Jättisoluarteriitti (ohimovaltimotulehdus): oireet

01Valtimot

Mikä jättisoluarteriitti on?

Jättisoluvaltimotulehduksessa suurten ja keskisuurten valtimoiden seinämiin kohdistuu reumaattistyyppinen tulehdus. Seinämät paksuuntuvat, mikä voi heikentää paikallisesti verenkiertoa ja aiheuttaa hapenpuutetta.

Ohimovaltimotulehdukseksi tautia on kutsuttu siksi, että tulehdus kohdistuu yleisimmin ohimovaltimon seinämiin. Myös pään, kaulan, kainaloiden ja vartalon valtimot voivat tulehtua. Nimi tulee siitä, että valtimon koepalassa nähdään mikroskoopilla taudille ominaisia jättisoluja.

02Kenelle

Kuka sairastuu?

Jättisoluvaltimotulehdus on länsimaissa yleisin verisuonten reumaattinen tulehdus. Sitä esiintyy lähes ainoastaan yli 50-vuotiailla, yleisimmin noin 70-vuotiailla, ja kaksi kolmesta sairastuneesta on naisia. Pohjoismaissa uusia tapauksia on noin 10–20 sataatuhatta yli 50-vuotiasta kohti vuodessa.

Tarkkaa syytä ei tunneta. Ikääntyminen lisää riskiä, ja joskus tauti puhkeaa hengitystie- tai muun infektion jälkeen. Lihasreumaa sairastavista noin kuudesosalla on myös jättisoluvaltimotulehdus.

03Oireet

Päänsärky ja muut pään oireet

• jatkuva, jomottava päänsärky, joka on monilla pahimmillaan yöllä; ohimenevät kiputuikahdukset oireettomine väleineen eivät ole tyypillisiä,
• päänahan kosketusarkuus,
• leukapielten väsyminen ja kipu syödessä, kun purentalihakset eivät saa riittävästi verta,
• joskus kielen kipu ja äänen uusi käheys.

Monet kuvaavat päänsäryn erilaiseksi kuin aiemmat päänsärkynsä, ja kipulääkkeet auttavat siihen yleensä huonosti. Muista päänsäryistä kerrotaan esimerkiksi jännityspäänsärkyä käsittelevässä oppaassa.

04Näkö

Näköoireet: miksi hoito on kiireellinen

Tulehdus voi ahtauttaa silmänpohjaan ja näköhermolle kulkevaa valtimoa ja aiheuttaa äkillisesti alkavia näkökenttäpuutoksia tai jopa täydellisen näönmenetyksen. Hoitamattomana jättisoluvaltimotulehdus on yleisimpiä äkillisen sokeutumisen aiheuttajia. Harvemmin voi esiintyä kaksoiskuvia.

NHS:n mukaan hoitamaton tauti voi johtaa myös aivohalvaukseen, ja hoito aloitetaan jo ennen diagnoosin varmistumista näönmenetyksen riskin vuoksi.

05Yleisoireet

Yleisoireet ja lihasreuma

Tautiin liittyy usein selviä tulehduksen yleisoireita, kuten kuumetta ja yleiskunnon heikkenemistä viikkojen tai kuukausien aikana: voimattomuutta, masennusta, laihtumista ja yöhikoilua. Joskus tulehdus on vain pään ulkopuolisissa valtimoissa, jolloin päänsärkyä ei yleensä ole ja tauti ilmenee pelkkinä yleisoireina.

Noin puolella on samanaikaisesti lihasreumaan sopivia oireita: hartia- ja lantionalueen symmetristä jäykkyyttä ja kipua. Käsien nosto olkapäiden yläpuolelle voi olla vaikeaa, ja aamuisin jäykkyys voi olla hyvin merkittävää. Jos jäykkyys mietityttää, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla.

06Milloin hoitoon

Milloin hoitoon?

Jättisoluvaltimotulehdus edellyttää nopeaa hoitoa. Jos oireet sopivat tautiin, hakeudu kiireellisesti terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Jos tilanteeseen liittyy näköhäiriöitä, hakeudu heti päivystykseen.

Lääkäri tekee alkututkimukset ja ottaa usein laboratoriokokeita. Jos tulehdusarvot ovat merkittävästi koholla ja oireet sopivat tautiin, hän tekee kiireellisen lähetteen reumatologille tai sisätautilääkärille. Näköhäiriöissä jatkotutkimukset tehdään usein sairaalassa ja tarvittaessa konsultoidaan silmälääkäriä.

07Toteaminen

Miten jättisoluarteriitti todetaan?

Diagnoosi tehdään oireiden, laboratoriotutkimusten ja kuvantamisen tai valtimosta otetun näytepalan perusteella. Lasko ja CRP ovat usein selvästi koholla, ja monilla hemoglobiini on aiempaa alhaisempi.

Ensisijainen menetelmä on ohimovaltimoiden ja tarvittaessa kainalovaltimoiden ultraäänitutkimus. Myös PET-TT-tutkimuksella voidaan nähdä verisuonten seinämien tulehdus. Tutkimukset tehdään muutaman päivän sisällä hoidon aloituksesta, koska muutokset voivat hävitä nopeasti. Jos kuvantaminen ei ole vakuuttava mutta epäily on vahva, ohimovaltimosta otetaan koepala paikallispuudutuksessa.

08Hoito

Kortisonihoito ja seuranta

Hoitona käytetään suuriannoksista glukokortikoidi- eli kortisonihoitoa. Näköhäiriöissä hoito aloitetaan usein suonensisäisesti, muuten tabletit riittävät. Hoito kestää vähintään vuoden, yleensä 1,5–2 vuotta, ja ainakin viidesosalla pidempään. Annosta lasketaan asteittain.

Pitkäaikaiseen kortisonihoitoon yhdistetään usein vatsaa suojaava lääkitys sekä D-vitamiini ja kalsium, ja usein harkitaan myös osteoporoosilääkitystä. Jos teho ei riitä tai haitat ovat vaikeita, rinnalle voidaan lisätä muita reumalääkkeitä tai biologisia lääkkeitä. Hoitoa seuraavat reumatologian ja sisätautien erikoislääkärit.

09Arki

Pitkä kortisonihoito ja omahoito

Jättisoluarteriitin kortisonihoito kestää yleensä vähintään vuoden, usein kauemmin. Annos on aluksi suuri, ja sitä pienennetään vähitellen oireiden ja tulehdusarvojen perusteella. Kortisonia ei saa lopettaa äkillisesti, koska pitkä hoito heikentää elimistön omaa kortisolin tuotantoa.

Pitkään jatkuva kortisonihoito voi aiheuttaa haittoja, kuten luukatoa, verensokerin ja verenpaineen nousua, painonnousua, unihäiriöitä ja infektioalttiutta. Luustoa suojataan kalsiumilla, D-vitamiinilla ja tarvittaessa osteoporoosilääkkeellä. Verenpainetta ja verensokeria seurataan hoidon aikana.

• Liiku säännöllisesti lihasvoiman ja luuston ylläpitämiseksi.
• Syö monipuolisesti ja vältä runsasta suolaa ja sokeria.
• Lopeta tupakointi, koska se heikentää verisuonia ja luustoa.
• Ota influenssa- ja pneumokokkirokotukset lääkärin suosituksen mukaan.

Jos päänsärky, purentakipu tai näköoireet palaavat hoidon aikana, on otettava heti yhteyttä lääkäriin.

10Erot

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

• Hoidon kesto. NHS:n mukaan matalampaa kortisoniannosta voidaan jatkaa mahdollisesti useita vuosia ja pieni osa tarvitsee sitä loppuelämän. Terveyskirjaston mukaan hoito kestää yleensä 1,5–2 vuotta.
• Kortisonin lopettaminen. NHS muistuttaa, ettei kortisonia saa lopettaa äkillisesti ilman lääkärin ohjetta.
• Kiireellisyys. NHS:n mukaan näköoireissa silmälääkärin pitää nähdä potilas samana päivänä. Terveyskirjaston mukaan näköhäiriöissä hakeudutaan heti päivystykseen.

11Lyhyesti

Tärkeimmät asiat jättisoluarteriitista

• Jättisoluarteriitti on yli 50-vuotiaiden valtimotulehdus.
• Tyypillisiä oireita ovat uudenlainen päänsärky, ohimon arkuus ja leukakipu syödessä.
• Hoitamattomana se voi aiheuttaa äkillisen sokeutumisen.
• Näköhäiriöissä on hakeuduttava heti päivystykseen.
• Diagnoosi perustuu tulehdusarvoihin, ultraääneen tai koepalaan.
• Hoitona on pitkä kortisonihoito asteittain laskien.