Magnesiumin puute: oireet, syyt ja hoito

01Magnesium

Mitä magnesium tekee elimistössä?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan magnesium on keskeinen tekijä sadoissa aineenvaihdunnan tapahtumissa. Sitä on elimistössä 20–28 grammaa:

• puolet magnesiumista on solujen sisällä,
• 50–60 % on sitoutuneena luustoon,
• veressä elimistön magnesiumista on vähemmän kuin 1 %,
• veriplasman magnesiumpitoisuuden viitearvot ovat 0,71–0,94 mmol/l eli 17–24 milligrammaa litrassa.

Munuaiset osallistuvat elimistön magnesiummäärän säätelyyn. Jos magnesiumia saadaan paljon, sitä erittyy tavallista enemmän virtsaan.

02Saanti

Kuinka paljon magnesiumia tarvitaan ja mistä sitä saa?

Terveyskirjaston mukaan magnesiumin saantisuositus on:

• naisilla 280 mg vuorokaudessa,
• miehillä 350 mg vuorokaudessa.

Suomalaiset saavat magnesiumia eniten viljavalmisteista, kasviksista (peruna, hedelmät, marjat), juomista (kahvi ja mineraalivesi) ja maitotuotteista. Koska magnesiumia on lähes kaikissa elintarvikkeissa, terveellä ihmisellä ravinnosta johtuva puutostila on erittäin harvinainen.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme arvioimme ruokavaliosi kivennäisaineiden saannin (vastaanotot ovat espanjaksi).

03Syyt

Mikä aiheuttaa magnesiumin puutteen?

Terveyskirjaston mukaan useimmiten magnesiumin puutoksen syynä on sen lisääntynyt poistuminen elimistöstä:

• nesteenpoistolääkkeiden käytön yhteydessä magnesiumin eritys virtsaan lisääntyy,
• pitkäaikaisen alkoholinkäytön, joidenkin munuaissairauksien ja huonossa hoitotasapainossa olevan diabeteksen yhteydessä magnesiumia hukkuu virtsaan,
• pitkällisessä ripulissa ja joidenkin suoliavanteiden yhteydessä magnesiumia voi poistua suuria määriä ulosteiden mukana,
• protonipumpun estäjien pitkäaikainen (vähintään 3 kk) käyttö voi heikentää magnesiumin imeytymistä suolesta,
• tunnetaan myös harvinaisia geneettisiä sairauksia, joissa magnesiumia menetetään munuaisten kautta.

Lisäksi magnesiumin imeytyminen voi heikentyä joidenkin suolistosairauksien, kuten vaikean keliakian, yhteydessä siinä määrin, että kehittyy puutostila.

04Oireet

Magnesiumin puutteen oireet

Terveyskirjaston mukaan lievä magnesiumin puutos on yleensä oireeton. Kun veriplasman magnesiumpitoisuus laskee alle 0,5 mmol/l, voi esiintyä:

• lihasheikkoutta,
• suonenvetoja,
• vapinaa,
• sydämen rytmihäiriöitä,
• masentuneisuutta,
• muistivaikeuksia.

Vaikeassa puutoksessa voi ilmetä kouristelua ja sekavuutta.

05Toteaminen

Miten puute todetaan ja hoidetaan?

Terveyskirjaston mukaan puutoksen toteaminen on usein hankalaa. Pienentynyt veren magnesiumpitoisuus viittaa puutokseen, mutta veriarvo voi olla normaali, sillä solujen sisällä vallitseva puutos ei aina näy veressä. Puutoksen yhteydessä esiintyy tyypillisesti myös muita suolatasapainon ongelmia, kuten liian alhainen kaliumpitoisuus tai kalsiumaineenvaihdunnan häiriöitä.

• lievää puutosta voidaan hoitaa suun kautta otettavilla valmisteilla,
• vakavampaa puutosta hoidetaan sairaalassa suonensisäisellä magnesiumtiputuksella,
• puutoksen taustalla oleva sairaus tai tila pyritään hoitamaan,
• suun kautta otettavia valmisteita voidaan käyttää pitkäaikaishoidossa, jos liiallista menetystä ei pystytä estämään.

06Jalat

Magnesium ja jalkojen suonenveto

Terveyskirjaston mukaan suonenvedolla tarkoitetaan tahdosta riippumattomia alaraajojen äkillisiä kivuliaita lihassupistuksia. Ne voivat ilmetä sekä levossa (usein öisin) että rasituksessa, ja oire on täysin vaaraton itsenäisesti esiintyessään. Noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii toistuvasta suonenvedosta.

Magnesiumvalmisteita käytetään yleisesti suonenvedon estämiseen. Terveyskirjaston mukaan:

• magnesiumilla ei näyttäisi olevan tehoa vanhempien ihmisten kramppeihin,
• raskausajan suonenvedossa näyttö magnesiumin tehosta on vielä epävarmaa,
• ensiapuna suonenvetoon auttaa kramppaavan lihaksen venyttäminen tai hieronta,
• nestetasapainosta huolehtiminen saattaa vähentää kramppeja.

Suonenvedolle altistavat Terveyskirjaston mukaan muun muassa pitkäkestoinen harjoittelu, nestehukka ja suolatasapainon häiriöt, lihaksen hapenpuute, alaraajojen turvotus ja äkillinen liike pidemmän paikallaanolon jälkeen. Alttius lisääntyy iän mukana, ja raskauden aikana suonenvetoja esiintyy selvästi enemmän. Myös munuaisten ja maksan vajaatoiminta, jotkin neurologiset sairaudet, diureetit ja alkoholinkäyttö voivat altistaa. Monesti altistavaa tekijää ei löydetä.

Säännöllinen pohje- ja takareisilihasten venyttely saattaa vähentää yöllisten kramppien voimakkuutta, mutta vaikutus niiden esiintymistiheyteen on epävarma.

07Liikaa

Voiko magnesiumia saada liikaa?

Terveyskirjaston mukaan magnesiumin liiallinen määrä elimistössä on harvinaista. Terveen ihmisen elimistöön ei kerry ravinnosta tai suun kautta nautituista valmisteista liikaa magnesiumia.

• poikkeuksena ovat munuaisten vajaatoimintaa sairastavat sekä hyvin iäkkäät, joilla magnesiumvalmisteet voivat haitallisesti suurentaa magnesiumin veripitoisuuksia,
• litium vähentää magnesiumin erittymistä virtsaan ja saattaa johtaa kohonneeseen pitoisuuteen,
• oireita tulee vasta, kun pitoisuus nousee selvästi korkeaksi, ainakin yli 2 mmol/l,
• mahdollisia oireita ovat pahoinvointi, päänsärky ja väsymys, hyvin vaikeissa tapauksissa halvausoireet ja sydämen toimintahäiriöt.

Joissakin sairauksissa magnesiumia annetaan suonensisäisesti, vaikka selvää puutosta ei olisi todettu. Terveyskirjaston mukaan magnesiumhoito on hyödyllinen raskausmyrkytyksessä, eräissä sydämen rytmihäiriöissä ja vaikeassa astmakohtauksessa.

08Katsaus

Mitä Cochrane-katsaus kertoo magnesiumista ja krampeista?

Cochrane-katsauksessa (Garrison ym. 2020) oli 11 tutkimusta ja yhteensä 735 osallistujaa. Viidessä tutkimuksessa oli raskaana olevia, joilla oli jalkakramppeja (408 osallistujaa), ja viidessä ihmisiä, joilla oli ilman tunnettua syytä ilmeneviä kramppeja (271 osallistujaa). Yhtä tutkimusta lukuun ottamatta magnesium annettiin suun kautta.

• pääosin iäkkäillä, joilla oletettiin olevan yöllisiä jalkakramppeja, magnesium ei juuri vähentänyt kramppien määrää lumelääkkeeseen verrattuna,
• kirjoittajien mukaan on epätodennäköistä, että magnesiumlisä ehkäisisi kliinisesti merkittävästi iäkkäiden lihaskramppeja,
• raskausajan levossa ilmenevistä krampeista tutkimukset olivat ristiriitaisia, ja kaikki viisi raskaustutkimusta arvioitiin suuren harhan riskin tutkimuksiksi,
• liikuntaan liittyvistä krampeista ei löytynyt satunnaistettuja tutkimuksia.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on sävyeroja:

• Teho krampeissa: Terveyskirjaston magnesiumartikkelin mukaan valmisteiden tehoa suonenvedon estossa ei ole varmistettu pätevillä tutkimuksilla. Suonenvetoartikkelin ja Cochrane-katsauksen mukaan magnesiumilla ei näyttäisi olevan tehoa iäkkäiden kramppeihin.
• Raskausaika: Terveyskirjaston mukaan näyttö raskausajan suonenvedossa on vielä epävarmaa. Cochrane-katsauksen mukaan raskaustutkimukset olivat ristiriitaisia ja suuren harhan riskin tutkimuksia, ja lisätutkimusta tarvitaan.
• Suonenveto puutteen oireena: Terveyskirjaston mukaan suonenvetoja voi esiintyä, kun veren magnesiumpitoisuus on alle 0,5 mmol/l, mutta lievä puutos on yleensä oireeton ja suonenveto on itsenäisesti esiintyessään vaaraton.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat magnesiumin puutteesta

• Magnesiumin saantisuositus on naisilla 280 mg ja miehillä 350 mg vuorokaudessa.
• Ravinnosta johtuva puute on terveellä erittäin harvinainen.
• Puute johtuu useimmiten lisääntyneestä poistumisesta, esimerkiksi lääkkeiden, alkoholin tai ripulin vuoksi.
• Lievä puute on yleensä oireeton; oireita tulee, kun pitoisuus laskee alle 0,5 mmol/l.
• Veriarvo voi olla normaali, vaikka solujen sisällä olisi puutos.
• Magnesiumilla ei näyttäisi olevan tehoa iäkkäiden jalkakramppeihin.