Päänsärky: syyt, vaaratilanteet ja milloin hoitoon

01Mahdollisia syitä

Mitä verisuoniperäinen päänsärky voi tarkoittaa?

Terveyskirjasto · Päänsärky mainitsee verenkiertoon liittyvinä syinä aivoverisuonten ahtautumisen ja aivoverenvuodon. Ohimovaltimotulehdukseen voi liittyä ohimon kovaa särkyä, kosketusarkuutta ja näön häiriöitä. Hakusana ei silti määritä yksittäistä sairautta.

Terveyskirjasto · Migreeni kuvaa migreeniä kohtauksittaisena sairautena, jonka taustalla on aivorungon toiminnan häiriö. Migreeniä ei siis voi päätellä tai sulkea pois vain ajatuksella verisuonista. Tutkimuksessa erotetaan toisistaan erilaiset päänsärkysairaudet ja muut mahdolliset syyt. Äkillinen uusi oire arvioidaan eri tavalla kuin jo diagnosoitu, tutun kaltainen kohtaus.

02Hätätilanne

SAV voi alkaa sekunneissa

Terveyskirjasto · Aneurysmaattinen lukinkalvon alainen verenvuoto (SAV) kertoo lukinkalvonalaisesta verenvuodosta, jossa verta vuotaa aivoja ympäröivään tilaan. Aneurysmaattisessa SAV:ssa syynä on valtimon pullistuman puhkeaminen. Tyypillinen oire on äkillinen, poikkeuksellisen voimakas päänsärky.

Mukana voi olla pahoinvointia, oksentelua, niskajäykkyyttä, valonarkuutta, tajunnan häiriöitä tai kouristelua. Joskus päänsärky on kuitenkin ainoa oire. Muiden oireiden puuttuminen ei siksi tee tällaisesta alusta turvallista seurata kotona. Sairaalassa epäily selvitetään kiireellisesti; ensitutkimuksena käytetään pään tietokonekuvausta. Hätätilanteessa toimitaan oireiden perusteella, eikä kotona tarvitse tai voi varmistaa verenvuodon diagnoosia.

03Ohimo ja näkö

Valtimon tulehdus tarvitsee nopean arvion

Terveyskirjasto · Jättisoluvaltimotulehdus kuvaa valtimoiden seinämien tulehdusta, jota esiintyy lähes yksinomaan yli 50-vuotiailla. Särky voi olla jatkuvaa ja aiemmista päänsäryistä poikkeavaa. Päänahka voi aristaa, ja leukaperät väsyä tai kipeytyä syödessä.

Näköhäiriöt voivat merkitä näköä uhkaavaa tilannetta. Jos epäiltyyn tautiin liittyy näköoireita, lähde ohjeen mukaan heti päivystykseen. Muutenkin sopivat oireet edellyttävät kiireellistä lääkärin tutkimusta. Diagnoosissa käytetään oireiden lisäksi laboratoriokokeita ja valtimoiden kuvantamista tai koepalaa. Hoitona käytetään glukokortikoideja lääkärin suunnitelman mukaan; omahoito tavallisilla kipulääkkeillä ei korvaa kiireellistä arviota.

04Toispuoleinen särky

Migreenin oirekuva on kokonaisuus

Terveyskirjasto · Migreeni kuvaa usein toispuoleista, sykkivää ja kohtalaista tai kovaa kipua. Mukana voi olla pahoinvointia sekä valo- ja hajuherkkyyttä. Osalla on ennen särkyä aura, tavallisimmin näköoire, mutta useimmat kohtaukset alkavat ilman auraa.

Migreenin toteaminen perustuu oirekuvaukseen. Diagnoosin jälkeen kohtaushoito suunnitellaan lääkärin kanssa. Lepo viileässä, pimeässä ja hiljaisessa ympäristössä voi helpottaa. Jos kohtauksia tulee vähintään viikoittain eikä itsehoito riitä, on syytä keskustella hoidosta ja tarvittaessa estohoidosta. Uutta äkillistä neurologista oiretta ei pidä nimetä itse auraksi vain sen perusteella, että migreenissäkin voi esiintyä esioireita.

05Silmän seudun kipu

Sarjoittainen päänsärky eroaa migreenistä

Terveyskirjasto · Sarjoittainen päänsärky kuvaa erittäin voimakkaita, toispuoleisia silmän ympäristön kohtauksia. Kipu voi tuntua repivältä tai polttavalta. Samalla puolella silmä voi punoittaa ja vuotaa, ja sierain tukkeutua tai erittää. Kohtauksen aikana on usein vaikea pysyä paikallaan.

Hoitamaton kohtaus kestää lähteen mukaan tavallisesti 30–180 minuuttia. Kohtauksia voi tulla useita saman päivän aikana ja toistua jaksoissa. Oirekuva tarvitsee lääkärin arvion. Tavalliset ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet eivät ole tehokas kohtaushoito. Hoidossa voidaan käyttää lääkkeellistä happea sekä kohtaus- ja estolääkeryhmiä. Nämä eivät ole ohjeita kokeilla toisen henkilön lääkkeitä tai hankkia happihoitoa omin päin.

06Jännityspäänsärky

Puristava kipu voi liittyä useaan tekijään

Terveyskirjasto · Jännityspäänsärky kuvaa tavallisesti tasaista, kiristävää tai puristavaa särkyä. Se on usein molemminpuolista, mutta voi olla toispuolistakin. Niska-hartiaseudun lihasjännitys ei yksin selitä kaikkia oireita, vaan myös henkinen kuormitus voi vaikuttaa.

Tyypillisessä tilanteessa diagnoosi perustuu oireisiin ja lääkärin tutkimukseen; kuvantamista ei tarvita automaattisesti. Monipuolinen, omaan kuntoon sopiva liikunta ja työasentojen muuttaminen voivat kuulua hoitoon. Hoidon tavoitteena on vähentää haittaa ja parantaa elämänlaatua. Lue tarkemmin jännityspäänsärystä. Jos oireita joutuu hoitamaan jatkuvasti kipulääkkeillä, tarvitaan uusi arvio eikä pelkästään lisää itsehoitoa.

07Lääkkeiden käyttö

Usein toistuva kipulääkitys voi ylläpitää särkyä

Terveyskirjasto · Särkylääkepäänsärky ja päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö kuvaa päivittäistä tai lähes päivittäistä särkylääkepäänsärkyä. Kipu voi poiketa alkuperäisestä särystä ja alkaa aamuyöllä lääkkeen vaikutuksen loputtua. Mukana voi olla pahoinvointia, ärtymystä ja univaikeuksia.

Liikakäytön riski koskee sekä resepti- että itsehoitolääkkeitä. Arvioinnissa tarvitaan rehellinen tieto käyttöpäivistä ja määristä. Lähde suosittelee keskustelemaan muista kivunhoidon keinoista, jos lääkkeitä tarvitsee paljon. Hoitoon kuuluu liikakäytön katkaiseminen, mutta suunnitelma ja mahdollinen tuki kannattaa käydä läpi lääkärin kanssa. Pelkkä lääkkeen vaihtaminen toiseen ei ratkaise sitä, miksi käyttö on muuttunut lähes päivittäiseksi.

08Vastaanotolle

Kirjaa kohtaukset ja niiden hoito

Terveyskirjasto · Särkylääkepäänsärky ja päänsärkylääkkeiden turvallinen käyttö korostaa päänsärkypäiväkirjaa ja lääkkeiden käytön laskemista. Samalla arvioidaan, onko aiempi päänsärkysairaus muuttunut ja onko muita syitä tarpeen sulkea pois.

Terveyskirjasto · Sarjoittainen päänsärky kertoo, että myös sarjoittaisen päänsäryn hoidon tehoa voidaan seurata päiväkirjalla. Hoito erottaa kohtauksen katkaisun ja uusien kohtausten ehkäisyn. Terveyskirjasto · Jännityspäänsärky puolestaan painottaa säännöllisen liikunnan pitkäaikaista merkitystä. Hoidon seurannassa olennaista on siis sekä oireiden toistuminen että toimintakyky. Kerro, mikä auttaa, mikä ei ja kuinka usein hoitoa tarvitaan. Tavoitteena on oikean päänsärkytyypin tunnistaminen ja siihen sopiva suunnitelma.

09Lähteiden erot

Eri kiireellisyysrajat koskevat eri tilanteita

Yleisartikkeli neuvoo välittömään arvioon äkillisessä voimakkaassa säryssä. SAV-artikkeli täsmentää räjähtävän, sekunneissa alkavan säryn hätätilanteeksi. Ohimovaltimotulehduksen artikkeli ohjaa näköhäiriöiden yhteydessä heti päivystykseen. Näitä ohjeita ei pidä korvata tavallisen päänsäryn seurannalla.

Migreeniartikkelissa pitkäkestoinen diagnosoitu kohtaus ja jännityspäänsärkyartikkelissa arkea haittaava toistuva oire käsitellään omissa yhteyksissään. Eri aikarajoja ei voi käyttää yleisenä lupana odottaa uudenlaisen kovan kivun kanssa. Tunnettu päänsärkydiagnoosi ja uusi varoitusoire voivat myös esiintyä samalla henkilöllä.

10Yhteenveto

Hakeudu arvioon, kun oire muuttuu tai rajoittaa elämää

Terveyskylä · Päivystyshelppi: Päänsärky neuvoo ottamaan yhteyttä terveysasemaan hoidon tarpeen arvioimiseksi, jos yleinen toimintaohje ei riitä oman tilanteen selvittämiseen. Terveysaseman ollessa kiinni Suomessa voi kysyä neuvoa Päivystysavusta 116117; palvelun alueellinen toimivuus kannattaa tarkistaa.

Terveyskylä · Päivystyshelppi: Päänsärky mainitsee heti yhteyttä vaativina tilanteina myös päivä päivältä pahenevan säryn, uudenlaisen voimakkaan päänsäryn raskauden aikana sekä uuden säryn verenohennus- tai solunsalpaajahoidon aikana. Nämä ovat lisäesimerkkejä hoidon tarpeen arvioinnista, eivät täydellinen luettelo kaikista päänsäryn syistä. Jos vointi tai oirekuva muuttuu, aiempaa itsehoito-ohjetta ei pidä soveltaa automaattisesti uuteen tilanteeseen.

Uuden äkillisen kovan säryn tai hälytysmerkkien yhteydessä tarvitaan kiireellistä toimintaa. Tutun toistuvan säryn kohdalla puolestaan kannattaa arvioida hoidon riittävyyttä ja lääkkeiden käyttöä. Oikea hoitopaikka ja aikataulu määräytyvät oiretilanteen perusteella, eivät hakusanan tai pelkän kivun puolen mukaan.