Pohjekramppi: syyt ja mikä auttaa

01Mikä se on

Mikä on pohjekramppi?

Suonenvedossa lihas tai lihasryhmä äkisti supistuu eli kramppaa. Kramppi tuntuu usein kovana kipuna lihaksen kohdalla, ja lihas voi tuntua tavallista kovemmalta. Yleisimpiä kohtia ovat pohje, takareisi ja jalkaterän lihakset, mutta suonenvetoa voi esiintyä myös yläraajoissa ja vartalossa.

Krampit voivat tulla sekä levossa, usein öisin, että rasituksessa. Useimmiten lihas palautuu nopeasti ennalleen. Voimakkaan krampin jälkeen lihas voi olla tuntikausia arka, mutta palautuu sitten normaaliksi.

02Yleisyys

Kuinka yleisiä pohjekrampit ovat?

Suonenvetoja esiintyy kaikenikäisillä, mutta yleisyys suurenee iän myötä. Terveyskirjaston mukaan noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii toistuvasta suonenvedosta.

Raskauden aikana suonenvetoja esiintyy selvästi enemmän kuin samanikäisillä muuten. Raskausajan krampeissa näyttö magnesiumin tehosta on Terveyskirjaston mukaan vielä epävarmaa. Varsinkin vanhuksilla suonenvetoja esiintyy usein ilman erityistä syytä.

Usein toistuvat suonenvedot voivat huomattavasti häiritä yöunta ja vaikuttaa elämänlaatuun, vaikka itse oire ei ole vaarallinen. Cochrane-katsauksen mukaan yölliset jalkakrampit ovat idiopaattisten kramppien yleisin ilmenemismuoto.

03Syyt

Mikä altistaa pohjekrampille?

Terveyskirjaston mukaan kramppeja voivat laukaista tai niille voivat altistaa:

• pitkäkestoinen harjoittelu,
• nestehukka ja suolatasapainon häiriöt, esimerkiksi jos hikoilun aiheuttamaa nestehukkaa ei korvata juomalla,
• lihaksen hapenpuute ja alaraajojen turvotus,
• äkillinen liike pidemmän paikallaanolon jälkeen,
• ikä ja raskaus,
• alkoholinkäyttö ja jotkin lääkkeet, kuten nesteenpoistolääkkeet.

Monesti altistavaa tekijää ei löydetä.

04Sairaudet

Krampit ja sairaudet

Lihaskramppeja esiintyy tavallista enemmän joissakin sairauksissa. Terveyskirjasto mainitsee:

• munuaisen vajaatoiminnan,
• maksan vajaatoiminnan,
• suolatasapainon häiriöt,
• jotkin neurologiset sairaudet.

Cochrane-katsauksen mukaan lihaskrampit liittyvät usein raskauteen, korkeaan ikään, liikuntaan tai motoneuronisairauksiin, mutta tyypillisesti niille ei löydy ilmeistä taustalla olevaa sairautta, jolloin niitä kutsutaan idiopaattisiksi.

Itsenäisesti esiintyvä suonenveto on kuitenkin vaaraton. Lääkärin arviota tarvitaan, jos kramppeihin liittyy muita oireita (ks. kohta Milloin lääkäriin).

05Ensiapu

Mikä auttaa krampin aikana?

Ensiapuna suonenvetoon auttaa kramppaavan lihaksen venyttäminen tai hieronta.

Pohjekrampissa venytetään tai hierotaan siis pohjelihasta. Lihas palautuu useimmiten nopeasti, mutta voimakkaan krampin jälkeen se voi olla arka tuntikausia.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme opastamme pohje- ja takareisilihasten venyttelyssä (vastaanotot ovat espanjaksi).

06Ehkäisy

Miten pohjekramppeja voi ehkäistä?

Terveyskirjaston mukaan:

• Nestetasapaino: siitä huolehtiminen saattaa vähentää kramppeja.
• Säännöllinen venyttely: erityisesti pohje- ja takareisilihasten venyttely saattaa vähentää yöllisten kramppien voimakkuutta, mutta vaikutus kramppien määrään on epävarma.
• Iltarutiinit: ennen nukkumaanmenoa tehdyn rauhallisen liikunnan tai hieronnan, meditaation sekä eräiden vitamiinien on kuvattu vähentäneen kramppien haittoja yksittäisissä tutkimuksissa.

Magnesiumvalmisteita käytetään yleisesti kramppien estämiseen, mutta Terveyskirjaston mukaan niillä ei näyttäisi olevan tehoa vanhempien ihmisten kramppeihin. Raskausajan kramppeihin näyttö on vielä epävarmaa. Magnesiumin puutteesta kerromme oppaassamme magnesiumin puutteesta.

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo magnesiumista?

Cochrane-katsaus (Garrison ym., 2020) kokosi 11 satunnaistettua tutkimusta, joissa oli 735 osallistujaa. Viisi tutkimusta koski raskausajan jalkakramppeja (408 osallistujaa) ja viisi niin sanottuja idiopaattisia kramppeja, joille ei löydy ilmeistä syytä (271 osallistujaa). Yhdessä tutkimuksessa oli 29 maksakirroosipotilasta. Magnesium annettiin suun kautta kaikissa paitsi yhdessä tutkimuksessa, jossa se annettiin hitaina infuusioina suoneen, ja yhdeksässä tutkimuksessa sitä verrattiin lumeeseen. Idiopaattisia kramppeja koskevista tutkimuksista vain yhdessä harhan riski arvioitiin suureksi. Tulokset:

• iäkkäillä (keski-ikä 61,6–69,3 vuotta), joilla oli oletettavasti yöllisiä jalkakramppeja, magnesium ei vähentänyt kramppien viikoittaista määrää lumeeseen verrattuna neljän viikon kohdalla; näytön varmuus oli kohtalainen,
• niiden osuus, joiden krampit vähenivät vähintään neljänneksellä, oli sama magnesium- ja lumeryhmissä; tämän näytön varmuus oli korkea,
• myöskään kramppien voimakkuudessa tai kestossa ei ollut eroa neljän viikon kohdalla, eikä kramppejaan kohtalaisiksi tai vaikeiksi arvioineiden osuus eronnut ryhmien välillä,
• pienessä maksakirroositutkimuksessa kramppien määrässä tai voimakkuudessa ei todettu eroa,
• raskausajan kramppeja koskevat viisi tutkimusta olivat suuren harhan riskin tutkimuksia: lumeeseen verranneista kolmesta yksi ei löytänyt hyötyä, yksi löysi hyötyä ja yhden tulokset olivat keskenään ristiriitaisia,
• vakavia haittoja ja haittojen vuoksi keskeyttäneitä oli magnesium- ja lumeryhmissä yhtä paljon,
• magnesiumin haitat olivat enimmäkseen ruoansulatuskanavan oireita, kuten ripulia: niitä oli tutkimuksesta riippuen 11–37 %:lla magnesiumia saaneista ja 10–14 %:lla vertailuryhmästä.

Kirjoittajien mukaan on epätodennäköistä, että magnesium ehkäisisi kliinisesti merkittävästi iäkkäiden kramppeja. Raskausajan kramppien osalta tutkimustieto on ristiriitaista, ja niitä on tutkittava lisää. Liikuntaan liittyviä kramppeja tai sairauksiin liittyviä kramppeja koskevia satunnaistettuja tutkimuksia ei löytynyt yhtä pientä maksakirroosipotilaiden tutkimusta lukuun ottamatta.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat magnesiumista pitkälti samaa mieltä: kumpikaan ei pidä sitä tehokkaana iäkkäiden kramppeihin, ja raskausajan krampeissa näyttö on kummankin mukaan epävarmaa. Eroja on kuitenkin kahdessa kohdassa:

• Krampit liikunnassa: Terveyskirjaston mukaan kramppeja esiintyy herkemmin pitkäkestoisen harjoittelun jälkeen, ja nestetasapainosta huolehtiminen saattaa auttaa. Cochrane-katsaus ei löytänyt yhtään tutkimusta magnesiumista liikuntaan liittyvissä krampeissa.
• Haitat: Terveyskirjasto toteaa, että magnesiumvalmisteita käytetään yleisesti, mutta ei mainitse niiden haittoja. Katsauksessa magnesiumia saaneilla oli enemmän lieviä haittoja, enimmäkseen ruoansulatuskanavan oireita, mutta näytön varmuus oli heikko.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat pohjekrampista

• Pohjekramppi on äkillinen, kivulias lihassupistus, joka on yksinään vaaraton.
• Kramppeja tulee usein öisin, ja ne yleistyvät iän ja raskauden myötä.
• Ensiapuna auttaa lihaksen venyttäminen tai hieronta.
• Kramppeja esiintyy tavallista enemmän esimerkiksi munuaisen ja maksan vajaatoiminnassa ja joissakin neurologisissa sairauksissa.
• Nestetasapaino saattaa vähentää kramppeja; säännöllinen venyttely saattaa vähentää yöllisten kramppien voimakkuutta.
• Magnesium ei näyttäisi auttavan iäkkäiden kramppeihin.
• Lääkäriin kannattaa mennä, jos krampit heikentävät elämänlaatua tai niihin liittyy muita oireita.