Fibromyalgia: oireet, syyt ja mikä auttaa

01Mikä se on

Mitä fibromyalgia on?

Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, jonka hallitsevat piirteet ovat krooninen laaja-alainen kipu eri puolilla vartaloa, selittämätön uupumus, uni- ja mielialahäiriöt sekä tiedonkäsittelyn ongelmat.

• Oireyhtymää sairastaa noin 4 % väestöstä.
• Sen esiintyvyys lisääntyy iän myötä, ja valtaosa potilaista on naisia.
• Kudoksissa ei ole vaurioita tai tulehdusta, eikä fibromyalgia aiheuta kudostuhoa.
• Fibromyalgia voi olla itsenäinen oireyhtymä tai liittyä muihin sairauksiin.
• Fibromyalgiaa voidaan tutkia ja hoitaa perusterveydenhuollossa.

02Syyt

Mistä fibromyalgia johtuu?

Fibromyalgian katsotaan johtuvan keskushermostoperäisestä kivun säätelyhäiriöstä ja autonomisen hermoston epätasapainosta. Keskushermoston yleistynyt herkistyminen ulkoisille ärsykkeille aiheuttaa fibromyalgiaa sairastaville voimakkaammat oireet kuin muille.

• Suvussa on usein muitakin samoista oireista kärsiviä, ja perinnöllinen alttius voi selittää jopa puolet sairastumisriskistä.
• Altistavia kuormitustekijöitä ovat krooniset kiputilat, riittämätön uni ja lepo, ylipaino, vähäinen liikunta sekä henkinen stressi ja toivottomuus.
• Altistavia tai laukaisevia tekijöitä voivat olla myös tapaturmat, leikkaukset, infektiot, autoimmuunitaudit ja hormonaaliset muutokset, kuten vaihdevuodet.
• Fibromyalgiaa voidaan pitää elimistön stressireaktiona moniin kuormitustekijöihin.

03Oireet

Fibromyalgian oireet

Kipu, särky ja kolotus tuki- ja liikuntaelimissä on pitkäaikaista ja laaja-alaista, ja sen paikka ja voimakkuus vaihtelevat. Oireet voivat vaihdella fyysisen ja henkisen kuormituksen mukaan, mutta myös esimerkiksi saunan, säätilan tai melun vaikutuksesta. Nivelet ja lihakset ovat käsittelyarat.

• Sairauteen voi liittyä aamulla alkava ja koko päivän kestävä uupumus.
• Yöuni on katkeilevaa eikä tuo virkistystä.
• Eri elimissä voi esiintyä toiminnallisia oireita, kuten vatsakipuja ja -turvotusta, kuukautiskipuja, virtsavaivoja, päänsärkyä, sydämentykytystä ja purentaongelmia.
• Neurologisia oireita ovat puutumiset, kihelmöinti, pistelyt, huimaus ja päänsärky.
• Joillakin taudinkuvaan voivat kuulua masennus, ahdistus, keskittymiskyvyttömyys ja muistihäiriöt.
• Keskushermoston herkistymiseen voi liittyä herkkyys hajuille, kirkkaille valoille ja koville äänille.

04Toteaminen

Kipupisteet ja fibromyalgian toteaminen

Fibromyalgian toteaminen perustuu oireisiin ja lääkärin tekemään yleis- ja niveltutkimukseen, jota täydennetään laboratoriokokeilla. Fibromyalgiassa todetaan vähintään kolme kuukautta kestänyttä laaja-alaista kipua vartalon molemmilla puolilla, vyötärön ylä- ja alapuolella ja tukirangan alueella.

• Lisäksi voidaan todeta painoarkuutta tyypillisissä kipupisteissä, erityisesti suurten lihasten luuliitoskohdissa.
• Diagnoosissa, oireiden vaikeusasteen arviossa ja hoidon seurannassa voidaan käyttää kipuoirekyselylomaketta.
• Yksinkertaiset laboratoriokokeet yleensä riittävät: verenkuva, tulehdusarvot, kilpirauhasen ja munuaisten toimintakokeet ja kalsium.
• Lisätutkimuksia tehdään tarpeen mukaan, jos epäillään muita sairauksia.
• Varhainen diagnoosi on hoidon lähtökohta: selitys pitkäkestoisille oireille on usein suuri helpotus, ja samalla vältytään turhilta lisätutkimuksilta.

05Liitännäissairaudet

Fibromyalgia ja muut sairaudet

Fibromyalgiaa sairastavalla voi olla myös muita sairauksia. Niiden hyvä hoito on tärkeää ja auttaa myös fibromyalgian oireisiin.

• nivelrikko tai kulumiin liittyvä selkäkipu
• reumaattinen tulehdussairaus
• masennus- ja ahdistushäiriö
• migreeni
• kilpirauhasen vajaatoiminta.

Jos diagnoosi ei ole varma tai herää epäily muista sairauksista, tutkimuksia voidaan jatkaa reumatologin, fysiatrin, neurologin tai psykiatrin vastaanotolla.

06Liikunta

Liikunta fibromyalgian hoitona

Lääkkeettömät hoidot ovat ensisijaisia. Aerobisen kuntoliikunnan ja lihasten voimaharjoittelun on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän fibromyalgiaan liittyvää kipua ja uupumusta sekä parantavan toimintakykyä ja elämänlaatua.

• Liikunta vähentää stressiä, nostaa kipukynnystä ja mielialaa, parantaa unta, auttaa painonhallinnassa ja tasapainottaa autonomisen hermoston toimintaa.
• Liikunta kannattaa aloittaa varovasti elimistön reaktioita kuunnellen.
• Sopivia lajeja ovat esimerkiksi reipas kävely tai sauvakävely, pyöräily, uinti ja muu vesiliikunta, hiihto, kuntosaliharjoittelu ja venyttely.
• Myös meditatiivinen harjoittelu, kuten jooga tai taiji, voi vähentää uupumusta ja parantaa unenlaatua.
• Kun uni paranee ja kivut helpottavat, on helpompi lisätä liikuntaa, mikä entisestään helpottaa oireita.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme suunnittelemme liikuntaa ja harjoittelua pitkäkestoiseen kipuun (vastaanotot ovat espanjaksi).

07Itsehoito

Uni, lepo ja muu itsehoito

Hoidon tavoite on parantaa toimintakykyä ja elämänlaatua vähentämällä kipua ja parantamalla unenlaatua sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Diagnoosin jälkeinen potilasohjaus tuo jo riittävän avun monille.

• Unta voidaan parantaa vähentämällä häiriötekijöitä, kuten kahvia, muita piristeitä ja alkoholia.
• Makuuhuoneen voi viilentää ja kiinnittää huomiota rauhalliseen ympäristöön.
• Riittävä lepo ja palautuminen on tärkeää.
• Kipuun ja uupumukseen liittyviä pelkoja ja vääriä uskomuksia tulisi välttää.
• Ajatuksia olisi pyrittävä siirtämään pois kivusta ja kiinnittämään huomiota muihin positiivisiin asioihin elämässä.

08Lääkehoito

Fibromyalgian lääkehoito

Itsehoidon tuloksia voidaan tehostaa lääkehoidolla erityisesti silloin, kun kivut ovat päivittäin haittaavia ja uni on häiriintynyt. Elimistön kipua vaimentavaa järjestelmää voidaan tukea tietyillä masennuslääkkeillä, kuten trisyklisillä masennuslääkkeillä ja SNRI-lääkkeillä.

• Lääkkeiden kipua lievittävä vaikutus tulee esiin 2–4 viikon kuluessa, kun annos on riittävän suuri.
• Fibromyalgiaa sairastavat saavat herkästi haittavaikutuksia monista lääkkeistä, joten aloitusannosten tulisi olla pieniä.
• Parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet tehoavat huonosti fibromyalgiakipuun, mutta auttavat, jos mukana on nivelrikosta tai selän kulumista johtuvaa kipua.
• Vahvat keskushermoston kautta vaikuttavat kipulääkkeet eivät ole suositeltavia ja voivat aiheuttaa riippuvuutta.
• SSRI-lääkkeiden ei ole osoitettu vähentävän fibromyalgiakipuja.
• Vaikeaoireisille voidaan tarjota moniammatillista kuntoutusta, johon kuuluu potilasohjausta, liikuntaa, lääkehoitoa ja tarpeen mukaan psykoterapiaa.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Cochrane-katsaus suosittelevat liikuntaa, mutta arvioivat näytön vahvuutta eri tavoin:

• Kivun lievittyminen: Terveyskirjaston mukaan liikunnan on useissa tutkimuksissa todettu vähentävän kipua ja uupumusta. Cochrane-katsauksessa (13 tutkimusta, 839 henkilöä) aerobinen liikunta saattoi vähentää kipua hieman, noin 11 %, mutta näytön laatu oli heikko.
• Uupumus: Katsauksen mukaan aerobisella liikunnalla oli ehkä vain vähän vaikutusta uupumukseen ja jäykkyyteen. Terveyskirjasto mainitsee uupumuksen vähenemisen liikunnan hyötynä.
• Elämänlaatu: Kohtalaisen näytön perusteella aerobinen liikunta todennäköisesti parantaa elämänlaatua, ja se vaikutti hyvin siedetyltä. Tämä vastaa Terveyskirjaston linjaa.
• Pitkäaikaisvaikutus: Katsauksessa hyöty kipuun ja toimintakykyyn säilyi kolmessa tutkimuksessa, mutta pitkän aikavälin vaikutuksista ei ole varmuutta. Terveyskirjasto korostaa pitkäjänteisyyttä.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat fibromyalgiasta

• Fibromyalgia on toiminnallinen oireyhtymä, joka aiheuttaa pitkäkestoista, laaja-alaista kipua.
• Siihen liittyy usein uupumusta, virkistämätöntä unta ja keskittymisvaikeuksia.
• Kudoksissa ei ole vauriota eikä tulehdusta.
• Diagnoosi perustuu vähintään kolme kuukautta kestäneeseen laaja-alaiseen kipuun ja tutkimuksiin.
• Lääkkeettömät hoidot, erityisesti liikunta, ovat ensisijaisia.
• Täyttä oireettomuutta on vaikea saavuttaa, mutta hoitoja yhdistelemällä kivut lievittyvät ja toimintakyky paranee.