Niskakipu: syyt, hoito ja milloin lääkäriin

01Mikä se on

Mitä niskakipu on?

Niskakipu tuntuu tavallisimmin jäykkyytenä, jomotuksena tai lihasjännityksenä niska-hartia-alueella. Noin kolmannes aikuisista kokee sitä vuoden aikana, ja naisilla sitä esiintyy hieman useammin kuin miehillä.

• Niskakivun yleisin syy on lihasperäinen jännitys.
• Useimmat niskakivut menevät ohi itsestään muutamassa viikossa.
• Useimmiten lievän ja tavanomaisen niskakivun tarkkaa rakenteellista syytä ei voida osoittaa, eikä syyn tarkka selvittäminen ole tarpeen.
• Tavallisen, ilman vammaa syntyneen niskakivun selvittelyyn ei tarvita kuvantamistutkimuksia.
• Muita kivun syitä voivat olla kaularanka- tai hermoperäiset vaivat, jotka voivat edellyttää tarkempaa tutkimusta.

02Syyt

Lihasperäisen niskakivun syyt

Lihasjännitys on yleensä seurausta lievästä vammasta, huonoista työskentelyasennoista, rasituksesta tai yleisestä jännittyneisyydestä ja stressistä.

• Syynä voi olla pitkäaikainen staattinen asento, kuten päätetyöskentely.
• Syynä voi olla myös uusi, poikkeava tai liiallinen lihasrasitus (esimerkiksi äkillinen haravointiurakka) henkilöllä, joka ei muuten harjoita niska-hartialihaksia.
• Arjen yleinen kuormittuneisuus ja stressi aiheuttavat lihasten jännitystä, mikä pitkittyneenä johtaa jopa kuukausia kestävään kipuun.
• Lihaskivuissa niskan lihas tai sen kiinnityskohta kallonpohjaan on kivulias painettaessa, ja tähän liittyy usein myös päänsärkyä.
• Jos lihas on lämmin ja hyvin kosketusarka, kyseessä voi olla lihaksen tulehdustila, johon ei kuitenkaan liity bakteeria.

03Äkillinen ja toispuoleinen

Äkillinen tai toispuoleinen niskakipu

Toisinaan voimakas lihaskipu aiheutuu lihaksen suojareaktiosta eli krampista. Silloin pään kääntäminen ei onnistu (tortikollis), lihas voi tuntua kovalta ja kipu on hyvin voimakasta.

• Lihasperäiset niskakivut ovat hoidettavissa pääsääntöisesti kotikonstein.
• Niskan venähdysvamma voi aiheuttaa muutamiksi vuorokausiksi lihaskipua.
• Vamman aiheuttama oire voi johtua kaularangan venähdyksestä (piiskaniskuvamma) tai nikamamurtumasta.
• Kaulan alueen valtimon seinämän vaurio voi aiheuttaa äkillisen, toispuoleisen kivun, johon voi liittyä päänsärkyä tai näköhäiriöitä. Tällöin päivystyksellinen arvio on tarpeen.

04Kaularanka

Kaularanka- ja hermoperäinen niskakipu

Kaularankaperäiset sairaudet, kuten nivelrikko tai selkärangankanavan ahtauma (spinaalistenoosi), voivat aiheuttaa niskakipua erityisesti keski-iän ylittäneillä. Selvää riskiammattia kaularangan kulumalle ei voida osoittaa, mutta kuluma-alttius voi olla periytyvää.

• Jos välilevypullistuma tai muu rakenne painaa hermojuurta, niskakipuun liittyy usein yläraajaan säteilevää hermokipua.
• Säteilevä hermokipu tuntuu jatkuvana ja melko sietämättömänä ja noudattaa yleensä tarkkaa kulkureittiä jopa sormenpäihin saakka.
• Toisin kuin lihasperäinen kipu, hermokipu ei yleensä helpota liikunnalla.
• Reumaattiset sairaudet, kuten nivelreuma, voivat tulehduttaa kaularangan niveliä.
• Kaularangan alueen kasvaimet tai etäpesäkkeet voivat aiheuttaa jatkuvaa, öisin pahenevaa kipua ja hermoston oireita.

05Ehkäisy

Niskakivun ennaltaehkäisy ja työergonomia

Lihasperäisen niskakivun tärkein hoito on ennaltaehkäisy. Niskakivuista valtaosaa voidaan ehkäistä huolehtimalla lihaskunnosta, työergonomiasta ja riittävästä palautumisesta.

• Kannattaa välttää pitkäaikaista niskan eteen tai taakse taipunutta tai kiertynyttä asentoa ja pitkäkestoista työskentelyä kädet koholla.
• Näyttöpäätetyössä näytön tulee olla niin alhaalla, että työskentely onnistuu ilman pään taivuttamista taaksepäin.
• Kun lievä niskakipu ilmenee ensi kertaa, on syytä mahdollisimman pian korjata sen mahdollisia aiheuttajia, kuten huonoja työasentoja, vääränlaista tyynyä tai heikkoa lihaskuntoa.
• Säännöllistä liikuntaa ja kuntosaliharjoittelua on hyvä lisätä arkeen, erityisesti jos tekee muuta kuin fyysistä työtä.
• Terveellinen ravinto, liikunta ja nikotiinituotteiden välttäminen ovat keskeinen osa ehkäisyä. Samoja periaatteita kuvaamme oppaassamme alaselkäkivusta.

06Itsehoito

Niskakivun itsehoito

Lihasperäisen niskakivun omahoidossa auttaa kevyt liikunta, esimerkiksi kävely tai vesijuoksu aktiivisesti käsiä liikuttaen tai sauvakävely pehmeällä alustalla. Myös lihasvoimaa tai -kestävyyttä parantavasta liikehoidosta voi olla hyötyä, kun vastus on säädetty sopivaksi oireeseen nähden.

• Lyhytaikaisesti voidaan käyttää tavallisia kipulääkkeitä, jotka vievät kipua, mahdollistavat harjoitteiden tekemisen ja voivat helpottaa lihasjännityksen laukeamista.
• Iholle siveltävien kipulääkevalmisteiden tai fysikaalisten hoitojen tehosta ei ole vakuuttavaa näyttöä.
• Akupunktiosta voi olla hyötyä, mutta hyöty on yleensä lyhytaikaista.
• Tortikollistilanteessa voi kokeilla 1–2 vuorokauden ajan pehmeää kauluria, mutta pitkäkestoiseen käyttöön sitä ei suositella, koska se passivoi niskalihaksia.
• Kylmä- ja lämpöhoitoa voi kokeilla, mutta lämmintä ei tule käyttää, jos lihasalue on selvästi tulehtunut eli tuntuu kättä vasten lämpimältä.

07Hoito

Niskakivun hoito ja pitkittynyt niskakipu

Tavallisen niskakivun hoito toteutuu fysioterapeutin tai perusterveydenhuollon lääkärin ohjeilla. Valtaosan diagnooseista tekee perusterveydenhuollon lääkäri haastattelulla ja kliinisellä tutkimuksella.

• Terveydenhuoltoon on hyvä olla yhteydessä virka-aikaan, jos tavanomaiselta vaikuttava niskakipu ei 1–2 kuukaudessa lievity omatoimisella liikunnalla, työasentoihin vaikuttamalla ja lievillä kipulääkkeillä.
• Yhteyttä kannattaa ottaa myös, jos kipu uhkaa arjen toiminta- tai työkykyä eikä helpota muutaman vuorokauden seurannalla tai pahenee.
• Nikamasairautta epäiltäessä kuvantamiseksi riittää yleensä tavallinen röntgenkuva.
• Rutiininomainen magneettikuvaus niskakivun selvittelynä ei ole tutkimusnäytön mukaan perusteltua, ja pahimmillaan se aiheuttaa haittaa.
• Työnantajalla on velvollisuus huolehtia, että työpisteen asentoja voi säätää, ja tarvittaessa konsultoidaan työfysioterapeuttia.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme arvioimme niskakipua ja ohjaamme harjoitteita (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Hälytysmerkit

Milloin niskakipu vaatii päivystystä?

Niskakivun vuoksi on hakeuduttava päivystyksellisesti ammattilaisen arvioon, jos:

• kivun aiheuttajana on ilmeinen niskavamma eikä kipu sovi lievään venähdykseen
• kipuun liittyy säteilyoireita yläraajoihin ja lisäksi voimaheikkoutta
• kipuun liittyy kuumetta, oksentelua, rintakipua, yleisvoinnin heikkenemistä tai hermoston toiminnan oire, kuten sekavuus, näköhäiriö tai halvausoire
• kipuun liittyy virtsaamisen tai ulostamisen vaikeus tai ulosteen karkaaminen
• kipu on sietämätön ja kehittynyt hyvin nopeasti.

Harvinainen mutta vakava syy on nikaman välilevytulehdus, joka aiheuttaa kovan kivun lisäksi yleensä yleisvoinnin heikkenemistä ja kuumetta.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat samaa mieltä liikunnan merkityksestä, mutta painottavat eri asioita:

• Yleisyys: Terveyskirjaston mukaan noin kolmannes aikuisista kokee niskakipua vuoden aikana. Tautitaakkatutkimuksessa (195 maata) Suomessa oli vuonna 2017 maailman toiseksi suurin niskakivun esiintyvyys Norjan jälkeen: noin 5 750 tapausta 100 000 asukasta kohden tietyllä hetkellä.
• Sukupuoli: Terveyskirjaston mukaan niskakipua esiintyy naisilla hieman useammin. Tautitaakkatutkimuksessa ero oli samansuuntainen, mutta ei tilastollisesti merkitsevä.
• Venyttely: Terveyskirjasto suosittelee omatoimisia harjoituksia ja venytyksiä. Cochrane-katsauksessa (27 tutkimusta) pelkillä venytyksillä ei todennäköisesti ollut vaikutusta kipuun tai toimintakykyyn, kun taas niska-, hartia- ja lapaluun seudun voimaharjoittelu vähensi pitkittynyttä kipua kohtalaisen näytön perusteella.
• Äkillinen kipu: Katsaus ei löytänyt näyttöä harjoitteista äkilliseen niskakipuun. Terveyskirjaston mukaan kevyt liikunta auttaa omahoidossa.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat niskakivusta

• Niskakivun yleisin syy on lihasperäinen jännitys, ja useimmat kivut menevät ohi muutamassa viikossa.
• Paras hoito on liike: kevyt, säännöllinen liikunta ja tauottaminen.
• Työasennot, tyyny ja lihaskunto kannattaa korjata heti ensimmäisen kivun jälkeen.
• Tavallisen niskakivun selvittelyyn ei tarvita kuvantamista.
• Jos kipu ei lievity 1–2 kuukaudessa, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.
• Vamma, voimaheikkous, kuume tai hermoston oireet vaativat päivystysarvion.