Kuorsaus: syyt ja mikä auttaa

01Mikä se on

Miten kuorsausääni syntyy?

Kuorsausääni syntyy nukkuessa hengitysilman pyörteistä hengitysteiden ahtaissa kohdissa, erityisesti nenänielussa, jossa pehmeä suulaki värähtelee ilmavirran mukana. Ääni voi syntyä myös alempana.

• Pehmeän kitalaen liiallinen rasva, muut rakenteelliset ongelmat, lääkeaineet tai alkoholi voivat aiheuttaa sen, että pehmeä kitalaki tukkii hengitystietä aiheuttaen kuorsausta.
• Isolla osalla ihmisistä ongelma korostuu selällään nukkuessa.
• Pelkkä kuorsaus ei yleensä haittaa nukkujaa itseään, mutta hyvin vaikea kuorsaus voi olla sosiaalisesti haittaavaa; hoidon on todettu parantavan myös nukkumiskumppanin elämänlaatua.
• Kuorsaukseen liittyy noin 10 prosentilla unenaikaisia hengityskatkoksia, jotka voivat olla haitallisia ja edellyttää tutkimuksia ja hoitoja.

02Yleisyys

Kuinka yleistä kuorsaaminen on?

Kuorsaus on sangen yleistä. Noin 10–15 % keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö nukkumisasennosta riippumatta.

• Naisilla kuorsaus on jonkin verran harvinaisempaa.
• Molemmilla sukupuolilla kuorsaus lisääntyy iän myötä.
• Lasten kuorsaus johtuu usein ylipainosta tai nielu- ja kitarisojen liikakasvusta.
• Hyvin vaikeasti sosiaalisesti haittaavassa kuorsauksessa kuorsataan joka yö ja kaikissa nukkuma-asennoissa.

03Syyt

Mikä lisää kuorsausta?

Kuorsaukseen vaikuttavat nenän ja nielun rakenteelliset seikat sekä monet nenän tukkoisuutta aiheuttavat tai pahentavat tekijät.

• Ylipaino kuuluu tekijöihin, jotka aiheuttavat tai pahentavat nenän tukkoisuutta, ja se on myös uniapnean tärkein altistava tekijä.
• Nenän tukkoisuus: allergiaoireet, hengitystieinfektiot ja nenän kuivuminen. Nenänielun limakalvoturvotus voi lisääntyä esimerkiksi flunssan, siitepölyn tai tupakansavun vaikutuksesta.
• Tupakointi, alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet saattavat lisätä kuorsausta.
• Rakenne: ahdas nenä tai nielu, lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat voivat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia.

04Uniapnea

Kuorsaus vai uniapnea?

Noin 10 prosentilla kuorsaavista esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja eli obstruktiivista uniapneaa. Myös kuorsaamattomalla voi olla katkoksia aiheuttavaa nielun ahtautta. Hengityskatkoista kerromme tarkemmin oppaassamme uniapneasta.

• Uniapneassa katkos päättyy usein korahdukseen nukkujan hiukan havahtuessa, vaikkei hän tietoisesti herää.
• Toistuvien katkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi, ja aamuisin on usein väsynyt.
• Uniapneaan voi liittyä myös ärtyneisyyttä, muistihäiriöitä, yöhikoilua ja lisääntynyttä yöllistä virtsaamistarvetta.
• Uniapnea suurentaa rytmihäiriö- ja verisuonisairauksien sekä auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä.

05Itsehoito

Mikä auttaa kuorsaukseen?

Kuorsaukseen voidaan vaikuttaa vähentämällä ylipainoa sekä vähentämällä tai lopettamalla tupakointi sekä alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttö.

• Jos nenä on kuiva ja karstoittuva, kannattaa tehdä nenän kannuhuuhteluita ja käyttää öljypohjaisia nenätippoja tai kostutussuihkeita.
• Tukkoiseen nenään kortisonisuihkeet voivat tuoda hyvän avun.
• Henkilöt, jotka kuorsatessaankin hengittävät nenän kautta, voivat hyötyä sierainten laajentimista.
• Päiväaikainen liikunta voi vähentää yönaikaisia hengityskatkoksia myös normaalipainoisella.

06Nukkuma-asento

Nukkuma-asento ja kuorsaus

Niiden, jotka kuorsaavat pääasiassa selällään maatessaan, kannattaa harkita keinoja, joilla selällään nukkuminen estetään. Selällään nukuttaessa ongelma korostuu isolla osalla ihmisistä, mutta monella hengityskatkoksia on myös muissa nukkuma-asennoissa.

• Vanha hyvä keino on kiinnittää pieni pallo selän puolelle joko yöpukuun tai vyöhön.
• Jos pallo ei onnistu, selällään nukkumista voi yrittää muuttaa tyynyillä tukemalla.
• Esimerkiksi tennispallo nukkuma-asun selässä estää selinmakuun.
• Jos hengityskatkokset korostuvat selällään nukkuessa, puhutaan asentoriippuvaisesta uniapneasta.

07Tutkimukset

Milloin kuorsauksen vuoksi tutkimuksiin?

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaukseen liittyy hengityskatkoja sekä päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä ja mielialavaihtelua.

• Tutkimuksiin kuuluvat yleensä nenänielun tutkimukset.
• Lisäksi tehdään unirekisteröinti mahdollisen uniapnean toteamiseksi.
• Unirekisteröinti voidaan tehdä kotona, jolloin mitataan katkosten määrää ja veren happitasoa nukkuessa.
• Myös toisen henkilön toistuvasti toteamat hengityskatkokset ovat syy tutkimuksiin, jos ne aiheuttavat oireita.

Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme tutkimme nenän ja nielun ja arvioimme, liittyykö kuorsaukseen hengityskatkoksia (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Hoito

Kuorsauksen hoito

Hoitona on tilanteesta riippuen perussyyn hoito, kuten nenän tukkoisuuden hoitaminen ja laihdutus. Uniapnean ollessa kyseessä elintapamuutosten lisäksi käytetään unenaikaista ylipainehengitystä tai hammaskiskoa. Ylipainehengityshoidossa pieni laite puskee tavallista huoneilmaa letkun ja maskin kautta hengitysteihin, jolloin ilmavirta estää nielun seinämien painumisen yhteen. Laite auttaa vain ollessaan käytössä.

• Harvoin tehdään toimenpide, jossa nenänielun anatomiaa muutetaan avarammaksi joko leikkauksella tai radiotaajuus-kuumakäsittelyllä.
• Hyvin vaikeasti sosiaalisesti haittaava kuorsaus voi joskus olla sellaisenaan aihe hammaskisko- tai leikkaushoidolle.
• Hoidon on todettu parantavan myös nukkumiskumppanin elämänlaatua.
• Meta-analyysin mukaan suun ja nielun lihasten harjoitteluun perustuva myofunktionaalinen terapia vähensi aikuisilla kuorsausta ja uneliaisuutta, ja sitä voidaan käyttää muiden uniapneahoitojen tukena.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjaston artikkelit ja Camachon ja kollegoiden meta-analyysi tarkastelevat aihetta eri näkökulmista:

• Harjoitteet: Terveyskirjaston kuorsausartikkeli ei mainitse suun ja nielun lihasharjoituksia. Meta-analyysin yhdeksässä aikuisten tutkimuksessa (120 potilasta) myofunktionaalinen terapia puolitti suunnilleen hengityskatkosten määrän ja paransi kuorsausta, uneliaisuutta ja alinta happikyllästeisyyttä. Kirjoittajien mukaan hengityskatkokset vähenivät aikuisilla noin 50 % ja lapsilla noin 62 %.
• Kenelle: meta-analyysi koski uniapneaa sairastavia, ei pelkkää kuorsausta, ja tutkimukset olivat pieniä. Kirjoittajien mukaan terapia voi toimia muiden hoitojen tukena, ei niiden korvaajana.
• Hammaskisko: kuorsausartikkelin mukaan hyvin vaikeasti haittaava kuorsaus voi sellaisenaan olla aihe hammaskiskolle. Uniapnea-artikkelin mukaan kiskosta on hyötyä erityisesti, jos ylipainehengityshoito ei onnistu tai ahtaus johtuu purennan ongelmista.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat kuorsauksesta

• Kuorsausääni syntyy, kun pehmeä suulaki värähtelee hengitysteiden ahtaassa kohdassa.
• Noin 10–15 % keski-ikäisistä miehistä kuorsaa joka yö, ja kuorsaus lisääntyy iän myötä.
• Ylipaino, nenän tukkoisuus, alkoholi, tupakointi ja rauhoittavat lääkkeet lisäävät kuorsausta.
• Selinmakuun välttäminen ja nenän hoito auttavat monia.
• Noin 10 prosentilla kuorsaukseen liittyy hengityskatkoksia eli uniapneaa.
• Hengityskatkokset ja päiväväsymys ovat syy hakeutua tutkimuksiin.