Osteoporoosi eli luukato: oireet, riskit ja ehkäisy

01Mikä se on

Mitä osteoporoosi on?

Luukudos «elää» koko ajan: vanhaa luuta hajoaa ja uutta syntyy tilalle. Kolmeenkymmeneen ikävuoteen asti luuta syntyy enemmän kuin hajoaa, joten luun lujuus lisääntyy. Sen jälkeen luuta hajoaa enemmän kuin syntyy, ja ikääntyessä luun lujuus hiljalleen heikkenee.

• Luussa erotetaan tiivis putkiluu ja sen sisällä oleva huokoinen hohkaluu, jotka heikkenevät eri tahtia.
• Elämänsä aikana nainen menettää arviolta hohkaluustaan 50 ja putkiluustaan 30 prosenttia; miehellä vastaavat luvut ovat 20 ja 30 prosenttia.
• Osteoporoosi on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.
• Noin neljä kymmenestä yli 50-vuotiaasta naisesta saa nikamamurtuman, reisiluun kaulan murtuman tai rannemurtuman elämänsä aikana; samanikäisistä miehistä 1–2 kymmenestä.

02Riskit

Osteoporoosin riskitekijät

Perinnölliset seikat vaikuttavat siihen, kasvaako luun tiheys nuorena suuremmaksi ja hajoaako luu myöhemmällä iällä nopeammin kuin muilla. Lisäksi tunnetaan suuri joukko riskitekijöitä:

• vähäinen liikunta ja tupakointi
• perintötekijät (äidillä osteoporoosi) ja tavallista aikaisemmat vaihdevuodet
• vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti
• pitkäaikainen (yli puoli vuotta) suun kautta otettavan kortisonilääkkeen käyttö sekä jotkin muut lääkkeet, kuten epilepsialääkkeet
• jotkin sairaudet, kuten suolistosairaudet, syömishäiriöt, kilpirauhasen liikatoiminta ja nivelreuma.

Aikaisempi murtuma ei ole varsinainen riskitekijä, mutta se voi olla merkki luun lujuuden heikentymisestä, varsinkin jos murtuma on syntynyt tavallista lievemmän vamman seurauksena. Huono lihaskunto aiheuttaa helposti kaatumisia ja altistaa sitä kautta murtumille.

03Oireet

Osteoporoosin oireet ja murtumat

Osteoporoosi ei «tunnu». Silloin kun syntyy osteoporoosiin liittyvä luunmurtuma, taustalla on yleensä vuosikausia kestänyt luukato.

• Murtuma voi tulla selkänikamaan pienen tärähdyksen yhteydessä, jolloin nikama luhistuu kasaan.
• Nikamamurtuman oireena on kova kipu, joka paikallistuu johonkin selkärangan osaan.
• Toinen yleinen murtuma on reisiluun kaulan murtuma, joka syntyy kaaduttaessa.
• Kolmanneksi tavallisin murtumatyyppi on ranneluun murtuma.
• Myös muihin luihin voi ilmaantua murtumia vähäisten vammojen yhteydessä.

04Toteaminen

Miten osteoporoosi todetaan?

Osteoporoosi todetaan luuntiheysmittauksella. Tavallisen röntgenkuvan herkkyys ei riitä, vaan tiheys mitataan erityisellä DEXA-laitteella, tavallisesti lannenikamista ja reisiluun yläosasta.

• Luun tiheyttä ei mitata «varmuuden vuoksi» pelkän iän perusteella, vaan lääkäri arvioi, milloin mittaus on aiheellinen.
• Tutkimusaiheita ovat esimerkiksi vähäisen vamman aiheuttama murtuma vaihdevuosi-ikäisellä tai osteoporoosille altistava sairaus tai lääkehoito.
• Mittaus on usein tarpeen myös, jos aloitetaan pitkäaikainen kortisonihoito.
• Osteoporoosista puhutaan, kun luun tiheys on noin 25 prosenttia pienempi kuin 20–40-vuotiailla.
• Jos tiheys on selvästi alentunut mutta vähemmän kuin 25 prosenttia, kyseessä on osteopenia.

05Itsehoito

Kalsium, D-vitamiini ja itsehoito

Osteoporoosin hoidon tarkoitus on vähentää luunmurtumien määrää. Toteamisen jälkeen riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä liikunta ovat tärkeitä, ja liikunnasta huolehtiminen ja tupakoinnin lopettaminen kuuluvat perushoitoon.

• Kalsiumin lähteenä tulee ensisijaisesti käyttää ravintoa; maitotuotteet ovat suomalaisten tärkein kalsiuminlähde.
• Yksi lasillinen maitoa tai piimää tai pari siivua juustoa sisältää 0,25 grammaa kalsiumia, ja rasvattomissa maitotuotteissa on sama määrä.
• Kalsiumin saannin pitäisi olla vähintään 0,8 grammaa päivässä; suurentuneen riskin henkilöille suositellaan 1–1,5 grammaa.
• Sata grammaa juustoa sisältää 0,6–1 grammaa kalsiumia; jos maitotuotteita ei voi nauttia, voi käyttää apteekista saatavia kalsiumvalmisteita.
• D-vitamiini lisää kalsiumin imeytymistä suolesta. Sen tärkein lähde ravinnossa on kala, ja nykyään sitä on lisätty myös maitotuotteisiin.
• D-vitamiinin saantisuositus aikuisilla on 10 mikrogrammaa ja iäkkäämmillä 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Jos ravinnosta ei saa riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia, saanti toteutuu parhaiten valmisteilla, joissa on molempia. Lisää aiheesta oppaissamme D-vitamiinin puutoksesta ja vaihdevuosien ruokavaliosta.

06Liikunta

Liikunta luuston vahvistajana

Liikunta lisää luun lujuutta. Edullisinta on liikunta, jossa syntyy tärähtelyjä luustoon, esimerkiksi reipas kävely, lenkkeily ja pallopelit.

• Liikunnasta on hyötyä sekä nuorena että vanhempana.
• Myöhemmällä iällä kaikki liikunta, joka ylläpitää lihasten kuntoa, ehkäisee kaatumisia ja sitä kautta murtumia.
• Huono lihaskunto ei suoraan vaikuta luun lujuuteen, mutta altistaa kaatumisille.
• Liikunta kuuluu perushoitoon myös silloin, kun käytetään lääkehoitoa.

Liikunnan ohjauksesta kerromme lisää fysioterapian sivullamme.

07Lääkehoito

Milloin osteoporoosiin tarvitaan lääkehoitoa?

Osteoporoosin lääkehoito aloitetaan aina, jos todetaan osteoporoosiin liittyvä murtuma. Pelkkä luuntiheysmittauksessa todettu osteoporoosi ei automaattisesti ole lääkehoidon aihe.

• Lääkitystä voidaan harkita, jos osteoporoosi kehittyy nopeasti, esimerkiksi pitkäaikaisen kortisonihoidon aikana.
• Pisimpään käytettyjä lääkkeitä ovat bisfosfonaatit, jotka estävät tehokkaasti luun hajoamista.
• Vaikeaan osteoporoosiin on lisäksi ihon alle pistettäviä lääkkeitä, joiden lopettaminen pitää suunnitella, koska äkillinen lopetus voi kiihdyttää osteoporoosia.
• Lääkehoitoa jatketaan yleensä ainakin 3–5 vuotta, minkä jälkeen tehdään uusi arvio.
• Hoidon tehoa seurataan luuntiheysmittauksilla ja verikokeilla. Vaikeassa osteoporoosissa lääkehoito voi kestää jopa 10 vuotta.

Jos sinulla on osteoporoosin riskitekijöitä tai olet saanut murtuman vähäisestä vammasta, keskustele luuntiheysmittauksen tarpeesta lääkärin kanssa.

08Ehkäisy

Osteoporoosin ehkäisy

Osteoporoosin vaaraa voidaan vähentää huolehtimalla riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista sekä liikunnasta. Ehkäisyyn kuuluu myös riskitekijöiden välttäminen.

• tupakoinnin lopettaminen
• ikääntymiseen liittyvän aliravitsemuksen ja alipainoisuuden välttäminen
• liiallisen painonlaskun välttäminen
• lihaskuntoa ylläpitävä liikunta kaatumisten ehkäisemiseksi.

Naissukuhormoni estrogeeni ehkäisee osteoporoosia, mutta pelkästään osteoporoosin hoitoon sitä ei käytetä. Miehillä todettu testosteronin puutos lisää osteoporoosin riskiä.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjaston mukaan liikunta lisää luun lujuutta, ja edullisinta on luustoon tärähtelyjä tuottava liikunta. Cochrane-katsaus (43 tutkimusta, 4 320 vaihdevuodet ohittanutta naista) täydentää kuvaa.

• Reisiluun kaulan luuntiheyteen vaikutti parhaiten alaraajojen nouseva lihasvoimaharjoittelu.
• Selkärangan luuntiheyteen vaikuttivat parhaiten yhdistelmäharjoitusohjelmat.
• Liikunnan vaikutus luuntiheyteen oli suhteellisen pieni mutta mahdollisesti merkittävä.
• Murtumien määrään vaikutusta ei havaittu, ja tutkimusten raportoinnin laatu oli heikko.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat osteoporoosista

• Osteoporoosi heikentää luuta niin, että se voi murtua vähäisestä vammasta.
• Se ei tunnu ennen murtumaa, ja se todetaan luuntiheysmittauksella.
• Osteoporoosi on naisilla selvästi yleisempi kuin miehillä.
• Kalsium, D-vitamiini, tärähtelyjä tuottava liikunta ja tupakoinnin lopettaminen ovat ehkäisyn perusta.
• Lääkehoito aloitetaan aina osteoporoosiin liittyvän murtuman jälkeen.