Siirry sisältöön

Selkä ja niska MediBilbao Salud

Alaselkäkipu

Useammalla kuin joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua. Tämä opas kertoo Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim), Käypä hoito -potilasversion ja kansainvälisten katsausten pohjalta, mistä alaselkäkipu johtuu, miten sitä hoidetaan itse, milloin on hakeuduttava hoitoon ja mitä pitkittyneen kivun hoidosta tiedetään.

Aihe
Fysioterapia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Aikuinen pitelee alaselkäänsä
Suurin osa selkäkivuista on hyvänlaatuisia. Kuva on tehty tekoälyllä.

Mitä alaselkäkipu on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan selkäkipu on yleinen vaiva, joka tuntuu yleensä alaselässä, mutta voi säteillä myös alaraajoihin. Lähes jokainen kokee elämänsä aikana selkäkipuja, ja monilla kipujaksot toistuvat.

  • useammalla kuin joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana ollut alaselän kipua,
  • joka kymmenes on alaselän kivun vuoksi ollut viimeisen vuoden aikana lääkärin hoidossa,
  • suurin osa selkäkivuista on hyvänlaatuisia eli epäspesifisiä, kun vakavat syyt on poissuljettu eikä yksittäistä syytä voida osoittaa,
  • Käypä hoito -potilasversion mukaan selkäkipu on akuutti, kun oireet ovat kestäneet alle 6 viikkoa, ja pitkittynyt, kun kipu on kestänyt yli 3 kuukautta.

Terveyskirjaston mukaan selkä on rakenteena vahva ja kestävä. Se ei mene helposti ”rikki” eikä kulu käytössä, vaan liike on elinehto sen hyvinvoinnille.

Mistä alaselkäkipu johtuu?

Terveyskirjaston mukaan selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, ja kipua ilmenee usein fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavien tapahtumien yhteydessä. Alaselkäkipujen todennäköisyyttä lisäävät:

  • raskas fyysinen kuormitus mutta toisaalta myös liikunnan vähäisyys,
  • lihavuus, tupakointi ja uniongelmat,
  • Käypä hoito -potilasversion mukaan perintötekijät, jotka selittävät merkittävän osan selkäkivuista,
  • psyykkisistä tekijöistä masennus, tyytymättömyys työhön ja katastrofointi eli kipuun liittyvä huolestuneisuus.

Käypä hoito -potilasversion mukaan istumisella ei ole osoitettu olevan yhteyttä alaselkäkipuihin. Harvinaisempia syitä ovat välilevytyrä, selkäydinkanavan ahtauma, nikamien tulehdukset ja kasvaimet sekä selkärankareuma.

Äkillisen alaselkäkivun itsehoito

Terveyskirjaston mukaan tavallisen äkillisen selkäkivun, jossa kipu ei säteile alaraajaan, ensisijaiset hoitokeinot ovat lääkkeettömiä:

  • tavanomaisia askareita on hyvä jatkaa kohtuullisesta kivusta huolimatta, sillä kohtuullinen kipu liikunnan aikana tai sen jälkeen ei tarkoita, että selkä vaurioituisi,
  • useimpia harrastuksia ei tarvitse jättää pois, mutta rankempaa liikuntaa voi olla tarpeen keventää hetkeksi,
  • selkää voi hetkittäin rentouttaa mukavilta tuntuvissa asennoissa, ja myös lämpöpakkaus voi auttaa,
  • useimmiten työssä jatkaminen on mahdollista työtä muokkaamalla, ja se edistää toipumista.

Käypä hoito -potilasversion mukaan lääkkeettöminä hoitoina voidaan kokeilla akuutissa kivussa alaselän lepoasentoja tai lämpöhoitoa.

Kävely arjessa
Arjen askareiden jatkaminen nopeuttaa toipumista. Kuva on tehty tekoälyllä.

Milloin hoitoon?

Terveyskirjaston mukaan päivystysvastaanotolle on hakeuduttava viimeistään seuraavana aamuna, jos:

  • alaraajoihin kehittyy lisääntyvää heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista,
  • yleisvointi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti,
  • selkäkipuun liittyy kuumetta.

Lähipäivinä on syytä hakeutua hoitoon, jos kipuun liittyy toiminta- tai työkykyä heikentäviä alaraajoihin säteileviä oireita, lievää kuumeilua tai yleiskunnon huononemista, tai jos voimakas selkäkipu ei lievity lääkityksellä levossa. Jos kipu pitkittyy useamman viikon mittaiseksi ilman merkkejä helpottumisesta, kannattaa hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen, kuten fysioterapeutin, vastaanotolle.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme hoidamme alaselkäkipua (vastaanotot ovat espanjaksi).

Tarvitaanko kuvauksia?

Terveyskirjaston mukaan äkillisten selkäkipujen tutkimisessa, ellei kyseessä ole tapaturma, ei yleensä ole hyötyä röntgen- tai magneettitutkimuksista.

Käypä hoito -potilasversion mukaan tärkein osa tutkimusta on esitiedot, joiden avulla pyritään saamaan kattava kuva potilaan tilanteesta, kuten elintavoista, aiemmista selkävaivoista, yleisestä terveydentilasta, fyysisestä aktiivisuudesta ja työtilanteesta. Tutkimuksessa keskitytään potilaan kokemaan toimintakyvyn haittaan.

  • kivun voimakkuutta arvioidaan VAS- tai NRS-mittarilla ja sijaintia kipupiirroksella,
  • tutkimuksessa käydään läpi kävely ja ylösnousu, jalkojen lihasvoima ja heijasteet sekä selän liikeradat ja arkuus,
  • jos hermojuuriärsytykseen viittaava kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja rajoittaa toiminta- ja työkykyä, tehdään magneettikuvaus, kun harkitaan leikkausta tai hermojuuripuudutusta.

Kipulääkkeet

Käypä hoito -potilasversion mukaan kipulääkitystä voidaan käyttää tarvittaessa lyhytaikaisesti jaksoittain lääkkeettömien keinojen rinnalla, jotta potilaan on mahdollista pysyä aktiivisena.

  • sekä akuutissa että pitkittyneessä selkäkivussa suositellaan kivun voimakkuuden mukaan ensisijaisesti tulehduskipulääkettä, parasetamolia (enintään 3 g vuorokaudessa) tai näiden yhdistelmää,
  • tulehduskipulääkkeet saattavat ärsyttää ruoansulatuskanavaa ja jopa aiheuttaa maha- tai pohjukaissuolihaavan, ja niihin liittyy myös sydän- ja verisuoniperäisten haittojen riski,
  • puudutteiden ja muiden pistoshoitojen tehosta ei ole näyttöä selkäkivun hoidossa.

Saragiotton ym. Cochrane-katsauksessa (2016) oli kolme tutkimusta ja 1 825 osallistujaa. Äkillisessä alaselkäkivussa parasetamoli (4 g vuorokaudessa) ei eronnut lumeesta kivun ja toimintakyvyn osalta 1, 2, 4 tai 12 viikon kohdalla, ja näytön laatu arvioitiin korkeaksi. Pitkittyneessä alaselkäkivussa vaikutus on epävarma.

Pitkittyneen alaselkäkivun hoito

Käypä hoito -potilasversion mukaan pitkittyneessä alaselkäkivussa korostuvat henkilökohtaiset selviytymiskeinot, ja tilanne arvioidaan laaja-alaisesti viimeistään 6 viikon kuluttua. Omahoidon keinoja ovat:

  • kuormituksen säätely ja asteittainen lisääminen,
  • fysioterapeutin ohjaama harjoittelu,
  • työasentojen huomioiminen,
  • kylmä- ja lämpöhoidot sekä kipulääkitys.

Psykologiset hoidot, etenkin kognitiivis-behavioraalisen terapian menetelmät, yhdistettynä harjoitteluun parantavat toimintakykyä ja lievittävät kivun voimakkuutta. Haydenin ym. Cochrane-katsauksessa (2021) oli 249 tutkimusta, ja kohtalaisen varma näyttö osoitti harjoitteluhoidon lievittävän pitkittynyttä alaselkäkipua kliinisesti merkittävästi verrattuna hoitamatta jättämiseen, tavanomaiseen hoitoon tai lumeeseen.

Selän harjoitusliike konttausasennossa
Harjoittelusta on hyötyä pitkittyneessä selkäkivussa. Kuva on tehty tekoälyllä.

Uusiutumisen ehkäisy

Terveyskirjaston mukaan selkäkivut uusiutuvat herkästi, eikä se tarkoita, että kyse on vakavasta syystä. Selkäkivun uusiutumisen ennaltaehkäisyssä ja pitkäaikaisen selkäkivun hoidossa on hyötyä harjoittelusta.

  • kannattaa harrastaa itselleen mieluisaa kuntoliikuntaa,
  • kannattaa välttää tupakointia ja ylipainoa,
  • omasta hyvinvoinnista kannattaa huolehtia kokonaisvaltaisesti, myös unen, terveellisen painon ja mielen hyvinvoinnin osalta.

Käypä hoito -potilasversion mukaan pitkittyneen selkäkivun hoitoon ei suositella traktio-, ultraääni- ja sähköstimulaatiohoitoja eikä selkätukivöitä.

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on eroja:

  • Parasetamoli: Käypä hoito -potilasversio suosittelee parasetamolia yhtenä ensisijaisista kipulääkkeistä. Saragiotton ym. Cochrane-katsauksen mukaan parasetamoli ei tuota äkillisessä alaselkäkivussa parempia tuloksia kuin lume. Yhdysvaltalaisen ACP-suosituksen (Qaseem ym. 2017) mukaan äkilliseen kipuun valitaan lääkkeistä tulehduskipulääke tai lihasrelaksantti.
  • Manipulaatio ja akupunktio: Käypä hoito -potilasversion mukaan rangan manipulaatiosta tai akupunktiosta ei näyttäisi olevan hyötyä, ja hyödyt ovat lyhytaikaisia. ACP-suositus lukee ne äkillisen kivun lääkkeettömiin vaihtoehtoihin heikon näytön perusteella ja akupunktion pitkittyneen kivun vaihtoehtoihin kohtalaisen näytön perusteella.
  • Ensisijainen hoito: Terveyskirjasto painottaa aktiivisena pysymistä ja lepoasentoja. ACP-suosituksen mukaan äkilliseen kipuun valitaan ensin pintalämpö, hieronta, akupunktio tai manipulaatio, koska useimmat paranevat ajan myötä hoidosta riippumatta.

Tärkeimmät asiat alaselkäkivusta

  • Alaselkäkipu on yleinen, ja suurin osa kivuista on hyvänlaatuisia.
  • Vuodelepoa ei suositella, vaan arjen askareiden jatkaminen nopeuttaa toipumista.
  • Äkillisessä kivussa kuvauksista ei yleensä ole hyötyä.
  • Virtsaamisvaikeus, ulosteen karkaaminen tai paheneva lihasheikkous vaativat välitöntä hoitoa.
  • Pitkittyneessä kivussa harjoittelu ja psykologiset menetelmät parantavat toimintakykyä.
  • Parasetamolin tehosta äkilliseen alaselkäkipuun lähteet ovat eri mieltä.

Usein kysyttyä alaselkäkivusta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Kuinka kauan alaselkäkipu kestää?

Terveyskirjaston mukaan tila paranee pääsääntöisesti itsestään. Käypä hoito -potilasversion mukaan kipu on akuutti, kun se on kestänyt alle 6 viikkoa, ja pitkittynyt, kun se on kestänyt yli 3 kuukautta.

Pitääkö alaselkäkivun takia levätä?

Ei. Vuodelepoa ei suositella, vaan tavanomaisia askareita on hyvä jatkaa kohtuullisesta kivusta huolimatta. Selkää voi hetkittäin rentouttaa mukavilta tuntuvissa asennoissa.

Milloin alaselkäkipu vaatii päivystyskäyntiä?

Välittömästi, jos virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa, kipu on sietämätön, lihasheikkous pahenee, on kovaa vatsakipua tai kipu johtuu suurienergiaisesta vammasta. Viimeistään seuraavana aamuna, jos alaraajojen heikkous tai puutuminen lisääntyy, yleisvointi heikkenee tai on kuumetta.

Tarvitaanko magneettikuvaus?

Äkillisessä selkäkivussa röntgen- tai magneettitutkimuksista ei yleensä ole hyötyä, ellei kyseessä ole tapaturma. Magneettikuvaus tehdään, jos hermojuuriärsytykseen viittaava kipu on kestänyt yli 6 viikkoa ja leikkausta tai hermojuuripuudutusta harkitaan.

Auttaako harjoittelu alaselkäkipuun?

Kyllä. Terveyskirjaston mukaan harjoittelusta on hyötyä uusiutumisen ehkäisyssä ja pitkäaikaisen kivun hoidossa, ja Cochrane-katsauksen mukaan harjoittelu lievittää pitkittynyttä alaselkäkipua kliinisesti merkittävästi.

Aiheuttaako istuminen alaselkäkipua?

Käypä hoito -potilasversion mukaan istumisella ei ole osoitettu olevan yhteyttä alaselkäkipuihin. Lihavuus, tupakointi ja haitallinen alkoholinkäyttö saattavat lisätä selkäkipuja.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Selkäkipu
  2. Terveyskirjasto (Duodecim) · Käypä hoito -potilasversio: Alaselkäkipu
  3. Saragiotto BT, et al. Paracetamol for low back pain. Cochrane Database Syst Rev. 2016
  4. Hayden JA, et al. Exercise therapy for chronic low back pain. Cochrane Database Syst Rev. 2021
  5. Qaseem A, et al. Noninvasive treatments for acute, subacute, and chronic low back pain: a clinical practice guideline from the American College of Physicians. Ann Intern Med. 2017

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.