Insuliiniresistenssi

01Määritelmä

Mitä insuliiniresistenssi tarkoittaa?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan insuliini on haiman tuottama hormoni, jonka keskeinen tehtävä on päästää veressä oleva glukoosi solujen sisälle polttoaineeksi. Maksassa insuliini hillitsee verensokerin uudismuodostusta.

Insuliiniresistenssi tarkoittaa, että insuliinin vaikutus elimistössä on heikentynyt, mikä häiritsee elimistön normaalia toimintaa. Insuliiniresistenssissä ylimääräistä rasvaa on kertynyt maksaan, lihassolujen sisälle ja muuallekin elimistöön.

• veressä olevalla sokerilla on vaikeuksia päästä rasvoittuneiden solujen sisälle,
• maksa ei hillitse sokerin valmistamista, vaikka verensokeri on jo koholla,
• rasvakudoksesta vapautuu rasvahappoja verenkiertoon, mikä lisää sisäelinten ja lihasten rasvoittumista,
• elimistö yrittää ratkaista tilanteen tuottamalla lisää insuliinia, mikä lisää edelleen rasvan kertymistä.

02Syyt

Mistä insuliiniresistenssi johtuu?

Terveyskirjaston mukaan insuliiniresistenssi liittyy keskeisesti vyötärölihavuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen, joka myös heikentää insuliinin vaikutusta.

• vyötärölihavuus, matala-asteinen tulehdus ja insuliiniresistenssi liittyvät länsimaiseen elämäntapaan, jota luonnehtii rasvainen ja kuituköyhä ruokavalio, vähäinen fyysinen aktiivisuus ja painon nousu,
• myös perinnöllistä alttiutta insuliiniresistenssille esiintyy,
• joihinkin sairauksiin, esimerkiksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymään, liittyy insuliiniresistenssiä,
• metabolista oireyhtymää käsittelevän artikkelin mukaan vatsaontelon rasvakudokseen kertyy tulehdussoluja, joiden tuotteet kulkeutuvat maksaan, ja haitallisin seuraus on insuliiniresistenssi.

03Seuraukset

Mihin insuliiniresistenssi johtaa?

Terveyskirjaston mukaan insuliiniresistenssin seurauksena on aluksi verensokerin lievä nousu eli esidiabetes, jonka tavanomainen kulku on edetä diabetekseksi. Tila muistuttaa noidankehää.

• kohonneen verensokerin vaihetta kestää tavallisesti useita vuosia,
• kohonneeseen verensokeriin liittyy kohonnut valtimotautiriski,
• Suomessa on puoli miljoonaa tyypin 2 diabetesta sairastavaa, joista jokainen on läpikäynyt kohonneen verensokerin vaiheen,
• metaboliseen oireyhtymään liittyy myös verenpaineen nousu ja veren rasva-arvojen poikkeavuudet.

Metabolista oireyhtymää käsittelevän artikkelin mukaan todettu metabolinen oireyhtymä kaksin- tai kolminkertaistaa valtimosairauksien riskin ja viisinkertaistaa diabeteksen riskin. Nämä muutokset ovat palautuvia, ja jos elämäntapahoito onnistuu, arvot normaalistuvat.

04Toteaminen

Miten kohonnut verensokeri todetaan?

Terveyskirjaston mukaan aamulla ennen syömistä mitatun verensokerin yläraja on 6,0 mmol/l, ja diabetesdiagnoosi edellyttää vähintään arvoa 7,0 mmol/l. Näiden väliin jää esidiabeteksen alue.

• esidiabeteksen seulontaan on käytettävissä verkossa tehtävä riskitesti, ja 12 riskipistettä tai enemmän tarkoittaa selvästi suurentunutta diabeteksen vaaraa,
• esidiabetes löydetään herkimmin sokerirasituskokeella, jossa verensokeri mitataan paastotilassa ja kaksi tuntia sokeriliuoksen nauttimisen jälkeen,
• kyseessä on esidiabetes, vaikka vain toinen mittaustuloksista olisi poikkeava,
• esidiabetes voidaan löytää myös veren sokerihemoglobiinin (HbA1c) mittauksella.

05Ruokavalio

Ruokavalio insuliiniresistenssissä

Terveyskirjaston mukaan diabeteksen syntyä ehkäistään toimilla, jotka vähentävät insuliiniresistenssiä. Ravitsemuksessa kannattaa painottaa kasviksia ja lisätä vähän prosessoidun kasviperäisen ruoan käyttöä.

Lisää näitä:

• täysjyväviljat, vihannekset, kokonaiset hedelmät ja marjat,
• palkokasvit sekä pähkinät ja siemenet.

Vähennä näitä:

• punainen liha ja prosessoitu liha, myös prosessoitu siipikarjan liha,
• suola, sokerilla makeutetut juomat ja jalostetut viljat.

Punaisen lihan vähentämistä ei tulisi korvata siipikarjan lihalla, vaan ensisijaisesti kasviperäisellä ruoalla. Ei-trooppisia kasviöljyjä voi käyttää kohtuudella, mutta hyvin runsas käyttö voi vaikeuttaa painonhallintaa rasvan suuren energiatiheyden vuoksi.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme voimme suunnitella kanssasi insuliiniresistenssiin sopivan ruokavalion (vastaanotot ovat espanjaksi).

06Miksi se toimii

Miksi ruokavalio ja laihtuminen auttavat?

Terveyskirjaston mukaan vyötärölihavuuden vähentäminen on tehokas keino vähentää matala-asteista tulehdusta ja parantaa insuliiniherkkyyttä. Jo muutaman kilon painonpudotus vähentää huomattavasti diabeteksen vaaraa, ja suurempi pudotus vielä enemmän. Laihduttaessa liikarasva vähenee vatsaontelosta, lihassolujen sisältä ja maksasta nopeammin kuin ihon alta.

• kasvisten kuitu, antioksidantit ja muut bioaktiiviset aineet vähentävät osaltaan insuliiniresistenssiä,
• hyödyllisten suolistobakteerien aineenvaihduntatuotteet vähentävät matala-asteista tulehdusta,
• energiatiheän ja verisuonille haitallisen tyydyttyneen rasvan saanti vähenee,
• kasviperäisen ruoan pienempi energiatiheys ja runsaskuituisuus lisäävät kylläisyyttä ja helpottavat painonhallintaa.

07Liikunta

Liikunta ja sisäelinten rasva

Terveyskirjaston mukaan liikunta on tärkeä keino vähentää sisäelinten rasvaa, ja sen tiedetään auttavan, vaikka paino ei samaan aikaan vähenisi.

• kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu ovat molemmat tärkeitä,
• vähäisesti liikkuva hyötyy jo pienestäkin liikunnan lisäämisestä,
• lihaskuntoharjoittelun tärkeys korostuu, jos paino laskee merkittävästi,
• metabolista oireyhtymää käsittelevän artikkelin mukaan tehokkainta on laihduttaminen siten, että samalla lisätään liikuntaa.

Elintapamuutoksia voi tehdä itselleen sopivalla tavalla: joko kerralla ja reilummin tai vähitellen pienempiä muutoksia ketjuttaen. Tukea muutoksiin voi saada esimerkiksi terveydenhuollon elintapaohjauksesta ja erilaisista omahoito-ohjelmista.

08Tutkimus

Mitä ehkäisytutkimukset osoittivat?

Suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa (Tuomilehto ym. 2001) 522 keski-ikäistä ylipainoista henkilöä, joilla oli heikentynyt glukoosinsieto, satunnaistettiin elintapaohjaukseen tai verrokkiryhmään. Ohjauksessa tavoiteltiin painon, kokonaisrasvan ja tyydyttyneen rasvan saannin vähentämistä sekä kuidun ja liikunnan lisäämistä.

• elintaparyhmässä paino laski ensimmäisen vuoden aikana keskimäärin 4,2 kg ja verrokkiryhmässä 0,8 kg,
• Terveyskirjaston mukaan hoito pienensi diabeteksen kehittymisen riskiä 58 %,
• yhdysvaltalaisessa DPP-tutkimuksessa (2002) 3 234 osallistujan elintapaohjelman tavoitteena oli vähintään 7 %:n painonlasku ja vähintään 150 minuuttia liikuntaa viikossa,
• DPP-tutkimuksessa elintapaohjelma pienensi diabeteksen ilmaantuvuutta 58 % ja metformiini 31 % lumeeseen verrattuna.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on eroja:

• Riskin pieneneminen: Terveyskirjaston mukaan terveellisten elintapojen tiedetään liittyvän jopa 80–85 % pienempään diabeteksen riskiin. Satunnaistetuissa ehkäisytutkimuksissa elintapamuutokset pienensivät riskiä 58 %.
• Painonlaskun määrä: Terveyskirjaston mukaan jo muutaman kilon painonpudotus vähentää huomattavasti diabeteksen vaaraa. DPP-tutkimuksen tavoitteena oli vähintään 7 %:n painonlasku.
• Verensokerin raja: Esidiabetesta käsittelevän artikkelin mukaan paastoverensokerin yläraja on 6,0 mmol/l. Metabolisen oireyhtymän kriteereissä paastoverensokeri on ylärajoilla tai kohonnut jo 5,6 mmol/l:n arvosta alkaen.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat insuliiniresistenssistä

• Insuliiniresistenssissä insuliinin vaikutus on heikentynyt ja rasvaa kertyy maksaan ja lihaksiin.
• Se liittyy vyötärölihavuuteen ja matala-asteiseen tulehdukseen.
• Seurauksena on aluksi esidiabetes, jonka tavanomainen kulku on edetä diabetekseksi.
• Esidiabetes löydetään herkimmin sokerirasituskokeella.
• Kasvispainotteinen ruokavalio, laihtuminen ja liikunta vähentävät insuliiniresistenssiä.
• Ehkäisytutkimuksissa elintapamuutokset pienensivät diabeteksen riskiä 58 %.