Jännityspäänsärky: oireet, syyt ja hoito

01Mikä se on

Mikä on jännityspäänsärky?

Jännityspäänsäryllä tarkoitetaan sekä niska-hartiaseudun lihasten jännityksestä että henkisestä kuormituksesta johtuvia päänsärkyjä. Näitä tekijöitä on vaikea erottaa toisistaan päänsäryn taustatekijöinä.

Yli puolet ihmisistä kokee jännityspäänsärkyä jossain vaiheessa elämäänsä. Sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, jopa lapsilla, mutta se vähenee keski-iän jälkeen. Miehillä ja naisilla sitä esiintyy suunnilleen yhtä paljon.

Krooninen eli pitkäaikainen jännityspäänsärky vaivaa noin kolmea ihmistä sadasta. Kroonisesta päänsärystä puhutaan, kun kuukaudessa on enemmän päänsärkypäiviä kuin säryttömiä päiviä.

02Oireet

Jännityspäänsäryn oireet

Yleisin oire on vähitellen iltaa kohti paheneva tasainen, puristava tai kiristävä, pantamainen tai vannemainen särky. Se tuntuu usein ohimoilla, päälaella tai takaraivolla, useimmiten molemmilla puolilla päätä, mutta se voi olla toispuolistakin.

Terveyskirjaston mukaan päänsärkyyn voi liittyä muitakin oireita:

• vihlaisevia, repiviä kipuja päälaella,
• käsien puutumista yöllä,
• kävellessä huimausta, joka muistuttaa laivan kannella kävelyä,
• päänahan kosketusarkuutta,
• pahoinvointia ilman oksentelua.

Särky voi toistua useita kertoja kuukaudessa tai olla miltei jatkuvaa. Yöllä saa normaalisti nukuttua, eivätkä säryt herätä, mutta kipu voi alkaa heti aamusta.

03Syyt

Mistä jännityspäänsärky johtuu?

Jännityspäänsäryn perimmäistä syytä ei tunneta. Niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännitystilat liittyvät särkyyn, mutta eivät yksin selitä sitä.

Myös henkiset syyt, kuten masennus, ahdistus ja kuormittavat elämäntilanteet, vaikuttavat päänsäryn kehittymiseen ja jatkumiseen, mutta tarkemmat mekanismit ovat osin tuntemattomia.

Synnynnäinen taipumus jännityspäänsärkyyn vaihtelee ilmeisesti eri ihmisillä, samoin taipumus reagoida päänsäryllä henkistä jännitystä aiheuttaviin asioihin. Terveyskirjasto neuvoo tarkistuttamaan hammaslääkärillä purennan ja silmälääkärillä mahdolliset taittoviat, koska ne voivat joskus myötävaikuttaa päänsäryn syntyyn ja pitkittymiseen.

04Itsehoito

Jännityspäänsäryn itsehoito

Ajoittain esiintyvää päänsärkyä voi hoitaa itse. Pääkipua voi lääkitä lyhytaikaisesti, korkeintaan 5 päivää, särkylääkkeillä tai tulehduskipulääkkeillä.

Kroonisen jännityspäänsäryn hoito päivittäisillä särkylääkkeillä ei kannata. Lääkkeet aiheuttavat usein haittavaikutuksia, ja ne voivat paradoksaalisesti aiheuttaa niin sanottua särkylääkepäänsärkyä, jos niitä käytetään vähintään kolmena päivänä viikossa kolmen kuukauden ajan.

Ajoittaisessa päänsäryssä pääperiaate on, että jos tilanne on itsehoidolla hallittavissa, sitä voi jatkaa. Jos päänsärky haittaa itsehoidosta huolimatta liikaa elämää, on aika hakeutua lääkäriin. Kroonisesta jännityspäänsärystä kärsivän on aina parempi mennä lääkärin vastaanotolle kuin hoitaa oireita jatkuvasti särkylääkkeillä, jotka vain pahentavat tilannetta.

05Liikunta

Liikunta ja venyttely

Liikunta on jännityspäänsäryn tärkeimpiä esto- ja hoitomuotoja, ja jos tarvitaan lääkehoitoa, liikunta on aina hyvä yhdistää siihen. Terveyskirjaston mukaan:

• varsinkin ulkoilmassa tapahtuva, oman kunnon mukaan räätälöity liikunta on tehokasta,
• joogan ja pilateksen tyyppiset lajit, joissa syvien lihasten voimistaminen yhdistyy rentoutukseen, ovat hyviä vaihtoehtoja,
• lihasjumeja on hyvä hoitaa säännöllisin venyttelyin, joihin voi saada opastusta fysioterapeutilta,
• mieluisa liikuntalaji auttaa liikkumaan säännöllisesti.

Säännöllinen, mielellään kohtuullisesti rasittava liikunta yhdistettynä lihasjännitystä vähentäviin lajeihin on ei-lääkkeellisen hoidon kulmakivi. Se rentouttaa niska-hartiaseudun lihaksia ja vaikuttaa myös jaksamiseen ja mielialaan.

06Hoito

Fysioterapia, akupunktio ja lääkehoito

Lääkäri varmistaa ensin, että kyseessä on jännityspäänsärky eikä muista syistä johtuva päänsärky. Tyypillisen jännityspäänsäryn toteamiseen ei tarvita verikokeita, pään kuvauksia tai muita erityistutkimuksia.

Kroonista jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa monin keinoin, mutta mikään niistä ei lopeta särkyä nopeasti kokonaan. Hoidon tarkoitus on lievittää päänsärkyä niin, että elämänlaatu kohentuu. Hoitokeinoja ovat lääkehoito ja ei-lääkkeelliset hoidot, kuten liikunta, niskan ja hartioiden seudun fysioterapia sekä akupunktio.

• Fysioterapia ja akupunktio: kumpaakin kannattaa kokeilla ainakin muutaman kerran. Nyrkkisääntö on, että jos viisi hoitokertaa ei tunnu auttavan, hoitoja ei kannata jatkaa.
• Estolääkitys: pitkittyneessä tilanteessa voidaan aloittaa pieni annos kipukynnystä nostavaa lääkettä 3–4 kuukauden ajaksi. Sen tarkoitus on lievittää kipua ja vähentää särkylääkkeiden säännöllistä käyttöä, jolloin myös mahdollinen särkylääkepäänsärky väistyy.
• Mikä ei auta: masennuslääkkeiden, rauhoittavien lääkkeiden ja verisuonia laajentavien lääkkeiden ei ole todettu vähentävän jännityspäänsärkyä.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme hoidamme niska-hartiaseudun jännityksiä ja ohjaamme venyttelyssä ja harjoittelussa (vastaanotot ovat espanjaksi).

07Ennuste ja ehkäisy

Kuinka kauan jännityspäänsärky kestää?

Jännityspäänsärky väistyy tavallisesti kuukausien mittaan. Usein oireilu on paljon lyhyempää: se on alkanut esimerkiksi henkisesti raskaasta elämänmuutoksesta ja väistyy, kun tilanne tasaantuu. Ajan mittaan päänsärystä on mahdollista päästä kokonaan eroon.

Ehkäisyyn ei tunneta yleispäteviä keinoja. Terveyskirjasto neuvoo:

• tunnistamaan päänsärkyä lisääviä tekijöitä ja vaikuttamaan niihin,
• muuttamaan työasentoa ja muita ergonomisia ratkaisuja,
• kiinnittämään huomiota työpaineeseen ja muuhun stressiin,
• parantamaan fyysistä kuntoa liikunnalla.

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo akupunktiosta?

Cochrane-katsaus (Linde ym., 2016) kokosi 12 tutkimusta, joissa oli 2 349 ihmistä, joilla oli usein toistuva tai krooninen jännityspäänsärky:

• kahdessa suuressa tutkimuksessa 45–48 % akupunktiota saaneista sai päänsärkypäivänsä vähintään puolittumaan, kun vertailuryhmissä osuus oli 4–19 %,
• lumeakupunktioon verrattuna päänsärkypäivät vähintään puolittuivat 51 %:lla, lumeryhmässä 43 %:lla,
• neljässä tutkimuksessa akupunktio ei ollut selvästi parempi kuin fysioterapia, hieronta tai harjoittelu; tutkimukset olivat heikko- tai kohtalaislaatuisia.

Kirjoittajien mukaan akupunktio näyttää auttavan usein toistuvassa tai kroonisessa jännityspäänsäryssä, mutta lisää tutkimuksia tarvitaan, erityisesti vertailuja muihin hoitoihin. Näytön laatu oli kohtalainen tai heikko.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet eroavat muutamassa kohdassa:

• Akupunktio vai fysioterapia: Terveyskirjasto neuvoo kokeilemaan kumpaakin muutaman kerran. Cochrane-katsauksessa akupunktio ei ollut selvästi parempi kuin fysioterapia, hieronta tai harjoittelu, mutta näiden vertailujen tutkimukset olivat heikkolaatuisia.
• Kuinka kauan hyöty kestää: Terveyskirjaston mukaan fysioterapian hyöty on lyhytaikaista ja säännöllisen liikunnan hyöty kestää pitkään. Katsauksessa akupunktion vaikutusta tavanomaiseen hoitoon verrattuna ei tutkittu yli neljän kuukauden ajalta.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat jännityspäänsärystä

• Jännityspäänsärky on päänsäryn yleisin muoto.
• Särky on tasaista, puristavaa ja pantamaista ja pahenee usein iltaa kohti.
• Särkylääkkeitä käytetään itsehoidossa enintään 5 päivää.
• Jatkuva särkylääkkeiden käyttö voi aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä.
• Liikunta, venyttely sekä joogan ja pilateksen kaltaiset lajit ovat hoidon kulmakivi.
• Fysioterapiaa ja akupunktiota kannattaa kokeilla, mutta lopettaa, jos viisi kertaa ei auta.