Mikä lihasreuma on?
Polymyalgia rheumaticassa esiintyy symmetristä kipua, jäykkyyttä ja liikerajoitusta olkapäissä, lantion alueella ja niitä ympäröivissä suurissa lihaksissa. Se on yksi yleisimmistä tulehduksellisista reumasairauksista. Kaksi kolmasosaa potilaista on naisia, ja Suomessa sairastuu noin 2 000–2 500 henkilöä vuosittain.
Syntymekanismi on tuntematon. Perintötekijöillä ja sairastetuilla infektioilla saattaa olla merkitystä. NHS kertoo, että useimmat sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita ja että syynä pidetään perimän ja ympäristötekijöiden yhdistelmää.
Lihasreuman oireet
Tyypillinen oire on melko nopeasti alkanut niskan, olkapäiden ja lonkkien seudun suurten lihasten kipu ja jäykkyys. Vaikeampia oireita esiintyy varsinkin aamulla ja lyhyen levon jälkeen päivällä.
- Yöllä kääntyminen voi olla hankalaa.
- Tuolista on vaikea nousta ylös ilman käsien apua.
- Pahimmillaan jopa pukeutumiseen voi tarvita toisen apua.
- Muita tavallisia oireita ovat lievä kuumeilu, väsymys ja ruokahaluttomuus.
- Joskus mukana on nivelreumaa muistuttavia niveltulehduksia.
NHS:n mukaan pääoire on aamujäykkyys, joka kestää yli 45 minuuttia. Muita oireita voivat olla voimakas väsymys, ruokahaluttomuus, laihtuminen ja masennus.
Miten oireet alkavat?
Oireet alkavat usein nopeasti muutaman päivän tai viikon aikana. Joillakin ne alkavat hitaammin, ja he ovat voineet kärsiä oireista kuukausien ajan ennen taudin toteamista.
NHS neuvoo hakeutumaan lääkäriin, jos kipu ja jäykkyys ovat kestäneet yli viikon. Diagnoosi voi olla vaikea, koska oireet muistuttavat monia muita sairauksia, kuten nivelreumaa, ja ne on suljettava pois ennen kuin lihasreuma todetaan.
Jättisoluarteriitti: kiireellinen tilanne
Noin 10–20 prosentilla lihasreumaan voi liittyä suurten pään ja ylävartalon alueen valtimoiden tulehdus, jättisoluarteriitti. Sen oireita ovat päänsärky, leukojen väsyminen syödessä, päänahan arkuus, käsien väsyminen ja näköhäiriöt. Silmiä verisuonittavien valtimoiden tulehdus voi aiheuttaa näön hämärtymistä, kaksoiskuvia ja jopa sokeutumisen, jos sairautta ei hoideta ajoissa.
NHS:n mukaan jättisoluarteriitti vaatii toisin kuin lihasreuma välitöntä hoitoa, koska se voi johtaa aivohalvaukseen tai sokeutumiseen, jos sitä ei hoideta nopeasti. Silloin lääkitys aloitetaan erikoissairaanhoidossa suurella kortisoniannoksella.
Miten lihasreuma todetaan?
Alkuvaiheen arvio tehdään perusterveydenhuollossa, ja taudinmääritykseen voidaan päästä jo haastattelussa. Olka- ja lonkkanivelissä todetaan kivulias liikerajoitus, ja suuret lihakset voivat aristaa paineltaessa. Ultraäänitutkimuksessa voidaan todeta limapussien, jänteiden ja nivelten tulehdusmuutoksia. Tulehdusarvot, lasko ja CRP, ovat yleensä suurentuneet, mutta osalla ne voivat olla normaalit.
Lihasreuma voi muistuttaa infektiotauteja, muita reumaattisia tulehdussairauksia, rasitus- ja kulumavaivoja, fibromyalgiaa, kilpirauhasen vajaatoimintaa tai pahanlaatuisia sairauksia, ja nivelreuma voi joskus alkaa samankaltaisin oirein. Diagnoosi varmentuu, jos kohtalainen annos suun kautta otettavaa kortisonia poistaa oireet tai lievittää niitä selvästi muutamassa päivässä.
Kortisonihoito
Tyypillinen lihasreuma voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa. Ensisijainen lääke on glukokortikoidi eli kortisoni, joka otetaan aamuisin. Lääkitystä räätälöidään yksilöllisesti hoitovastetta, tulehdusarvoja ja haittavaikutuksia seuraten. Annosta pienennetään aluksi parin kuukauden ajan nopeammin ja sen jälkeen hitaammin, ja tavoitteena on pienin taudin rauhallisena pitävä annos. Tarvittaessa lääkitykseen voidaan lisätä toinen reumalääke, joka voi auttaa pienentämään kortisoniannosta.
Jos tauti on ollut rauhallinen ainakin vuoden, kortisonia voidaan vähentää hyvin hitaasti ja yrittää lopettaa. Jos oireet palaavat, annos nostetaan edeltävälle tasolle. Lopettaminen ei onnistu kaikilla: lääkitys on käytössä kahden vuoden kuluttua noin puolella ja viiden vuoden kuluttua vielä neljäsosalla.
Liikunta ja toimintakyky
Lihaskunto ja toimintakyky voivat heikentyä nopeasti, jos oireet ovat kestäneet pidempään. Kun oireet helpottavat lääkityksen aikana, liikuntaa ja kuntoharjoittelua tulisi lisätä. Liikunta on tärkeää myös luuston kannalta, koska pitkäaikainen kortisonihoito lisää osteoporoosin ja luunmurtumien riskiä.
Aiheeseen liittyvää luettavaa löytyy myös fysioterapiasta.
Luuston suojaaminen ja hoidon haitat
Riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä liikunta on tärkeää. Jos ravinnosta ei saa riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia, saanti toteutuu parhaiten valmisteilla, joissa on molempia. Tavallisin annos on 1 gramma kalsiumia ja 20 mikrogrammaa (800 IU) D-vitamiinia päivässä. Jos potilaalla on jo osteoporoosi tai monia sen riskitekijöitä, voidaan jo alussa aloittaa tehokkaampi luuta suojaava lääkitys.
Pitkäaikainen kortisonihoito voi edistää myös kaihin kehittymistä, huonontaa diabeteksen hoitotasapainoa ja suurentaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suurempiin annoksiin voi liittyä turvotusta ja unettomuutta. Lääkäri huomioi haittavaikutukset pitkäaikaisessa lääkityksessä.
Hoidon seuranta ja oireiden uusiutuminen
Kortisonihoidon aikana käydään säännöllisesti lääkärin vastaanotolla, jossa arvioidaan oireita ja otetaan tulehdusarvoja mittaavia verikokeita. Kortisoniannosta pienennetään vähitellen oireiden ja verikokeiden perusteella. Hoito kestää tavallisesti vähintään vuoden, usein kauemmin.
Oireet voivat palata annoksen pienentämisen aikana tai hoidon päätyttyä. Silloin annosta yleensä suurennetaan hetkeksi. Kortisonia ei saa lopettaa äkillisesti omin päin, koska pitkään jatkunut hoito heikentää elimistön omaa kortisolin tuotantoa.
Missä lähteet eroavat
Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:
- Hoidon kesto. NHS:n mukaan useimmat tarvitsevat kortisonihoitoa 12 kuukaudesta 2 vuoteen. Terveyskirjaston mukaan lääkitys on käytössä viiden vuoden kuluttua vielä neljäsosalla, ja tauti voi aktivoitua vuosia lopettamisen jälkeen.
- Jättisoluarteriitin yleisyys. Terveyskirjasto puhuu noin 10–20 prosentista, NHS enintään joka viidennestä.
- Alkamisikä. Terveyskirjaston mukaan tavallisin alkamisikä on noin 70 vuotta, NHS:n mukaan useimmat sairastuneet ovat yli 65-vuotiaita.
Tärkeimmät asiat lihasreumasta
- Lihasreuma aiheuttaa symmetristä kipua ja jäykkyyttä niska-hartiaseudussa ja lantion alueella.
- Oireet ovat pahimmillaan aamulla, ja sairaus alkaa tavallisesti noin 70-vuotiaana.
- Kortisoni poistaa oireet yleensä nopeasti, mikä myös varmentaa diagnoosin.
- Liikuntaa kannattaa lisätä, kun oireet helpottavat.
- Kalsium, D-vitamiini ja liikunta suojaavat luustoa kortisonihoidon aikana.
- Uusi päänsärky, leukojen väsyminen tai näköhäiriöt vaativat välitöntä hoitoa.
Usein kysyttyä lihasreumasta
Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.
Mitkä ovat lihasreuman oireet?
Niskan, olkapäiden ja lonkkien seudun suurten lihasten kipu ja jäykkyys, joka on pahimmillaan aamulla. Lisäksi voi esiintyä lievää kuumeilua, väsymystä ja ruokahaluttomuutta.
Mikä on polymyalgia rheumatica?
Se on lihasreuman lääketieteellinen nimi: vanhemmalla iällä alkava tulehduksellinen reumasairaus.
Miten lihasreumaa hoidetaan?
Kortisonilla, joka poistaa oireet yleensä nopeasti. Annosta pienennetään vähitellen pienimpään toimivaan annokseen.
Kuinka kauan lihasreuma kestää?
Lääkitys on käytössä kahden vuoden kuluttua noin puolella ja viiden vuoden kuluttua vielä neljäsosalla. Elinajan ennuste on hyvä.
Saako lihasreumassa liikkua?
Kyllä. Kun oireet helpottavat lääkityksen aikana, liikuntaa ja kuntoharjoittelua tulisi lisätä.
Voiko lihasreumaa ehkäistä?
Ei. Syitä ei tunneta, eikä ehkäisy ole mahdollista, mutta hoito on lähtökohtaisesti helppoa.
Voiko lihasreuma uusiutua hoidon jälkeen?
Voi. Oireet palaavat osalla potilaista kortisoniannoksen pienentämisen aikana tai hoidon päätyttyä. Silloin on otettava yhteyttä lääkäriin, joka yleensä suurentaa annosta tilapäisesti.
Mitä tehdä, jos päänsärky tai näköoireet alkavat?
Uusi päänsärky, ohimon arkuus, purentakipu tai näköhäiriöt voivat viitata jättisoluarteriittiin. Silloin on hakeuduttava lääkäriin heti samana päivänä, koska hoitamattomana se voi johtaa sokeutumiseen.
Lähteet
Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.
