Mikä keuhkoahtaumatauti on?
Nimi COPD tulee englannin kielen sanoista chronic obstructive pulmonary disease. Sairaudessa on kolme osatekijää: pitkäaikainen keuhkoputkitulehdus, keuhkoputkien ahtautuminen ja keuhkolaajentuma. Keuhkolaajentumalla tarkoitetaan keuhkorakkuloissa tapahtuvaa kudostuhoa, jonka seurauksena hengityskaasujen vaihto huononee ja ilmenee hengenahdistusta.
Sairaus ilmenee keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla. Tupakoivista arviolta 20–30 prosenttia sairastuu keuhkoahtaumatautiin. NHS:n mukaan moni ei tiedä sairastavansa sitä, ja hengitysvaikeudet pahenevat yleensä vähitellen, vaikka hoito voi pitää taudin hallinnassa.
Mistä keuhkoahtaumatauti johtuu?
Taudin miltei ainoa syy on tupakointi: sairastuneista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä on tupakoijia. Sairautta edeltää yleensä vuosia jatkunut krooninen keuhkoputkitulehdus, johon liittyy yskää ja limantuloa useiden kuukausien ajan vuodessa tai jatkuvasti. Vähitellen keuhkoputket ahtautuvat liman sekä limakalvojen ja niitä ympäröivän sileän lihaskudoksen paksuuntumisen vuoksi.
Suomessa ympäristötekijöiden, kuten passiivisen tupakansavun tai ilmansaasteiden, merkitys on vähäinen tupakointiin verrattuna. Pölyinen työ etenkin tupakoivalla moninkertaistaa riskin. NHS mainitsee lisäksi harvinaisen perinnöllisen alfa-1-antitrypsiinin puutoksen, jossa tauti kehittyy yleensä nuorempana, erityisesti tupakoivalla.
Keuhkoahtaumataudin oireet
Tavallinen oire on limaneritys keuhkoputkista. Toinen oire on hengenahdistus, joka voi kehittyä ilman merkittävää tupakkayskää. Aluksi se ilmenee vain kovemman rasituksen yhteydessä, esimerkiksi ylämäkeen kävellessä tai hengitystieinfektioiden yhteydessä. Oireet ilmaantuvat hiljalleen vuosien kuluessa, siksi suuri osa tupakoitsijoista ei tunnista niitä itsellään.
NHS luettelee pääoireiksi:
- hengenahdistuksen erityisesti liikkuessa, joskus myös yöllä herätessä,
- pitkittyneen limaisen yskän, jota voi pitää pelkkänä tupakkayskänä,
- toistuvat rintakehän infektiot,
- jatkuvan hengityksen vinkunan.
Pitkälle edenneessä taudissa voi NHS:n mukaan esiintyä myös laihtumista, väsymystä ja nilkkojen turvotusta.
Miten keuhkoahtaumatauti todetaan?
Diagnoosi perustuu altistushistoriaan, oireisiin ja keuhkojen toimintakokeissa eli spirometriassa havaittavaan poikkeavuuteen. Muiden sairauksien poissulkemiseksi otetaan yleensä keuhkoröntgenkuva ja verikokeita. Veren eosinofiilien määritys auttaa lääkehoidon valinnassa.
Väestötason seulontaan suhtaudutaan kriittisesti, mutta oireilevan tupakoitsijan tutkimukset kannattaa käynnistää spirometrialla varhaisessa vaiheessa. Pölyille, kaasuille ja huuruille altistuneiden työntekijöiden terveystarkastuksissa suositellaan hengitystieoireiden kartoittamista. NHS neuvoo hakeutumaan lääkäriin pitkittyneiden oireiden vuoksi etenkin, jos olet yli 35-vuotias ja tupakoit tai olet tupakoinut.
Tupakoinnin lopettaminen
Tehokas tupakasta vieroitus on keskeinen osa hoitoa, ja lopettamisella voidaan vaikuttaa erittäin merkittävästi taudin kulkuun. Sairauden edetessä syntyneet keuhkoputkien rakenteelliset muutokset eivät palaudu, mutta krooninen keuhkoputkitulehdus lievittyy ja taudin eteneminen hidastuu ratkaisevasti.
NHS:n mukaan lopettaminen on tehokkain keino estää tautia pahenemasta, ja varhaisvaiheessa se voi olla ainoa tarvittava hoito. Koskaan ei ole liian myöhäistä: myös pitkälle edennyttä tautia sairastava hyötyy lopettamisesta.
Liikunta ja kuntoutus
Säännöllinen liikunta lievittää oireita, sillä se vahvistaa hengityslihaksia, helpottaa liman irtoamista ja tehostaa hengitystoimintaa. Liikunnan lisääminen vähentää merkittävästi hengenahdistusta ja voimattomuutta, lieventää masennusta ja ahdistuneisuutta, parantaa suorituskykyä ja pienentää sairaalahoitoon joutumisen ja kuoleman riskiä. Olisi hyvä osallistua kuntoutukseen, joka perustuu tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun ja tähtää pysyvästi aktiivisempaan elämäntapaan.
NHS kuvaa keuhkokuntoutusta ohjelmaksi, jossa on yleensä vähintään kahdesti viikossa ryhmätapaamisia vähintään kuuden viikon ajan: yksilöllistä liikuntaharjoittelua, kuten kävelyä, pyöräilyä ja voimaharjoituksia, sekä tietoa sairaudesta. Aiheeseen liittyvää luettavaa löytyy myös fysioterapiasta.
Paino, lima ja muu omahoito
Sekä alipainon että ylipainon korjaamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Jos painoindeksi on alle 21, kyseessä on jo aliravitsemustila. Normaalipainoisen tai hoikan potilaan tahaton yli 10 prosentin laihtuminen viimeisen puolen vuoden aikana voi olla merkki riittämättömästä energiansaannista tai lisääntyneestä energiankulutuksesta. Jos ylipainoa on huomattavasti, laihduttamisella voidaan vähentää hengenahdistusta.
Limaisuutta voi vähentää pullopuhalluksella: puhalletaan muoviletkun kautta pullossa olevaan veteen ja yskitään sen jälkeen irronnut lima ulos. NHS neuvoo välttämään mahdollisuuksien mukaan pölyisiä paikkoja, pakokaasuja ja savua.
Lääkehoito ja rokotukset
Lääkehoidolla lievitetään oireita ja vähennetään pahenemisvaiheiden riskiä. Hoito on yksilöllistä. Käytössä on keuhkoputkia laajentavia lyhyt- ja pitkävaikutteisia lääkkeitä, joita hengitetään inhalaationa. Jos pahenemisvaiheita on usein, veren eosinofiilien määrä on korkea tai sairauteen liittyy astman piirteitä, käytetään myös hengitettävää kortikosteroidia. On tärkeää osata käyttää lääkeannostelijaa oikein. Toistaiseksi minkään lääkehoidon ei ole varmasti osoitettu vaikuttavan taudin etenemiseen tai kuolleisuuteen.
Pitkälle edenneessä taudissa tupakoimattomat, joilla todetaan selvä happivajaus, voivat saada pitkäaikaista happihoitoa. Influenssa- ja keuhkokuumerokotteita suositellaan. Influenssarokote otetaan vuosittain, ja Suomessa 65–84-vuotiaat keuhkoahtaumatautia sairastavat saavat pneumokokkirokotuksen osana kansallista rokotusohjelmaa.
Pahenemisvaihe johtuu yleensä viruksen tai bakteerin aiheuttamasta hengitystietulehduksesta. Pysyvästi huono keuhkojen toiminta, alle puolet normaalista, suurentaa sen riskiä, ja sairastettu pahenemisvaihe on seuraavan merkittävin riskitekijä. Pahenemisvaiheita hoidetaan antibiootilla, tablettimuotoisella kortisonikuurilla tai molemmilla, ja yli 80 prosenttia hoidetaan avohoidossa. Pitkälle edenneen taudin hoitosuunnitelmaan tulisi kuulua ajoissa keskustelu potilaan toiveista ja peloista sairauden edetessä.
Missä lähteet eroavat
Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:
- Pahenemisvaiheet. Terveyskirjaston mukaan kaikilla ei esiinny pahenemisvaiheita, mutta osalla niitä on toistuvasti. NHS:n mukaan muutama pahenemisvaihe vuodessa on yleistä, etenkin talvella.
- Syyt. Terveyskirjasto pitää tupakointia miltei ainoana syynä Suomessa. NHS mainitsee myös pitkäaikaisen altistumisen haitallisille huuruille tai pölylle ja harvinaisen perinnöllisen alttiuden.
- Oireiden alkaminen. NHS kertoo, että useimmilla oireet huomataan vasta 40-vuotiaiden loppupuolella tai 50-vuotiaina. Terveyskirjasto toteaa sairauden ilmenevän keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla.
Tärkeimmät asiat keuhkoahtaumataudista
- Keuhkoahtaumatauti on pitkäaikainen keuhkosairaus, jonka miltei ainoa syy on tupakointi.
- Oireita ovat yskä, limaneritys, hengenahdistus ja toistuvat keuhkoputkitulehdukset.
- Tauti todetaan spirometrialla.
- Tupakoinnin lopettaminen hidastaa taudin etenemistä ratkaisevasti.
- Säännöllinen liikunta ja kuntoutus vähentävät hengenahdistusta.
- Pahenemisvaiheessa lääkehoitoa tehostetaan; ilman lääkekuuria hakeudu lääkäriin.
Usein kysyttyä keuhkoahtaumataudista
Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.
Mitä COPD tarkoittaa?
COPD on lyhenne englannin sanoista chronic obstructive pulmonary disease, eli keuhkoahtaumatauti.
Mitkä ovat keuhkoahtaumataudin oireet?
Limaneritys keuhkoputkista, aluksi rasituksessa ilmenevä hengenahdistus, yskä ja toistuvat pitkälliset keuhkoputkitulehdukset. Oireet ilmaantuvat hiljalleen vuosien kuluessa.
Voiko keuhkoahtaumataudin saada tupakoimaton?
Terveyskirjaston mukaan sairastuneista yli yhdeksän kymmenestä on tupakoijia. NHS:n mukaan tauti voi joskus tulla myös koskaan tupakoimattomalle, esimerkiksi pölyaltistuksen tai harvinaisen perinnöllisen syyn vuoksi.
Paraneeko keuhkoahtaumatauti?
Keuhkoputkien rakenteelliset muutokset eivät palaudu, mutta tupakoinnin lopettaminen hidastaa etenemistä ja hoito lievittää oireita.
Miten keuhkoahtaumatauti todetaan?
Altistushistorian, oireiden ja spirometrian perusteella. Yleensä otetaan myös keuhkoröntgenkuva ja verikokeita.
Mikä on pahenemisvaihe?
Oireiden äkillinen paheneminen, joka johtuu yleensä hengitystietulehduksesta. Merkkinä on usein muutaman päivän aikana pahentunut ahdistus, yskä ja limaneritys.
Milloin keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheessa pitää hakeutua hoitoon?
Hoitoon on hakeuduttava, jos hengenahdistus pahenee selvästi, limaa tulee enemmän tai se muuttuu värilliseksi, tai jos omat lääkkeet eivät auta. Hätätilanteessa, esimerkiksi vaikeassa hengenahdistuksessa tai sekavuudessa, soitetaan 112.
Kannattaako keuhkoahtaumatautia sairastavan ottaa rokotukset?
Kyllä. Vuosittainen influenssarokotus ja pneumokokkirokotus vähentävät vakavia hengitystieinfektioita, jotka voivat pahentaa tautia.
Lähteet
- Terveyskirjasto (Duodecim) · Keuhkoahtaumatauti (COPD)
- NHS · Chronic obstructive pulmonary disease (COPD)
Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.