Uniapnea: oireet, syyt ja hoito

01Mikä se on

Mikä on uniapnea?

Noin 10 prosentilla kuorsaavista henkilöistä esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja eli obstruktiivista uniapneaa. Myös kuorsaamattomalla henkilöllä voi olla katkoksia aiheuttavaa nielun ahtautta. Hengitysteiden ahtaudesta johtuva sisäänhengityksen alipaine unen aikana tukkii hetkellisesti ilman virtaamisen kokonaan.

• Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin, ja uniapneassa katkoksia voi olla jopa satoja yhden yön aikana.
• Katkos päättyy nukkujan hiukan havahtuessa ja hengitysteiden avautuessa usein korahdukseen, vaikkei nukkuja tietoisesti herääkään.
• Elimistö havahtuu ennemmin tai myöhemmin katkoksen jatkuessa, eikä katkos voi jäädä päälle.
• Obstruktiivisen uniapnean lisäksi on olemassa selvästi harvinaisempaa sentraalista uniapneaa, jonka katkosten syy on keskushermostoperäinen. Tämä opas käsittelee obstruktiivista uniapneaa.

02Oireet

Uniapnean oireet

Toistuvien unenaikaisten hengityskatkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi, jolloin henkilö on usein aamuisin väsynyt. Väsymys voi päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa pakonomaiseen nukahteluun. Oireet johtuvat hengityskatkoksista ja niistä mahdollisesti seuraavasta yönaikaisesta hapenpuutteesta.

• Kuorsaus ja toisen henkilön havaitsemat hengityskatkokset.
• Päiväaikainen väsymys, ärtyneisyys, muistihäiriöt ja keskittymisvaikeudet.
• Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve ja yölliset rytmihäiriöt.
• Impotenssi ja mielialavaihtelu.

Isolla osalla ihmisistä ongelma korostuu selällään nukkuessa, jolloin puhutaan asentoriippuvaisesta uniapneasta. Monella katkoksia on kuitenkin myös muissa nukkuma-asennoissa. Unettomuudesta kerromme erikseen oppaassamme ylivireystilasta ja unettomuudesta.

03Syyt

Mistä uniapnea johtuu?

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino: 50–70 % uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Pehmeän kitalaen liiallinen rasva, muut rakenteelliset ongelmat, lääkeaineet tai alkoholi voivat aiheuttaa sen, että pehmeä kitalaki tukkii hengitystien aiheuttaen kuorsausta ja uniapneaa.

• Rakenteelliset tekijät: ahdas nenä tai nielu, purennan poikkeavuudet, lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat.
• Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet voivat lisätä hengityskatkosten määrää ja pahentaa oireita.
• Limakalvoturvotus: nenänielun turvotuksen lisääntyminen esimerkiksi flunssan, siitepölyn tai tupakansavun vaikutuksesta pahentaa oireita.
• Ikä: vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla uniapnean esiintyvyys on suurempi kuin nuoremmilla naisilla.

04Riskit

Miksi uniapnea kannattaa hoitaa?

Katkokset estävät tiheinä esiintyessään normaaliin, syvään uneen pääsemisen ja kuormittavat näin elimistöä pitkäaikaisesti. Osalla uniapneaa sairastavista on katkosten seurauksena yönaikaista hapenpuutetta, joka kuormittaa elimistöä pitkään toistuessaan.

• Uniapneasta kärsivien rytmihäiriö- ja verisuonisairauksien riski on huomattavasti suurentunut.
• Uniapnea voi lisätä astmaoireilua ja heikentää päiväaikaista suorituskykyä.
• Uniapnea suurentaa auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä.
• Cochrane-katsauksen taustaosion mukaan uniapnean on esitetty liittyvän ennenaikaiseen kuolemaan, kohonneeseen verenpaineeseen, sepelvaltimotautiin, aivohalvaukseen ja liikenneonnettomuuksiin.

05Tutkimus

Uniapnean tutkimus

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus, yönaikaiset tukehtumisen tunteeseen havahtumiset tai toisen henkilön toistuvasti toteamat hengityskatkokset aiheuttavat oireita. Pelkästä kuorsauksesta ilman katkoksia kerromme oppaassamme kuorsauksesta.

• Unihäiriön vaikeuden arvioimista auttaa, jos potilas täyttää etukäteen tähän tarkoitukseen laaditun oirekyselyn.
• Lääkärin haastattelun lisäksi tutkimuksiin kuuluvat yleensä nenänielun tutkimukset ja laboratoriokokeet.
• Tarvittaessa tehdään kotona yörekisteröinti eli suppea yöpolygrafia, jossa mitataan katkosten määrää ja verenkierron happitasoa nukkuessa.
• Cochrane-katsauksen tutkimuksissa uniapnean rajana oli apnea-hypopneaindeksi yli viisi tapahtumaa tunnissa.

06CPAP

CPAP-laite eli ylipainehengityshoito

CPAP eli unenaikainen ylipainehengityshoito toteutetaan pienellä laitteella, joka puskee tavallista huoneilmaa suodattimen läpi käyttäjän hengitysteihin letkun ja maskin kautta. Ilmavirta toimii eräänlaisena ilmalastana, joka estää nielun seinämien painumisen yhteen ja näin myös katkoksen synnyn.

• Laitteen ollessa käytössä yönaikainen hengitys saadaan yleensä normalisoitua, ja iso osa käyttäjistä saa hyvän avun päiväväsymykseen.
• Laite ei korjaa ongelmaa pysyvästi, vaan auttaa vain ollessaan käyttäjän kasvoilla.
• Alkuvaiheessa monella on haasteita tottua nukkumaan ilman puhaltaessa hengitysteihin, mutta laitteen kanssa hengittämiseen tottuu usein pian. Sopivan maskin löytäminen on joskus haasteellista.
• Joillakin on taipumus nieleskellä ilmaa käytön aikana, mikä voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan oireita.

07Hoito

Uniapnean hoito ja itsehoito

Hoitona on tilanteesta riippuen perussyyn hoito sekä unenaikainen ylipainehengityshoito. Uniapnean tärkein itsehoito on laihdutus, jos uniapneasta kärsivä on ylipainoinen. Päiväaikainen liikunta voi vähentää yönaikaisia hengityskatkoksia myös normaalipainoisella.

• Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulee rajoittaa erityisesti ennen nukkumaanmenoa, ja tupakoinnin vähentäminen kuuluu perussyiden hoitoon.
• Nenän tukkoisuuden hyvä hoito nenän huuhteluin ja tarvittaessa kosteuttavilla tai turvotusta vähentävillä kortisonisuihkeilla voi auttaa.
• Jos katkoksia esiintyy vain selällään nukuttaessa, selinmakuun voi estää kiinnittämällä nukkuma-asun selkään esineen, esimerkiksi tennispallon.
• Jos CPAP-hoito ei onnistu ja erityisesti, jos nenänielun ahtaus johtuu purennan ongelmista eikä niinkään ylipainosta, nukkuessa käytettävästä uniapneakiskosta voi olla hyötyä. Harvoin on tarvetta harkita leikkaushoitoa hampaiston, nielun tai nenän alueelle.

Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme arvioimme nenän ja nielun ahtauden ja uniapnean hoitovaihtoehdot (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Ajaminen

Uniapnea, ajoterveys ja ehkäisy

Uniapnea voi heikentää vireystilaa, jolloin tarkkaavaisuus ja reaktiokyky liikenteessä heikkenevät. Osalla esiintyvän nukahtelutaipumuksen vuoksi uniapneasta kärsivän tulee välttää ajoneuvon kuljettamista vähänkin väsyneenä, ja pitkillä matkoilla on syytä pitää riittävän tiheästi taukoja.

• Uniapnean hoidon myötä vireystila palaa usein normaaliksi, jolloin estettä auton ajamiselle ei yleensä pitkäaikaisemmin ole.
• Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle.
• Uniapnean tärkein ehkäisykeino on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus.
• Lisäksi tulee välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä, ja myös tupakoimattomuus on tärkeää.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Cochrane-katsaus ovat yhtä mieltä siitä, että CPAP on uniapnean päähoito. Painotuksissa on eroja:

• Kisko vai CPAP: Terveyskirjaston mukaan uniapneakiskosta voi olla hyötyä, jos CPAP-hoito ei onnistu ja erityisesti, jos ahtaus johtuu purennan ongelmista. Cochrane-katsauksen 36 tutkimuksessa (1 718 osallistujaa) CPAP vähensi hengityshäiriöitä tehokkaammin kuin suunsisäiset laitteet, mutta molemmista hyötyneet suosivat selvästi kiskoa. Kiskon käyttäjät kuitenkin keskeyttivät hoidon todennäköisemmin.
• Kenelle: Cochrane-katsauksen johtopäätös koskee keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa, jossa CPAP vähensi uneliaisuutta ja paransi elämänlaatua. Terveyskirjasto korostaa ensin perussyiden hoitoa, kuten laihdutusta.
• Pitkä aikaväli: Cochrane-katsauksen mukaan lyhytaikaisissa tutkimuksissa verenpaine oli CPAP-hoidolla matalampi, mutta pitkäaikaisia tietoja tarvitaan. Katsauksen haut ulottuvat vuoteen 2005, Terveyskirjaston artikkeli on päivitetty 2026.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat uniapneasta

• Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityskatkoja, jotka johtuvat ylähengitysteiden ahtaudesta.
• Uniapneasta puhutaan, kun katkoksia on keskimäärin vähintään viisi tunnissa ja ne aiheuttavat oireita.
• Tärkein altistava tekijä on ylipaino; alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat oireita.
• Hoitamaton uniapnea suurentaa rytmihäiriöiden, verisuonisairauksien ja onnettomuuksien riskiä.
• Tutkimuksiin kuuluu usein kotona tehtävä yörekisteröinti.
• Hoitona ovat perussyiden hoito, CPAP-laite ja tarvittaessa uniapneakisko.