Siirry sisältöön

Nivelet MediBilbao Salud

Nivelreuma: oireet, toteaminen ja hoito

Nivelreuma on yleinen ja pitkäaikainen tulehduksellinen reumasairaus. Tavallisimmat reuman oireet ovat monien nivelten, erityisesti ranteiden, sormien ja varpaiden, arkuus, turvotus ja aamujäykkyys. Oireet voivat alussa olla lieviä ja vaihtelevia. Tehokkaalla lääkehoidolla suurin osa vastasairastuneista saadaan pitkäaikaisesti oireettomiksi tai lähes oireettomiksi, ja nivelreuman ennuste on parantunut selvästi. Tämä opas perustuu Terveyskirjastoon (Lääkärikirja Duodecim) ja NHS:n tietoon ja kertoo oireista, toteamisesta, hoidosta, liikunnasta ja ennusteesta.

Aihe
Fysioterapia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757

Mikä nivelreuma on?

Nivelreuma on krooninen autoimmuunitauti, jota sairastaa Suomessa noin 0,8 prosenttia aikuisista. Se voi alkaa missä iässä tahansa, mutta yleisin sairastumisikä on 60–70 vuotta. Noin kaksi kolmasosaa sairastuneista on alle 65-vuotiaita ja kaksi kolmasosaa naisia.

NHS kuvaa, että immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti niveliä verhoavia soluja vastaan, jolloin nivelet turpoavat, jäykistyvät ja kipeytyvät, ja ajan mittaan nivelet, rusto ja luu voivat vaurioitua. Nivelreuma eroaa nivelrikosta, joka ei ole tulehduksellinen reumasairaus.

Mistä nivelreuma johtuu?

Perinnöllisten tekijöiden osuudeksi arvioidaan yli 50 prosenttia. Perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta käynnistyy immunologinen häiriö, jonka merkkinä vereen ilmaantuu reumatekijää ja sitrulliinipeptidivasta-aineita usein jo vuosia ennen oireita.

Tupakointi on vahvin tunnettu ulkoinen riskitekijä: tupakoivilla riski on vähintään kaksinkertainen ja sitä suurempi, mitä enemmän on tupakoinut. Ehkäisypillereillä näyttää olevan suojaava vaikutus. Nivelreuma usein rauhoittuu raskauden aikana ja pahenee synnytyksen jälkeen, ja riski sairastua on erityisen suuri vuoden sisällä synnytyksestä.

Reuman oireet

Nivelreuma alkaa useimmiten melko hitaasti. Nivelsärky voi edeltää taudin puhkeamista, ja joillakin on tunteja tai päiviä kestäviä kipu- ja turvotusjaksoja, jotka uusivat epäsäännöllisesti. Ensimmäiset pitkäaikaisemmat oireet tulevat yleensä sormien ja varpaiden pikkuniveliin: aamujäykkyyttä, arkuutta ja turvotusta.

  • Oireet ovat tyypillisesti symmetrisiä eli molempien käsien ja jalkojen nivelet sairastuvat suunnilleen samaan aikaan.
  • Tauti alkaa harvemmin isoista nivelistä, kuten polvista tai kyynärpäistä.
  • Levossa tuntuva särky on epätavallista.
  • Yleisoireina voi olla väsymystä, ruokahaluttomuutta, laihtumista ja lievää kuumeilua.

Pitkäaikaisen reuman muutokset

Aktiivista nivelreumaa vuosikymmeniä sairastaneille voi kehittyä pysyviä nivelmuutoksia, esimerkiksi varpaiden virheasentoja, jalkapohjan kovettumia ja sormien liikerajoituksia. Kaularangan ylimpien nikamien liukuma voi pahimmillaan johtaa selkäytimen ahtaumaan, ja pitkäkestoiseen seropositiiviseen tautiin voi liittyä ihonalaisia reumakyhmyjä.

Sisäelinvauriot sydämessä, keuhkoissa tai munuaisissa ovat harvinaisia. Osalle voi vuosien mittaan kehittyä suun ja silmien kuivumista eli Sjögrenin tauti. NHS mainitsee komplikaatioina myös rannekanavaoireyhtymän ja suurentuneen sydänkohtauksen ja aivohalvauksen riskin.

Miten nivelreuma todetaan?

Kun nivelreumaa epäillään, tutkimukset aloitetaan viipymättä reumatologian poliklinikalla. Diagnoosi perustuu oireisiin ja tulehtuneiden nivelten määrään ja sijaintiin. Tulehdusarvot (lasko ja CRP) ovat useimmiten koholla, ja diagnoosi voi varmistua nopeasti, jos verestä löytyy reumatekijää tai sitrulliinipeptidivasta-aineita. Silloin puhutaan seropositiivisesta nivelreumasta. Harvinaisemmassa seronegatiivisessa muodossa vasta-aineita ei löydy, ja ennuste on yleensä parempi.

Röntgen-, ultraääni- ja magneettitutkimukset auttavat diagnoosissa ja vaikeusasteen arvioinnissa. Pienten nivelten nivelrikossa oireet paikantuvat lähinnä sormien kärkiniveliin ja isovarpaan tyviniveleen, ja nivelpsoriaasissa oireet ovat epäsymmetrisiä. Pelkkä nivelkipu ilman turvotusta voi sopia fibromyalgiaan tai nivelten yliliikkuvuuteen. Jännetuppien tulehdukset voivat nivelreumassa aiheuttaa sormien lukkiutumista ja ranteessa hermon pinnetilan.

Nivelreuman lääkehoito

Lääkehoito aloitetaan erikoissairaanhoidossa heti, kun diagnoosi on varma. Suomessa peruslääkityksenä on kolmen perinteisen reumalääkkeen yhdistelmä, johon alussa voidaan liittää pieni annos glukokortikoidia. Tällä yhdistelmällä jopa 80 prosenttia varhaista nivelreumaa sairastavista saavuttaa oireettoman tai lähes oireettoman tilan. Glukokortikoidien pitkäaikaista käyttöä pyritään välttämään, mutta niveliin annettavat pistokset ovat tehokkaita ja vähähaittaisia.

Jos yhdistelmä ei tehoa tai sovi, voidaan lisätä biologinen lääke tai JAK-estäjä. Ne suurentavat infektioriskiä. Tulehduskipulääkkeitä suositellaan vain tarpeen mukaan, koska säännöllinen käyttö altistaa esimerkiksi suolistoverenvuodolle ja sydän- ja verisuonitaudeille. Noin 10–15 prosentilla tauti sammuu, jolloin lääkitys voidaan jopa lopettaa.

Sairastunutta seurataan aluksi tiheästi reumatologian poliklinikalla. Jos tauti rauhoittuu, seuranta voidaan siirtää perusterveydenhuoltoon, ja lääkkeiden vaatimia turvakokeita tehdään 3–6 kuukauden välein. Taudin kulku vaihtelee usein vuosien mittaan. Pahenemisvaiheissa voidaan pistää glukokortikoidia tulehtuneisiin niveliin tai nostaa lääkeannoksia.

Infektiot, rokotukset ja sydän

Nivelreumaan liittyy suurentunut infektioiden, sydän- ja verisuonitautien ja osteoporoosin riski. Vaikean bakteeri-infektion aikana monet reumalääkkeet tauotetaan, mutta tavallisen nuhakuumeen aikana tauotusta ei tarvita. Rokotukset kannattaa pitää ajan tasalla.

Verenpaineen, rasva-arvojen, diabeteksen, tupakoinnin, ylipainon ja vähäisen liikunnan hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tupakoinnin lopettaminen pienentää sydänriskiä ja parantaa reumalääkkeiden tehoa. Osteoporoosin ehkäisyyn suositellaan kaikille D-vitamiinia vähintään 20 mikrogrammaa ja kalsiumia 1 000 mg vuorokaudessa. Lääkitystä on muutettava myös ennen suunniteltua raskautta sekä raskauden ja imetyksen aikana.

Liikunta, kuntoutus ja ravinto

Nivelreumaa sairastaville sopivat pääsääntöisesti yleiset terveysliikuntaohjeet: aerobista liikuntaa ainakin 2,5 tuntia viikossa ja lihasvoimaharjoittelua vähintään kahdesti viikossa. Tällainen liikunta ei pahenna taudin aktiivisuutta, kipua eikä nivelvaurioiden etenemistä.

Kuntoutus on tärkeä osa hoitoa, varsinkin pitkään kestäneessä taudissa. Siihen osallistuvat esimerkiksi fysio- ja toimintaterapeutti, kuntoutusohjaaja ja jalkaterapeutti, ja toimintakykyä voidaan tukea apuvälineillä. Reumakirurgian tarve on vähentynyt. Yleispätevää reumaruokavaliota ei ole. Paasto lievittää oireita vain hetkellisesti, ja täysipainoinen, runsaasti kasviksia sisältävä ruoka on järkevintä.

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat pääosin samaa mieltä, mutta eroja on:

  • Paraneminen. NHS:n mukaan nivelreumaan ei ole parantavaa hoitoa, mutta hoidolla pahenemisvaiheiden välit voivat olla kuukausia tai vuosia. Terveyskirjaston mukaan noin 10–15 prosentilla tauti sammuu niin, että lääkitys voidaan lopettaa.
  • Sisäelimet. Terveyskirjaston mukaan sisäelinvauriot ovat nivelreumassa harvinaisia. NHS mainitsee mahdollisina komplikaatioina keuhkojen, sydämen ja silmien tulehdukset.

Tärkeimmät asiat nivelreumasta

  • Nivelreuma on krooninen tulehduksellinen autoimmuunitauti.
  • Tyypillisiä oireita ovat symmetrinen turvotus, arkuus ja aamujäykkyys sormissa, ranteissa ja varpaissa.
  • Tupakointi on vahvin tunnettu riskitekijä.
  • Diagnoosi tehdään reumatologian poliklinikalla oireiden ja verikokeiden perusteella.
  • Varhainen yhdistelmälääkitys tekee useimmista oireettomia.
  • Liikunta on turvallista ja kuuluu hoitoon.

Usein kysyttyä nivelreumasta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mitkä ovat reuman ensimmäiset oireet?

Usein aamujäykkyys, arkuus ja turvotus sormien ja varpaiden pikkunivelissä, tyypillisesti molemmin puolin samaan aikaan.

Mikä ero on nivelreumalla ja nivelrikolla?

Nivelreuma on tulehduksellinen autoimmuunitauti. Pienten nivelten nivelrikossa oireet paikantuvat lähinnä sormien kärkiniveliin ja isovarpaan tyviniveleen.

Voiko nivelreuma parantua?

Tehokkaalla hoidolla useimmat saadaan oireettomiksi, ja noin 10–15 prosentilla tauti sammuu niin, että lääkitys voidaan lopettaa.

Miten nivelreuma todetaan?

Lääkärin tutkimuksella, tulehdusarvoilla ja verikokeilla, joista etsitään reumatekijää ja sitrulliinipeptidivasta-aineita, sekä kuvantamisella.

Saako nivelreumassa liikkua?

Kyllä. Aerobista liikuntaa suositellaan ainakin 2,5 tuntia viikossa ja lihasvoimaharjoittelua kahdesti viikossa.

Lisääkö tupakointi reuman riskiä?

Kyllä. Tupakoivilla riski on vähintään kaksinkertainen, ja lopettaminen parantaa myös reumalääkkeiden tehoa.

Voiko nivelreumaa sairastava tulla raskaaksi?

Voi. Raskaus kannattaa kuitenkin suunnitella yhdessä reumalääkärin kanssa, koska osa reumalääkkeistä, kuten metotreksaatti, on lopetettava hyvissä ajoin ennen raskautta. Monella nivelreuman oireet lievittyvät raskauden aikana, mutta voivat palata synnytyksen jälkeen.

Miten nivelreuman hoitoa seurataan?

Hoidon aikana käydään säännöllisesti lääkärin tai hoitajan vastaanotolla, jossa arvioidaan nivelten tulehdusta ja otetaan verikokeita. Verikokeilla seurataan myös lääkkeiden mahdollisia haittoja, esimerkiksi maksa-arvoja ja verenkuvaa.

Auttaako lämpö tai kylmä nivelkipuun?

Moni kokee lämmön lievittävän nivelten jäykkyyttä ja kylmän rauhoittavan tulehtunutta, turvonnutta niveltä. Ne voivat helpottaa oireita lääkehoidon rinnalla, mutta eivät korvaa sitä.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Nivelreuma
  2. NHS · Rheumatoid arthritis

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.