys oli 1,4 % vasta-aineiden ja 0,7 % koepalan perusteella, Euroopassa 0,8 %.
• Vasta-aineet vai koepala: Terveyskirjaston mukaan tyypillisessä tapauksessa diagnoosi voidaan tehdä pelkillä vasta-ainetutkimuksilla. Katsauksessa vasta-aineisiin perustuva yleisyys oli kaksinkertainen koepalalla varmistettuun verrattuna.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat keliakiasta

• Keliakiassa gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa perinnöllisesti alttiilla ihmisillä.
• Oireita voivat olla ripuli, vatsakipu, turvotus, ummetus ja puutostilat, mutta osalla oireita ei ole.
• Ihokeliakia aiheuttaa voimakkaasti kutisevia rakkuloita.
• Keliakia todetaan verikokeella gluteenia sisältävän ruokavalion aikana.
• Hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio ravitsemusterapeutin ohjauksessa.
• Perheenjäsenten ja muiden riskiryhmien seulonta on suositeltavaa.