Sosiaalisten tilanteiden pelko: oireet ja hoito

01Mikä se on

Mikä on sosiaalisten tilanteiden pelko?

Ihminen on hyvin sosiaalinen eläin, ja olemme herkistyneet seuraamaan muiden suhtautumista itseemme. Pohjimmiltaan tämä sosiaalinen herkkyys on arvokas ominaisuus, mutta sama piirre voi kääntyä itseään vastaan, jos itsetarkkailu johtaa kohtuuttomaan oman arvon epäilyyn ja pelkoihin.

• Sosiaalisten tilanteiden pelossa henkilö pelkää tai jännittää tiettyä sosiaalista tilannetta tai suoritusta, jossa hän joutuu tekemisiin vieraiden ihmisten kanssa tai toisten tarkkailun kohteeksi.
• Vanha nimitys oli sosiaalinen fobia; uutena nimityksenä maailmalla on sosiaalinen ahdistuneisuushäiriö.
• Yleensä ongelma kestää samalla ihmisellä vuosia tai vuosikymmeniä, ja samalla ihmisellä saattaa olla useita ahdistuneisuushäiriöitä.
• Sosiaaliset pelot nakertavat itsetuntoa, mikä puolestaan altistaa masennukselle.

02Oireet

Sosiaalisen ahdistuksen oireet

Lähes aina keskeinen pelko on, että joutuu häpeämään itseään, esimerkiksi tulee arvioiduksi kielteisesti tai suljetuksi pois ryhmästä. Sosiaalisesta pelosta kärsivä pelkää, että toiset pitävät häntä heikkona, outona, jännittäjänä tai tyhmänä.

• Välttämiskäyttäytyminen eli pyrkimys pysytellä poissa jännitystä herättävistä tilanteista.
• Pelkoa herättävä tilanne aiheuttaa ahdistusta, joka voi ilmetä myös paniikkikohtauksena.
• Klassisessa kahvikuppineuroosissa ihminen välttää syömistä, juomista tai kirjoittamista vieraiden läsnä ollessa, koska pelkää muiden huomaavan käsien vapinan.
• Pahimmillaan jännitys kasvaa niin, että aikuinen tai lapsi voi menettää virtsanpidätyskykynsä, pyörtyä tai oksentaa, ja näiden pelosta tulee uusi jännittämisen aihe.

Lapsilla ahdistus voi ilmetä itkuna, pahantuulisuutena, jähmettymisenä tai takertumisena. Nuoren aikuisen lamaantuminen kotiin ei ole aina masennusta, vaan joskus syynä voi olla vaikeasti tunnistettava sosiaalinen pelokkuus.

03Jännittäminen

Jännittäminen ja ennakoiva ahdistus

Sosiaalisissa peloissa puhutaan ennakoivasta ahdistuksesta: ihminen alkaa jännittää tilannetta ja omaa jännittämistään etukäteen. Tätä omaa jännittämistä ennakoiva jännittäminen luo piinallisen noidankehän.

• Sosiaalisista peloista kärsivät ovat usein täydellisyyteen pyrkiviä ja pelkäävät tavallista enemmän arvostelua tai hylätyksi tulemista.
• Jäykät uskomukset epäonnistumisten seurauksista ylläpitävät ja voimistavat pelkoja.
• Hyvä itsetunto suojaa sosiaaliselta pelokkuudelta.
• Pelot alkavat vähitellen tai äkillisesti, usein nolona tai häpeällisenä koetun kokemuksen seurauksena, ja perinnölliset tekijät lisäävät alttiutta.

04Esiintymisjännitys

Esiintymisjännitys

Vaikea esiintymisjännitys kuuluu sosiaalisten tilanteiden pelon kokonaisuuteen. Henkilö jännittää tai välttää julkista esiintymistä tai esitelmien pitoa, koska pelkää kuulijoiden huomaavan hänen äänensä vapinan.

• Ainakin joka viides aikuinen jännittää joskus hyvin paljon julkista esiintymistä.
• Kouluesitelmien pito saakin hieman jännittää, mutta jos jännitys estää suoritukset toistuvasti, ongelmaa kannattaa kartoittaa esimerkiksi kouluterveydenhoitajan tai koulupsykologin kautta.
• Esiintymispelon aiheuttamaa vapinaa, punastelua tai sydämentykytystä voidaan lievittää ennen tilaisuutta otettavilla beetasalpaajilla, jotka estävät adrenaliinin aiheuttamia kiusallisia oireita.
• Beetasalpaajat eivät aiheuta riippuvuutta, eivät vaikuta liikenteessä haitallisesti eivätkä heikennä henkistä suoritusta.

05Erot

Sosiaalisten tilanteiden pelko vai julkisten paikkojen pelko?

Sosiaalisten tilanteiden pelko muistuttaa usein julkisten paikkojen pelkoa, ja molemmissa voi olla mukana paniikkimaisia ahdistuskohtauksia. Paniikkikohtauksista kerromme lisää oppaassamme paniikkihäiriöstä.

• Julkisten paikkojen pelko kohdistuu yleensä enemmän ruuhkiin ja väkijoukkoihin eli pois pääsemisen vaikeuteen.
• Sosiaalisten tilanteiden jännittämiseen liittyy enemmän pelko arvioinnin tai tarkkailun kohteeksi joutumisesta.
• Sosiaalinen pelko voi ilmetä jo aivan pienissä ryhmissä, jopa kahdenkeskisissä seurustelutilanteissa.
• Varsin tavallinen muoto on pelko syödä muiden ihmisten läsnä ollessa.

06Itsehoito

Itsehoito: pelkojen asteittainen kohtaaminen

Sosiaalisista peloista vapautuminen ei yleensä onnistu vain niiden taustan ymmärtämisellä, vaan se edellyttää aina pelottavien kokemusten omakohtaista kohtaamista. Aluksi kannattaa opetella rentoutumaan ja sen jälkeen harjoitella pelottavaa tilannetta ensin mielikuvissa ja myöhemmin todellisuudessa. Esiintymistä jännittävä voi edetä esimerkiksi näin:

• Valmistaa esityksen ja pitää sen yhdelle ystävälleen, sitten kolmelle ystävälleen.
• Pitää lyhyen esityksen 3–4 hyvin tuntemalleen työtoverille ja myöhemmin pidemmän esityksen samalle joukolle.
• Seuraavaan vaiheeseen siirrytään vasta, kun on tottunut vähemmän pelottavaan tilanteeseen; jos pelko tuntuu ylivoimaiselta, palataan edelliseen vaiheeseen.
• Kielteisiä uskomuksia kannattaa kyseenalaistaa kysymällä itseltään: Oletko aivan varma? Entä sitten?

Vapautuminen peloista on helpompaa, jos lähi-ihmiset ymmärtävät pelon asteen; painostaminen ja pelkojen mitätöinti pahentavat niiden hallinnan oppimista. Nettiterapiasta on saatu rohkaisevia kokemuksia, ja monilla paikkakunnilla toimii vertais- ja oma-apuryhmiä.

07Hoito

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoito

Pelkoja ja niiden taustalla olevia paniikkikohtauksia voidaan hoitaa tehokkaasti sekä psykoterapioiden että psyykenlääkkeiden avulla. Keskeistä on saada tietoa oireista sekä estää ja hoitaa välttämiskäyttäytymistä.

• Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat eniten tutkittu kognitiivinen psykoterapia tai pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia.
• Itsepäisempien pelkojen taustalla on usein kehityksen aikaisia tunnemuistoja, jolloin psykoanalyyttinen tai traumaterapeuttinen psykoterapia voi Terveyskirjaston mukaan olla tehokkain muoto.
• Lääkkeinä käytetään joko jatkuvasti käytettyjä masennuslääkkeitä, joiden täysi teho voi vaatia 1–2 kuukauden hoitokokeilun, tai tarvittaessa otettavia ahdistuslääkkeitä.
• Rauhoittavien lääkkeiden käyttö on ongelmallista, jos muuta hoitoa ei ole ja käyttö lisääntyy jatkuvaksi.

Bilbaossa sijaitsevalla psykologian vastaanotollamme autamme sosiaalisten pelkojen asteittaisessa kohtaamisessa (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Milloin hoitoon

Milloin jännittämiseen kannattaa hakea apua?

Erityisesti nuoruusiässä ryhmäkokemukset ovat kehityksellisesti tärkeitä, ja lähes kaikilla nuorilla esiintyy joskus ohimenevää ryhmätilanteiden jännittämistä ilman, että se on sairaalloista. Pelot ilmenevät ensi kerran murrosiässä tai nuorella aikuisiällä ja ovat hoitamattomina usein vuosikausia kestäviä.

• Jännittäjä saattaa ajatella, että hän nyt vain on tällainen, eikä tule ajatelleeksi, että asiaa voi hoitaa. Tutkimusten mukaan viive hoitoon hakeutumisessa voi olla jopa 15 vuotta.
• Pelkojen kaventaessa päivittäistä elämää on viisasta hakeutua avun piiriin lähiviikkojen tai -kuukausien aikana.
• Tilanteen kartoitukseen pääsee matalalla kynnyksellä terveyskeskusten psykiatristen hoitajien kautta.
• Lääkärin tai psykologin puoleen kannattaa kääntyä ainakin, jos itsehoitokeinot eivät tuota toivottua tulosta.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Mayo-Wilsonin ja kollegoiden verkostometa-analyysi (101 tutkimusta, 13 164 aikuista) ovat samaa mieltä kognitiivisen psykoterapian keskeisyydestä. Eroja on yksityiskohdissa:

• Psykodynaaminen terapia: Terveyskirjaston mukaan itsepäisemmissä peloissa psykoanalyyttinen tai traumaterapeuttinen psykoterapia voi olla tehokkain muoto. Meta-analyysissä yksilöllinen kognitiivinen käyttäytymisterapia oli tehokkaampi kuin psykodynaaminen psykoterapia, vaikka myös psykodynaaminen terapia oli jonottajia tehokkaampi.
• Ensisijainen hoito: meta-analyysin mukaan yksilöllistä kognitiivista käyttäytymisterapiaa tulisi pitää parhaana aloitushoitona, ja jos psykologisesta hoidosta kieltäytyy, tietyistä masennuslääkkeistä on johdonmukaisinta näyttöä. Terveyskirjasto esittää psykoterapian ja lääkityksen rinnakkaisina vaihtoehtoina.
• Omahoito: meta-analyysissä myös omahoito sekä tuettuna että ilman tukea oli jonottajia tehokkaampi. Terveyskirjaston mukaan pelkojen kohtaaminen voi kuitenkin olla niin ahdistavaa, että se edellyttää läheisen tai psykoterapeutin tukea.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat sosiaalisten tilanteiden pelosta

• Sosiaalisten tilanteiden pelko on ahdistuneisuushäiriö, jossa pelätään kielteistä arviointia ja tarkkailua.
• Lievät sosiaaliset pelot ja esiintymisjännitys ovat hyvin yleisiä.
• Välttely ja ennakoiva jännittäminen ylläpitävät pelkoa noidankehän tavoin.
• Peloista vapautuminen edellyttää pelottavien tilanteiden asteittaista kohtaamista.
• Kognitiivinen psykoterapia on eniten tutkittu ja ensisijainen hoito; myös lääkkeistä voi olla apua.
• Hoitoon kannattaa hakeutua, jos pelot kaventavat päivittäistä elämää.