Masennuksen oireet

01Masennus

Mitä masennus tarkoittaa?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan yleiskielessä masennuksella tarkoitetaan usein pettymyksiin, epäonnistumisiin tai menetyksiin liittyvää luonnollista ja ohimenevää tunnetilaa, joka ei edellytä hoitoa. Masennustilassa ihmisen tavanomainen mieliala on sen sijaan huonontunut kokonaisvaltaisesti, ja mielihyvä ja kiinnostus asioihin katoavat.

• selvästä masennustilasta kärsii tälläkin hetkellä noin 5 % ja psykoottisista masennustiloista vajaa 1 % aikuisväestöstä,
• noin kuudesosa väestöstä ja naisista jopa kolmasosa sairastaa masennusjakson joskus elämänsä aikana,
• masennus ilmenee muutoksina tunne-elämässä, ajattelussa ja toimintakyvyssä, jopa elimistön toiminnoissa,
• lyhytaikainen masentunut mieliala tai suru eivät ole varsinaisia masennustiloja.

02Oireet

Masennustilan oireet

Terveyskirjaston mukaan varsinaisessa masennustilassa ei ole kyse pelkästä alentuneesta mielialasta, vaan siihen kuuluu muitakin oireita, esimerkiksi:

• merkittävä painon lasku tai nousu ja ruokahalun muutokset,
• unettomuus tai lisääntynyt unentarve,
• lähes päivittäinen väsymys tai voimattomuus,
• liikkeiden ja mielen hidastuminen tai kiihtyneisyys,
• arvottomuuden tai alemmuuden tunteet ja kohtuuttomat syyllisyyden tunteet,
• vaikeudet ajatella, keskittyä tai tehdä päätöksiä,
• kuolemaan liittyvät mielikuvat tai itsemurha-ajatukset.

Masennusoireisiin liittyy usein ahdistuneisuutta ja päihteiden käyttöä. Mielialan muutos ja siihen liittyvät oireet saattavat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia tai joskus vuosiakin.

03Vaikeusasteet

Lievä, keskivaikea ja vaikea masennus

Terveyskirjaston mukaan oirekuvan vakavuuden mukaan erotellaan lievät, keskivaikeat, vaikeat ja psykoottiset masennustilat:

• lievässä masennustilassa oireet haittaavat vain hieman ammatillista tai sosiaalista toimintaa tai ihmissuhteita,
• keskivaikea masennustila tekee ihmisen useimmiten työkyvyttömäksi säännölliseen ansiotyöhön, ja arkinen suoriutuminen heikentyy,
• vaikeassa muodossa oireita on runsaasti, ja ne haittaavat merkittävästi kaikkia elämän osa-alueita,
• psykoottisissa masennustiloissa ilmenee harhaluuloja, kuten todellisuudesta irronneita itsesyytöksiä.

Itsetuhoisia ajatuksia voi esiintyä lievässäkin masennuksessa, mutta aktiivisia itsetuhosuunnitelmia ilmenee enemmän vaikeissa masennustiloissa.

04Erilaiset muodot

Melankolinen ja epätyypillinen masennus

Terveyskirjaston mukaan oirekuvan luonteen mukaan masennustiloista voidaan erottaa myös melankolinen ja epätyypillinen depressio sekä talvikuukausina ilmenevä kaamosmasennus.

• melankoliassa henkilö herää tavallista aikaisemmin, masentuneisuus on vaikeampaa aamuisin, ruokahalu on heikentynyt ja hän laihtuu,
• epätyypillisessä depressiossa mieliala on vahvasti reaktiivinen, ja ruokahalu, paino ja unen määrä lisääntyvät selvästi,
• epätyypilliseen depressioon liittyy usein lyijynraskas tuntemus käsissä ja jaloissa sekä herkkyys loukkaantua,
• dystymia eli pitkäaikainen masentuneisuus tarkoittaa varsinaista masennustilaa lievempää mutta vähintään pari vuotta jatkunutta alavireisyyttä.

05Syyt

Masennus ja suru

Terveyskirjaston mukaan masennustilojen syntyyn vaikuttavat monet biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät. Kun identtisistä kaksosista toisella on masennusjakso, noin 70 %:ssa tapauksista toisellakin on elämänsä aikana masennusjakso.

• masennustilaa edeltää usein läheisen kuolema tai menetys, itsetuntoa uhkaava muutos, parisuhteeseen tai työhön liittyvä ristiriita tai sosiaalinen eristäytyminen,
• pitkittynyt stressi, josta ei pääse palautumaan, johtaa lähes aina uupumukseen ja edelleen masennustilaan,
• suru ei ole masennusta, mutta pitkittyessään se voi johtaa masennukseen,
• vanhan nyrkkisäännön mukaan surussa ihminen tietää surun kohteen, mutta masennustilassa tunteen kohde on epäselvä.

06Milloin hoitoon

Milloin hoitoon?

Terveyskirjaston mukaan masennustilan pitkittyessä tai syventyessä on aina viisasta kääntyä lähiviikkojen kuluessa terveydenhuollon puoleen. Matalan kynnyksen mahdollisuuksia ovat terveyskeskuksen psykiatrisen hoitajan ja työterveyshoitajan vastaanotot, ja nuori voi hakeutua koulun terveydenhoitajan tai koulupsykologin luo.

Jos masennustilaan liittyy selviä itsemurha-ajatuksia tai kuolemantoiveita, hoitoon täytyy hakeutua kiireellisesti tai lähivuorokausien aikana. Akuutin itsemurhavaaran arviointi kuuluu terveydenhuollon ammattilaisille.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme hoidamme masennusta psykoterapialla (vastaanotot ovat espanjaksi).

07Itsehoito

Masennuksen itsehoito

Terveyskirjaston mukaan eristäytyminen ja passivoituminen ylläpitävät ja syventävät masennusta. Itsehoidossa on tärkeää:

• välttää sosiaalista eristäytymistä ja pitää kiinni päivärutiineista, liikunnasta ja harrastuksista sen verran kuin jaksaa,
• saada tukea masennuksen luonnetta ymmärtäviltä läheisiltä ja ystäviltä,
• harrastaa säännöllistä liikuntaa, sillä lyhytkin päivittäinen kävely riittää tuomaan parannusta vointiin, mielialaan, nukkumiseen ja ahdistuneisuuteen,
• välttää päihteitä, jotka altistavat masennukselle, nakertavat hoidon tehoa ja hidastavat toipumista.

Pessimistinen suhtautuminen itseen on opittu tapa, josta voi ajan kanssa vapautua esimerkiksi psykoterapiassa.

08Hoito

Psykoterapia ja lääkehoito

Terveyskirjaston mukaan lievien masennustilojen hoidossa korostuu psykoterapia ja vaikeammissa lääkehoito. Hyvän hoidon ja kuntoutuksen myötä jopa 80–90 % sairastuneista saa varsin hyvän hoitovasteen.

• psykoterapiassa tärkeää on, että työskentelytapa tuntuu mielekkäältä ja terapeutin kanssa syntyy luotettava yhteistyösuhde,
• masennuslääkkeitä on käytettävä yleensä ainakin 2–3 viikkoa ennen kuin parantumista alkaa näkyä,
• lääkehoitoa kannattaa lähes aina jatkaa useita kuukausia senkin jälkeen, kun masennustila on korjaantunut,
• vaikeissa masennustiloissa käytetään sähköhoitoa, joka on mainettaan parempi ja turvallisempi.

Terveyskirjaston mukaan masennustiloilla on alttius toistua: vähänkin vakavammasta masennustilasta toipuneella on noin 50 %:n mahdollisuus sairastua uuteen jaksoon, ja asianmukaisella hoidolla uusiutumisriskiä voidaan pienentää merkittävästi.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on eroja:

• Psykoterapia vai lääkehoito: Terveyskirjaston mukaan lievissä masennustiloissa korostuu psykoterapia ja vaikeammissa lääkehoito. Cuijpersin ym. verkostometa-analyysissä (2020; 101 tutkimusta, enimmäkseen keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta) psykoterapian ja lääkehoidon välillä ei ollut eroa hoitovasteessa, ja yhdistelmähoito oli tehokkaampi kuin kumpikaan yksinään.
• Liikunta: Terveyskirjaston mukaan säännöllinen liikunta on mainio keino ainakin lievien depressioiden hoidossa. Cooneyn ym. Cochrane-katsauksen (2013) mukaan liikunta oli kohtalaisesti tehokkaampaa kuin verrokkihoito, mutta menetelmällisesti vahvimmissa tutkimuksissa ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.
• Lääkkeiden väliset erot: Terveyskirjaston mukaan lääkkeiden erot hoidon tehokkuudessa ovat varsin vähäisiä tai yksilöllisiä. Ciprianin ym. verkostometa-analyysissä (2018) kaikki 21 masennuslääkettä olivat lumetta tehokkaampia, ja suorissa vertailuissa osa lääkkeistä oli muita tehokkaampia.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat masennuksen oireista

• Masennustilan keskeiset oireet ovat masentunut mieliala ja mielihyvän tai kiinnostuksen väheneminen.
• Oireiden on kestettävä suurimman osan päivästä vähintään kahden viikon ajan.
• Muita oireita ovat muun muassa unen, ruokahalun ja painon muutokset, väsymys ja syyllisyyden tunteet.
• Suru ei ole masennusta, mutta pitkittyessään se voi johtaa masennukseen.
• Itsemurha-ajatusten vuoksi hoitoon on hakeuduttava kiireellisesti.
• Hyvällä hoidolla jopa 80–90 % saa varsin hyvän hoitovasteen.