Siirry sisältöön

Hormonit ja aineenvaihdunta MediBilbao Salud

Tyypin 2 diabetes: oireet, hoito ja ruokavalio

Diabetesta sairastaa jo yli puoli miljoonaa suomalaista, osa heistä tietämättään, ja noin 75 prosentilla heistä on tyypin 2 diabetes. Siinä insuliinin tuotanto, sen vaste kudoksissa tai molemmat ovat häiriintyneet. Tärkein osa hoitoa ovat elintapamuutokset, tärkeimpinä ruokavalio, painonhallinta, tupakoimattomuus ja liikunta, ja niiden ohella käytetään yleensä lääkehoitoa. Tämä opas perustuu Käypä hoito -suosituksen potilasversioon ja NHS:n tietoon.

Aihe
Ravitsemus
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757

Mikä tyypin 2 diabetes on?

Diabetes on sairaus, jossa verensokeri eli verenglukoosi on liian korkea, ellei käytössä ole lääkitystä, jolla verensokeri saadaan tasapainoon. Tyypin 2 diabeteksessa insuliinin tuotanto, sen vaste kudoksissa eli insuliiniresistenssi tai molemmat ovat häiriintyneet.

Tyypin 2 diabetes alkaa tavallisimmin aikuisena. Myös tyypin 2 diabetesta sairastaville voi ajan myötä kehittyä merkittävä insuliininpuutos, jolloin hoidossa tarvitaan insuliinia. Insuliiniresistenssistä kerrotaan lisää omassa oppaassaan.

Tyypin 2 diabeteksen riskitekijät

  • ylipaino, joka on tärkein riskitekijä,
  • kohonnut verenpaine tai veren rasva-arvot,
  • perimä: riski on kaksinkertainen, jos toisella vanhemmista on tyypin 2 diabetes, ja viisinkertainen, jos molemmilla,
  • vähäinen liikunta ja fyysisen aktiivisuuden vähyys,
  • pitkään jatkunut kuormittava stressi,
  • jokin muu sairaus, kuten uniapnea, masennus tai sydän- ja verisuonisairaus, tai tiettyjen sairauksien hoitoon käytetty lääkitys.

Raskausdiabetes, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana ja häviää yleensä sen jälkeen, suurentaa riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen myöhemmin.

Tyypin 2 diabeteksen oireet

Klassisia diabetekseen liittyviä oireita ovat jano, suuret virtsamäärät ja selittämätön laihtuminen. NHS mainitsee yleisimpinä oireina myös voimakkaan väsymyksen, ja muita oireita voivat olla näön sumeneminen, haavojen hidas paraneminen sekä sukuelinten kutina tai toistuvat hiivatulehdukset.

NHS:n mukaan kaikilla ei ole oireita, ja oireet voivat kehittyä vähitellen, joten tarkistuttaminen on tärkeää. Diabetesliiton sivuilla on riskitesti, jolla voit itse arvioida diabetesriskisi.

Miten diabetes todetaan?

Diabetes todetaan verikokeella: paastoglukoosi-, kahden tunnin glukoosirasitus- tai HbA1c-kokeella.

  • Oireettomalla edellytetään poikkeavaa tulosta sekä paastoarvossa (vähintään 7 mmol/l) että kahden tunnin rasituskokeessa (yli 11 mmol/l). Jos vain toinen on poikkeava, koe tarkistetaan eri päivänä.
  • Jos klassiset oireet ovat olemassa, diabetes voidaan todeta jo yhden yli 11 mmol/l tuloksen perusteella.
  • HbA1c-arvossa riittää, että arvo on kerrankin vähintään 48 mmol/mol.
  • Esidiabeteksessa paastoarvo on 6,1–6,9 mmol/l tai kahden tunnin rasitusarvo 7,8–11 mmol/l.

Ennen paastoglukoosi- ja glukoosirasituskoetta on oltava ravinnotta 12 tuntia. HbA1c eli niin sanottu pitkä sokeri ei vaadi paastoa.

Ruokavalio tyypin 2 diabeteksessa

Ruokavaliossa kiinnitetään huomiota hiilihydraattien ja rasvan laatuun ja energiamäärään, ja ruokailurytmin tulee olla säännöllinen. Keskeistä on, että ruokavalio tukee painonhallintaa. Tyypin 2 diabetesta sairastaville suositellaan samanlaista ruokavaliota kuin muullekin väestölle:

  • runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, palkokasveja ja täysjyväviljaa sekä kalaa,
  • mahdollisimman vähän sokeria, sokerilla makeutettuja juomia ja valkoista viljaa,
  • niukasti lihavalmisteita, rasvaisia maitovalmisteita ja kovaa rasvaa,
  • vähän suolaa ja enintään kohtuullisesti alkoholia; janojuomaksi vettä.

Erittäin vähähiilihydraattista eli ketogeenistä ruokavaliota ei suositella, sillä siitä ei ole osoitettu olevan hyötyä. Lautasmalli on hyvä apu aterian koostamisessa. Lisää ravitsemuksesta ravitsemusosiossa.

Painonhallinta ja remissio

Energiansaanti tulee suhteuttaa kulutukseen. Ylipainoisilla laihtuminen parantaa verenglukoosin tasapainoa ja vähentää diabeteslääkityksen tarvetta. Jos veren glukoosipitoisuus on jo suurentunut, 5–10 prosentin pysyvä painonlasku pienentää merkittävästi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Tyypin 2 diabetes on mahdollista saada myös remissioon, jolloin potilas on oireeton ja verenglukoosi on normaali ilman lääkehoitoa. Siihen tarvitaan yleensä intensiivistä painonhallintaohjelmaa, reipasta noin 15 prosentin painonpudotusta, lihavuuden lääkehoitoa tai kirurgista hoitoa. Laihduttamisesta kerrotaan lisää laihduttamisoppaassa.

Liikunta, tupakointi ja alkoholi

Säännöllinen liikunta parantaa verenglukoosiarvoja, helpottaa painonhallintaa, vaikuttaa veren rasva-arvoihin, alentaa verenpainetta ja lisää virkeyttä. Tyypin 2 diabetesta sairastaville sopivat samat liikuntasuositukset kuin muillekin:

  • kestävyysliikuntaa 2,5 tuntia viikossa useammalle päivälle jaettuna,
  • lihaskuntoliikuntaa 2–3 päivänä viikossa,
  • tauko istumiseen aina puolen tunnin välein.

Tupakoinnin lopettaminen on osa diabeteksen hoitoa. Myös alkoholinkäytön kohtuullisuutta kannattaa miettiä, sillä alkoholi sisältää paljon energiaa, altistaa alhaiselle verenglukoosille ja runsaana nostaa verenpainetta.

Lääkehoito ja omaseuranta

Lääkehoito aloitetaan elintapamuutosten ja painonhallinnan lisäksi ensisijaisella tablettilääkkeellä pienellä annoksella, jota nostetaan vähitellen vatsavaivojen välttämiseksi. Glukoosinpoistajat ja GLP-1-reseptoriagonistit ovat keskeisiä lääkeryhmiä, joita käytetään esimerkiksi valtimotautia, sydämen vajaatoimintaa tai kroonista munuaistautia sairastavilla. Osa tarvitsee myös insuliinihoitoa.

Jos HbA1c on tavoitteessa eikä käytössä ole matalalle verensokerille altistavia lääkkeitä, päivittäisestä omaseurannasta ei ole osoitettu lisähyötyä, mutta insuliinihoidossa omaseuranta on välttämätöntä. Mittausten tarve arvioidaan yhdessä diabeteshoitajan ja lääkärin kanssa. Jos asia mietityttää, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla.

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

  • Riskiryhmät. NHS mainitsee riskiä lisäävinä myös iän ja etnisen taustan, esimerkiksi yli 40-vuotiaat valkoihoiset ja yli 25-vuotiaat eteläaasialaista, kiinalaista tai afrikkalaista taustaa olevat. Käypä hoidon potilasversio painottaa ylipainoa, perimää ja liikunnan vähyyttä.
  • Lapset. NHS:n mukaan tyypin 2 diabetesta voi olla myös lapsilla ja oireet ovat samat kuin aikuisilla. Suomalainen lähde kertoo sen alkavan tavallisimmin aikuisena.
  • Ruokavalio. Käypä hoito mainitsee lisäksi, että kahvin juonti näyttäisi liittyvän pienempään diabetesriskiin kuuteen kuppiin päivässä asti.

Tärkeimmät asiat tyypin 2 diabeteksesta

  • Tyypin 2 diabeteksessa verensokeri on liian korkea insuliinin heikon vaikutuksen tai puutteen vuoksi.
  • Ylipaino on tärkein riskitekijä.
  • Diabetes todetaan verikokeilla, eikä kaikilla ole oireita.
  • Hoidon perusta on ruokavalio, painonhallinta, liikunta ja tupakoimattomuus.
  • Ketogeenistä ruokavaliota ei suositella.
  • Reippaalla painonpudotuksella diabetes voi mennä remissioon.

Usein kysyttyä tyypin 2 diabeteksesta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mitkä ovat tyypin 2 diabeteksen oireet?

Jano, suuret virtsamäärät, selittämätön laihtuminen ja väsymys. Kaikilla ei kuitenkaan ole oireita.

Miten diabetes todetaan?

Verikokeella: paastoglukoosi-, glukoosirasitus- tai HbA1c-kokeella. HbA1c-arvo vähintään 48 mmol/mol riittää diagnoosiin.

Mitä tyypin 2 diabeetikko saa syödä?

Samanlaista ruokaa kuin muukin väestö: runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljaa ja kalaa, ja mahdollisimman vähän sokeria ja valkoista viljaa.

Sopiiko ketogeeninen ruokavalio diabeetikolle?

Käypä hoito ei suosittele erittäin vähähiilihydraattista ruokavaliota, sillä siitä ei ole osoitettu olevan hyötyä.

Voiko tyypin 2 diabeteksesta parantua?

Diabetes voi mennä remissioon, mutta siihen tarvitaan yleensä intensiivistä painonhallintaa, noin 15 prosentin painonpudotusta tai lihavuuden lääke- tai leikkaushoitoa.

Voiko tyypin 2 diabetesta ehkäistä?

Kyllä. Ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio, 5–10 prosentin painonlasku ja vähintään puolen tunnin päivittäinen liikunta pienentävät riskiä.

Mitä lisäsairauksia diabetes voi aiheuttaa?

Pitkään koholla oleva verensokeri vaurioittaa verisuonia ja hermoja. Se lisää sydän- ja aivoinfarktin riskiä ja voi aiheuttaa silmänpohjan, munuaisten ja jalkojen hermojen vaurioita. Hyvä verensokerin, verenpaineen ja kolesterolin hoito vähentää näitä riskejä.

Miksi diabeetikon jalat tarkastetaan?

Hermovaurio voi heikentää jalkojen tuntoa, jolloin hiertymät ja haavat jäävät huomaamatta. Jalat kannattaa tarkistaa päivittäin, ja niiden kunto tutkitaan myös vastaanotolla säännöllisesti.

Kuinka usein diabeetikon silmänpohjat kuvataan?

Silmänpohjat kuvataan säännöllisesti, yleensä 1–3 vuoden välein tilanteen mukaan. Kuvauksella löydetään verkkokalvon muutokset ennen kuin ne heikentävät näköä.

Mikä on HbA1c?

HbA1c eli sokerihemoglobiini kuvaa verensokerin keskitasoa noin kahden tai kolmen kuukauden ajalta. Sitä käytetään sekä diagnoosissa että hoidon seurannassa.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Tyypin 2 diabetes (Käypä hoito -potilasversio)
  2. NHS · Symptoms of type 2 diabetes

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.