Giardia ja muut alkueläinten suolistoinfektiot

01Giardia

Mikä giardia on?

Giardiaasin aiheuttaa Giardia duodenalis -siimaeläin. Giardiaa esiintyy eniten trooppisissa ja subtrooppisissa maissa, joissa vesi- ja ravintohygienia ovat huonot. Suomessa giardiaasia todetaan 200–400 henkilöllä vuosittain, ja valtaosa tartunnoista on saatu ulkomailla.

Tartunta saadaan nielemällä Giardian kystamuotoja, tavallisimmin ulosteen saastuttamista pintavesistä tai ruoka-aineista. Useat luonnonvaraiset eläimet voivat toimia taudin välittäjinä, ja tartunta suoraan ihmisestä toiseen on mahdollista esimerkiksi perheessä tai päiväkodissa. Giardia voi aiheuttaa epidemioita saastuneen veden tai ruoan kautta.

02Oireet

Giardiaasin oireet

Giardia kiinnittyy pohjukaissuolen limakalvoon. Taudinkuva vaihtelee oireettomasta rajuun ripuliin ja krooniseen imeytymishäiriöön. Akuutissa taudissa oireet alkavat yleensä 1–3 viikon kuluttua tartunnasta.

• ylävatsan kouristelutuntemukset ja pahoinvointi,
• löysä tai raju ripuli; uloste voi olla runsasta, pahanhajuista, vaaleaa tai kelluvaa,
• vatsan turvotus ja ilmavaivat,
• ruokahaluttomuus ja laihtuminen.

Kuumetta ei yleensä ole. NHS mainitsee oireina myös pahanhajuiset röyhtäilyt ja sen, että tautia voi levittää oireettomanakin.

03Krooninen

Pitkittynyt giardiaasi ja imeytymishäiriö

Kroonistuessaan taudinkuva muuttuu aaltoilevaksi, ja välissä voi olla täysin oireettomia jaksoja. Ilman lääkehoitoa oireet usein lievittyvät asteittain muutamassa kuukaudessa, mutta kystojen erittyminen jatkuu senkin jälkeen.

Giardiaasi voi aiheuttaa viikkojen kuluessa ohutsuolen suolinukan surkastumista ja imeytymishäiriöitä. Silloin taudinkuva voi muistuttaa laktoosi-intoleranssia tai keliakiaa.

04Toteaminen

Miten giardia todetaan?

Giardian kystojen erittyminen ulosteeseen alkaa 2–4 viikon kuluttua tartunnasta. Herkin tutkimus on ulosteen geenimonistustesti (PCR). Monissa laboratorioissa käytetään tutkimuspakettia, joka löytää Giardian lisäksi myös ameban ja Cryptosporidiumin.

Giardiaasi voidaan todeta myös mikroskopoimalla ulosteesta kystia. Koska kystat erittyvät jaksoittain, joudutaan tutkimaan useita eri päivinä otettuja näytteitä. Jos vatsaoireet mietityttävät, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla.

05Hoito

Giardiaasin hoito ja toipuminen

Tauti voidaan hoitaa Giardiaan tehoavan lääkkeen kerta-annoksella tai viikon mittaisella kuurilla. Myös oireettomat kantajat on syytä hoitaa. Raskauden aikana giardiaasi hoidetaan vain, jos oireet vaativat sitä, ja silloin lääkkeellä, joka ei imeydy suolistosta.

Hoidon onnistuminen varmistetaan ulostenäytteistä yhden ja kahden kuukauden kuluttua. Jos Giardiaa löytyy edelleen, kannattaa tutkia samassa taloudessa asuvat ja hoitaa kaikki samanaikaisesti. Oireet voivat jatkua viikkoja tai kuukausia onnistuneen hoidon jälkeenkin, sillä suolinukka korjaantuu hitaasti. Laktoositon runsaskuituinen ruokavalio helpottaa usein oireita ja nopeuttaa toipumista.

06Dientamoeba

Dientamebiaasi: Suomen yleisin

Dientamebiaasi on nykyisin Suomen yleisin suoliston alkueläininfektio, ja sitä diagnosoidaan vuosittain yli 500 tapausta. Usein tartunta on saatu kotimaassa, ja sitä tavataan eniten päiväkoti-ikäisillä lapsilla ja heidän huoltajillaan. Se tarttuu ulosteen saastuttamasta ruoasta tai juomasta tai suoraan ihmisestä toiseen.

Osa tartunnan saaneista on oireettomia. Tyypillisiä oireita ovat ilmavaivat ja pitkittynyt ripuli tai löysät ulosteet, joskus vessakiire, vatsakivut, laihtuminen ja väsymys. Tauti ei ole hengenvaarallinen, mutta voi haitata elämää huomattavasti. Sitä etsitään ja hoidetaan vain oireisilta, ja se on pyydettävä laboratoriosta usein erikseen.

07Ameba

Amebiaasi ja kryptosporidioosi

• Amebiaasi on trooppisilla ja subtrooppisilla vyöhykkeillä yleinen, mutta Suomessa sitä todetaan korkeintaan muutamia kymmeniä tapauksia vuodessa, useimmiten matkan jälkeen. Noin 90 prosenttia infektioista on oireettomia tai vähäoireisia, mutta tauti voi aiheuttaa lievästä ripulista hengenvaaralliseen veriripuliin ja joskus maksapaiseen. Myös oireettomat kantajat hoidetaan.
• Kryptosporidioosi tarttuu ruoan, juoman, uimaveden tai kosketuksen kautta, ja Suomessa on todettu tartuntoja myös navetoista. Oireet alkavat noin viikon kuluttua: vatsan kouristelu, pahoinvointi ja joskus runsas vesiripuli. Perusterveillä tauti paranee itsestään noin 12 päivässä, mutta immuunipuutteisilla se voi olla vakava. Hoito on oireenmukainen.

08Ehkäisy

Miten suolistoloisia ehkäistään?

Giardiatartuntoja ehkäistään hyvällä ruoka- ja juomahygienialla samalla tavalla kuin matkaripulia. Veden tavanomainen klooraus ei tehoa alkueläinten kystiin, mutta keittäminen tai suodatus tehoavat. Ruokahygieniasta kerrotaan lisää ravitsemusosiossa.

NHS neuvoo sairastunutta pesemään kädet usein saippualla ja vedellä, pesemään mahdollisesti saastuneet vaatteet ja vuodevaatteet erikseen kuumalla pesulla ja puhdistamaan wc-istuimen ja huuhtelukahvan.

09Matkailu

Suolistoloiset matkoilla ja retkillä

Giardiaa ja muita suolistoloisia saa tavallisimmin matkoilla maista, joissa vesi- ja ruokahygienia on heikko. Matkalla kannattaa juoda pullotettua tai keitettyä vettä ja välttää jääpaloja, kuorimattomia hedelmiä, salaatteja ja huonosti kypsennettyä ruokaa. Käsien pesu ennen ruokailua ja wc-käynnin jälkeen on tärkeää, eikä pelkkä käsidesi tehoa kaikkiin loisiin.

Myös Suomessa retkeillessä luonnonvesiä ei kannata juoda käsittelemättöminä. Keittäminen tuhoaa giardian luotettavasti, kun taas kloori ei aina tehoa giardian kysteihin.

Jos ripuli jatkuu yli viikon matkan jälkeen tai siihen liittyy laihtumista, ilmavaivoja ja rasvaista ulostetta, on hyvä hakeutua lääkäriin ja kertoa matkasta.

10Erot

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

• Toipumisaika. NHS:n mukaan hoidettu giardiaasi menee yleensä ohi noin viikossa. Terveyskirjaston mukaan oireet voivat jatkua viikkoja tai kuukausia, koska suolinukka korjaantuu hitaasti.
• Tartuntatavat. NHS mainitsee lisäksi tartunnan uimavedestä järvissä ja uima-altaissa, pinnoilta ja seksin kautta.
• Muut alkueläimet. Terveyskirjasto kuvaa myös dientamebiaasin, amebiaasin ja kryptosporidioosin, joita NHS:n giardiaasisivu ei käsittele.

11Lyhyesti

Tärkeimmät asiat giardiasta

• Giardia tarttuu ulosteella saastuneesta vedestä tai ruoasta.
• Tyypillisiä oireita ovat pahanhajuinen ripuli, ilmavaivat ja turvotus.
• Pitkittyneenä se voi aiheuttaa imeytymishäiriön.
• Tauti todetaan ulostenäytteestä.
• Hoidon jälkeen toipuminen voi kestää viikkoja; laktoositon ruokavalio auttaa.
• Klooraus ei tehoa kystiin, keittäminen ja suodatus tehoavat.