Närästys ja refluksi: oireet, ruokavalio ja hoito

01Mikä se on

Mitä närästys ja refluksi ovat?

Närästyksen aiheuttaa happaman mahanesteen nousu ruokatorveen. Useimmiten polte tuntuu rintalastan alaosan tienoilla, mutta se voi tuntua myös ylempänä ja säteillä kaulalle. Joskus nieluun tuntuu nousevan hapanta.

Monilla lievää takaisinvirtausta tapahtuu silloin tällöin ilman, että kyseessä on varsinainen tauti. Refluksitaudista puhutaan, kun refluksioireita esiintyy vähintään kaksi kertaa viikossa ja elämänlaatu heikkenee oireiden takia, esimerkiksi ruokailu, nukkuminen ja fyysinen ponnistelu vaikeutuvat. Länsimaissa refluksitaudin oireita esiintyy noin 30 %:lla aikuisista.

02Oireet

Refluksin oireet

Refluksitaudin tavallisimmat oireet ovat närästys eli rinnanaluspolte ja karvaan mahansisällön nousu suuhun. Närästystä esiintyy tyypillisesti etenkin runsaan aterian jälkeen ja makuulla, minkä vuoksi se vaivaa usein öisin.

Hapanta mahansisältöä voi nousta nieluun asti. Terveyskirjaston mukaan se voi aiheuttaa:

• palan tunnetta kurkussa,
• nielemisen vaikeutta tai nielemiskipua,
• äänen käheyttä,
• yskää,
• hampaiden kiillevaurioita.

03Syyt

Mistä närästys johtuu?

Refluksitauti johtuu melkein aina ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta. Mahan limakalvo kestää hyvin happoa, mutta ruokatorven limakalvo on sille herkkä.

• Ruoka ja juoma: närästys voimistuu runsaan syömisen sekä happamien mehujen, kahvin ja alkoholin jälkeen.
• Rasvainen ruoka ja tupakointi: ne heikentävät sulkijalihaksen toimintaa.
• Ylipaino: se nostaa painetta vatsaontelossa ja lisää selvästi oireita.
• Asento ja vaatteet: makuulla olo, kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet voivat lisätä närästystä.
• Raskaus: loppuraskaudessa kasvava kohtu painaa ruoansulatuskanavaa; närästys menee yleensä ohi raskauden jälkeen.
• Palleatyrä: se voi häiritä sulkijalihaksen toimintaa, mutta ei läheskään aina aiheuta refluksitautia.

04Ruokavalio

Refluksi ja ruokavalio: mitä välttää?

Terveyskirjaston mukaan mahaa ärsyttävien ruokien ja juomien välttämistä tai vähentämistä kannattaa kokeilla. Sen listoilla mainitaan:

• sitrushedelmät ja happamat mehut,
• kahvi, kaakao ja suklaa,
• tomaatti, sipuli ja minttu,
• kolajuomat ja väkevät alkoholijuomat,
• voimakkaasti maustetut ja happamat ruoat,
• rasvainen ruoka, koska se heikentää sulkijalihaksen toimintaa.

Suuri ruokamäärä mahalaukussa lisää närästystä, joten reiluja aterioita kannattaa välttää 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Alkoholin runsasta käyttöä on syytä välttää, koska se ärsyttää mahalaukkua.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme autamme löytämään ruokavalion, joka sopii refluksin kanssa (vastaanotot ovat espanjaksi).

05Itsehoito

Närästyksen itsehoito

Lääkkeettömät hoidot kuuluvat kaikkien refluksitautia sairastavien hoitoon. Tärkeimpiä niistä ovat:

• Painonpudotus: ylipainoinen voi laihduttamalla huomattavasti ehkäistä ja vähentää oireita; pienikin painonlasku on tehokas apu.
• Vuoteen pääpuolen nosto: yöllisissä oireissa sängyn pääpuolta kannattaa korottaa 15–20 cm esimerkiksi kiilatyynyllä tai korokkeella sängyn jalkojen alla.
• Tupakoinnin lopettaminen: tupakointi lisää selvästi närästystä.
• Liikunta: kohtuullinen liikunta voi lievittää oireita.

Raskaana olevalle suositellaan ensisijaisesti samoja lääkkeettömiä elintapahoitoja. Vasemmalla kyljellä nukkuminen ja kohtuullinen liikunta saattavat lievittää oireita.

06Lääkkeet

Närästyslääkkeet

Tilapäistä närästysoiretta voi hoitaa ilman reseptiä saatavilla hapon eritystä estävillä lääkkeillä, joita ovat protonipumpun estäjät ja H2-reseptorin salpaajat. Myös antasidit ja antasidi-alginaattiyhdistelmät lievittävät oireita. Itsehoidossa hoitoaika on enintään 2 viikkoa.

Refluksitautia hoidetaan haponestolääkkeillä, joista protonipumpun estäjät ovat tehokkaimpia. Niitä käytetään säännöllisesti päivittäin 8–12 viikon ajan, minkä jälkeen annosta yleensä pienennetään asteittain ja lääke lopetetaan.

Refluksitauti on usein pitkäaikainen, ja useimmilla oireet uusiutuvat vuoden kuluessa lääkityksen lopettamisesta. Hyvin pitkiä lääkehoitoja pyritään välttämään, koska niihin liittyy haittoja, kuten vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytymishäiriöitä. Pitkäaikaishoidossa käytetään pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Vaikeimmissa tapauksissa refluksitautia voidaan hoitaa leikkauksella, jossa mahalaukun yläosasta muodostetaan mansetti ruokatorven alaosan ympärille estämään takaisinvirtausta. Leikkauksen pitkäaikaistulokset ovat hyvät.

Terveyskirjaston mukaan refluksitaudin syntyä voidaan huomattavasti vähentää säilyttämällä normaali paino, lopettamalla tupakointi, välttämällä runsasta alkoholinkäyttöä ja vähentämällä rasvaisia ruokia.

07Milloin hoitoon

Milloin närästys on vakava ja vaatii hoitoa?

Terveyskirjaston mukaan lääkärin tutkimukset ovat aiheellisia, jos:

• oireet alkavat ensi kertaa yli 50-vuotiaana,
• oireet ovat jatkuvia, toistuvia tai voimakkaita tai kipu säteilee vatsasta selkään,
• ilmenee anemiaa, verisiä oksennuksia tai verisiä ulosteita,
• närästyksen lisäksi on muita kipuja vatsan tai rinnan alueella,
• tulee nielemiskipua tai -vaikeutta, laihtumista ilman syytä, pahoinvointia tai oksentelua,
• närästys liittyy rasitukseen tai pahenee rasituksessa,
• itsehoito ei auta.

Lääkäri arvioi, voidaanko närästystä hoitaa suoraan lääkkeillä vai tehdäänkö ensin mahalaukun tähystys. Jos närästysoire on selvä, vakavia oireita ei ole ja potilas on alle 55-vuotias, lääkitys voidaan aloittaa ilman lisätutkimuksia. Joskus tehdään erityistutkimuksena ruokatorven happamuuden rekisteröinti pienen anturin avulla. Pitkittyessään ja hoitamattomana refluksitauti voi aiheuttaa lisäsairauksia, kuten ruokatorven kurouman, haavan tai Barrettin ruokatorven.

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo ruokavaliosta ja elintavoista?

Järjestelmällinen katsaus (Zhang ym., 2021) kokosi 72 tutkimusta kymmenestä länsimaasta ja yhdeksästä itäisestä maasta. Refluksiin liittyivät muun muassa:

• syöminen keskellä yötä, aamiaisen väliin jättäminen ja nopea syöminen,
• hyvin kuuman ruoan syöminen ja ähkyyn asti syöminen,
• rasvainen ruokavalio sekä lihan, kalan ja kananmunien päivittäinen syöminen,
• alle kolme tuntia illallisen ja nukkumaanmenon välillä,
• tupakointi, alkoholi ja heikko psyykkinen hyvinvointi.

Kasvisruokavalio ja yli 30 minuutin liikunta yli kolmesti viikossa liittyivät vähäisempään refluksiin. Kirjoittajien mukaan tekijät vaihtelevat alueittain ja tautityypeittäin, ja tulokset on vahvistettava lisätutkimuksin.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet painottavat eri asioita:

• Mitkä ruoat: Terveyskirjasto mainitsee muun muassa kahvin, suklaan, sitrushedelmät, tomaatin, sipulin, mintun ja kolajuomat. Katsaus nostaa esiin muita tekijöitä, kuten nopean syömisen, hyvin kuuman ruoan, ähkyyn asti syömisen ja lihan, kalan ja kananmunien päivittäisen syömisen.
• Näytön luonne: Terveyskirjasto antaa ohjeet suoraan kokeiltaviksi. Katsauksen tulokset perustuvat yhteyksiä kuvaaviin tutkimuksiin, ja kirjoittajien mukaan ne on vielä vahvistettava.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat närästyksestä ja refluksista

• Närästys on polttava tunne rintalastan takana, ja sen aiheuttaa mahanesteen nousu ruokatorveen.
• Refluksitaudissa oireita on vähintään kahdesti viikossa ja ne heikentävät elämänlaatua.
• Suuria aterioita kannattaa välttää 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.
• Laihdutus, tupakoinnin lopetus ja vuoteen pääpuolen nosto vähentävät oireita.
• Itsehoitolääkkeitä käytetään enintään 2 viikkoa.
• Äkillinen uusi kipu rintalastan alaosassa vaatii heti hoitoa.