Synnytyksen jälkeinen masennus: oireet ja apu

Mitä synnytyksen jälkeinen masennus on?

Synnytyksen jälkeisellä masennuksella tarkoitetaan masennustilaa, joka alkaa kuuden viikon kuluessa synnytyksestä. Se on tavallisin lapsivuodeaikaan liittyvä terveysongelma.

Masennukseen sairastuu noin 10–20 % naisista synnytyksen jälkeen.
Myös isät voivat sairastua raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen; esiintyvyys isillä on 8–10 %.
Masennus ei ole tahdonalainen asia, ja se aiheuttaa aina kärsimystä sairastuneelle.
Koska masennus kehittyy usein hitaasti, voi joskus olla vaikeaa ymmärtää tai hyväksyä, että kyseessä on häiriö, joka vaatii hoitoa.

Herkistyminen vai masennus?

Hyvin suuri osa (50–80 %) äideistä kärsii ensimmäisten päivien aikana synnytyksen jälkeisestä ohimenevästä itkuisuudesta, surun tunteesta tai ahdistuksesta. Tätä kutsutaan herkistymiseksi tai baby bluesiksi, ja se on niin yleistä, että sitä pidetään normaalina.

Herkistymisen oireet häviävät yleensä parin viikon sisällä.
Jos oireet jatkuvat, kyseessä voi olla synnytyksen jälkeinen masennus.
Oireiden pitää jatkua päivittäisinä yli kaksi viikkoa, jotta voidaan puhua häiriöstä.
Ohimenevinä vastaavanlaatuiset oireet ovat luonnollisia ja kuuluvat normaaliin elämään.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet

Masennustilaan liittyy muun muassa alavireisyyttä, kiinnostuksen ja mielihyvän puutetta, energian vähyyttä sekä ahdistusta, pessimistisiä ajatuksia ja muutoksia unessa ja ruokahalussa. Masennuksen oireista yleisesti kerromme oppaassamme masennuksen oireista.

Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi ajoittain liittyä vaikeutta tuntea kiintymystä vauvaa kohtaan.
Vanhemman voi olla vaikea pitää huolta vauvasta ja itsestään.
Imetys voi tuntua kuormittavalta.
Vuorovaikutus vauvan kanssa voi joskus olla hankalaa.

Väsyneen näköinen aikuinen istuu sohvalla vauvan sängyn vieressä — Masennukseen liittyy muun muassa alavireisyyttä ja energian vähyyttä. Kuva on tehty tekoälyllä.

Kuka sairastuu ja miksi?

Tärkeimpiä riskitekijöitä ovat jo raskauden aikana alkanut masennus tai aiemmin elämän aikana sairastettu masennus. Myös elämän erilaiset stressitekijät suurentavat riskiä.

Uusiutumisriski on erityisen suuri seuraavien synnytysten yhteydessä, jopa 50–60 %.
Univaje vaikuttaa helposti mielialaan.
Cochrane-katsauksessa riskissä olevien tunnistaminen auttoi ehkäisemään synnytyksen jälkeistä masennusta, ja myös synnytyksen jälkeen aloitetut tukitoimet vähensivät masennusoireiden riskiä.
Täydellisen toipumisen ennuste on hyvä.

Miten masennus tunnistetaan neuvolassa?

Neuvolassa pyritään aina keskustelemaan vanhempien hyvinvoinnista, jaksamisesta ja nukkumisesta. Tällöin on luontevaa ottaa esiin myös mielialaan liittyvät oireet.

Monissa neuvoloissa masennusta seulotaan rutiinisti.
Pienenkin epäilyn herätessä voidaan pyytää täyttämään lomake, joka kartoittaa mahdollista synnytyksen jälkeistä masennusta.
Keskustelu neuvolassa voi helpottaa perhettä arvioimaan vointiaan.
Samalla ammattilainen voi saada käsityksen tilanteesta.
Tavanomaisten masennuksen merkkien lisäksi neuvolassa voidaan huomata, että vanhemman on vaikea pitää huolta vauvasta ja itsestään.

Itsehoito ja läheisten tuki

Jos synnyttänyt on masentunut, hän tarvitsee usein käytännön apua vauvan hoidossa. Toisen vanhemman, lapsen muiden vanhempien ja muiden läheisten tuki on tärkeää.

On tärkeää, että masentunut saa mahdollisuuden levätä ja nukkua.
Vertaistuki voi olla arvokasta.
Sosiaalista eristäytymistä kannattaa pyrkiä välttämään. Lisäksi on tärkeää saada tukea vuorovaikutukseen vauvan kanssa.
Päivärutiineista, vauvan hoidosta, liikunnasta ja muusta itselle mieleisestä tekemisestä kannattaa pitää kiinni oman jaksamisen rajoissa.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoito

Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoitoon käytetään samoja hoitomenetelmiä kuin yleensä masennuksen hoitoon. Lievissä tapauksissa ensisijainen hoito on keskusteluhoito.

Keskusteluhoitoa voi saada esimerkiksi terveyskeskuksen psykiatriselta sairaanhoitajalta, neuvolapsykologilta tai psykoterapiana.
Keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen käytetään hoitona myös lääkitystä.
Vaikka masennuslääkkeet päätyvät pieninä määrinä äidinmaitoon, altistus imetyksen aikana on hyvin vähäistä, ja valtaosaa masennuslääkkeistä voi käyttää turvallisesti imetyksen aikana.
Jos vauvaan kiintymisen haasteet liittyvät keskeisesti masennukseen, on tärkeää saada apua myös varhaiseen vuorovaikutukseen. Monessa kunnassa toimii terapeuttisia vauvatyöryhmiä.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme arvioimme synnytyksen jälkeistä mielialaa ja jaksamista (vastaanotot ovat espanjaksi).

Kaksi aikuista vauvan kanssa keskustelee hoitajan kanssa — Lievissä tapauksissa ensisijainen hoito on keskusteluhoito. Kuva on tehty tekoälyllä.

Lapsivuodepsykoosi on hätätilanne

Lapsivuodepsykoosi on harvinainen, mutta se vaatii välitöntä ja kiireellistä hoitoa, ja sitä voidaan pitää psykiatrisena hätätilana. Riski sairastua psykoosiin on synnytyksen jälkeen arviolta 23-kertainen muihin elämänvaiheisiin verrattuna, mutta absoluuttinen riski on pieni: noin yksi tuhannesta synnyttäjästä sairastuu. Suurin osa lapsivuodepsykooseista (50–80 %) näyttää liittyvän kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, ja aiemmin sairastuneen riski sairastua uudelleen seuraavassa raskaudessa on noin 29 %.

Oireet alkavat usein 3–10 päivän sisällä synnytyksestä.
Ensimmäiset oireet ovat yleensä unettomuus, voimakkaat mielialavaihtelut ja ärtyisyys.
Tavallisia oireita ovat sekavuus, keskittymiseen ja muistiin liittyvät ongelmat ja harhaluulot, jotka voivat liittyä vauvaan.
Oireet kestävät keskimäärin kuukauden, jos oirekuvassa on maanisia piirteitä, ja hieman pidempään (2–3 kuukautta), jos keskeiset oireet sopivat masennukseen. Muita altistavia tekijöitä ovat vakava masennus, sosiaalisen tuen puute ja pitkään jatkunut unettomuus.
Valtaosa toipuu synnytyksen jälkeisestä psykoosista hyvin ja kykenee pian taas toimimaan vanhempana.

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto keskittyy masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon, Cochrane-katsaus sen ehkäisyyn:

Ehkäisy: Terveyskirjasto ei kuvaa erillisiä ehkäiseviä toimia. Cochrane-katsauksessa (28 tutkimusta, lähes 17 000 naista) psykososiaalista tai psykologista tukea saaneet sairastuivat synnytyksen jälkeiseen masennukseen harvemmin kuin tavanomaista hoitoa saaneet: riski oli noin viidenneksen pienempi (20 tutkimusta, 14 727 naista).
Lupaavat tukimuodot: Katsauksen mukaan lupaavia olivat terveydenhoitajien tai kätilöiden intensiiviset yksilölliset kotikäynnit synnytyksen jälkeen, vertaistuki puhelimitse ja interpersoonallinen psykoterapia. Terveyskirjasto mainitsee vertaistuen arvokkaana itsehoidon osana.
Ammattilaiset ja maallikot: Katsauksessa sekä ammattilaisten että maallikoiden antama tuki vähensi masennusoireiden riskiä. Terveyskirjasto korostaa läheisten käytännön apua ja ammattilaisen keskusteluhoitoa.

Tärkeimmät asiat synnytyksen jälkeisestä masennuksesta

Synnytyksen jälkeinen masennus alkaa kuuden viikon kuluessa synnytyksestä.
Ohimenevä herkistyminen ensimmäisinä päivinä on hyvin yleistä ja normaalia.
Yli kaksi viikkoa jatkuvat päivittäiset oireet voivat viitata masennukseen.
Myös isät voivat sairastua.
Lepo, käytännön apu ja läheisten tuki ovat tärkeitä; hoitona käytetään keskusteluhoitoa ja tarvittaessa lääkitystä.
Vakavat oireet tai lapsivuodepsykoosin merkit vaativat kiireellistä apua.

Usein kysyttyä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mikä ero on baby bluesilla ja synnytyksen jälkeisellä masennuksella?

Herkistyminen eli baby blues on ensimmäisten päivien ohimenevää itkuisuutta, surua tai ahdistusta, ja se häviää yleensä parin viikon sisällä. Jos oireet jatkuvat päivittäisinä yli kaksi viikkoa, kyse voi olla masennuksesta.

Kuinka yleistä synnytyksen jälkeinen masennus on?

Masennukseen sairastuu noin 10–20 % naisista synnytyksen jälkeen. Isillä esiintyvyys on 8–10 %.

Voiko isä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen?

Voi. Myös isät voivat sairastua raskausajan ja synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Voiko masennuslääkkeitä käyttää imetyksen aikana?

Terveyskirjaston mukaan masennuslääkkeet päätyvät pieninä määrinä äidinmaitoon, mutta altistus on hyvin vähäistä, ja valtaosaa niistä voi käyttää turvallisesti imetyksen aikana.

Kauanko synnytyksen jälkeinen masennus kestää?

Kun synnyttänyt saa tukea, paraneminen tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa, ja täydellisen toipumisen ennuste on hyvä.

Miten läheiset voivat auttaa?

Antamalla käytännön apua vauvan hoidossa ja mahdollisuuden levätä ja nukkua. On myös tärkeää ymmärtää, että masennus ei ole tahdonalainen asia.

Lähteet

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.