Siirry sisältöön

Suolisto MediBilbao Salud

ESBL- ja CPE-bakteerit: kantajuus ja hoito

ESBL- ja CPE-lyhenteitä käytetään bakteereista, joille on kehittynyt vastustuskyky tietyille tärkeille antibiooteille. Niiden aiheuttamat infektiot ovat samanlaisia kuin antibiooteille herkkien bakteerien, mutta hoito voi olla haastavaa. ESBL-bakteerin kantajuus aiheuttaa harvoin oireisen infektion, eikä oireeton kantajuus vaadi kotona rajoitteita. Tämä opas perustuu Terveyskirjastoon (Lääkärikirja Duodecim) ja NHS:n tietoon antibioottiresistenssistä.

Aihe
Ravitsemus
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757

Mikä ESBL on?

ESBL on lyhenne sanoista Extended-Spectrum Beta-Lactamase. Sillä tarkoitetaan bakteerien tuottamia entsyymejä, jotka hajottavat tiettyjä antibiootteja, kuten penisilliinejä ja kefalosporiineja. Jotkin muunnokset tuovat vastustuskyvyn eli resistenssin myös muille tärkeille antibiooteille. Kyse on bakteerien hankitusta ominaisuudesta.

Entsyymejä tuottavat suolistossa yleisimmin elävät kolibakteerit ja Klebsiella-bakteerit. Niiden lääkeherkät kantamuodot ovat osa elimistön luontaista, hyödyllistä mikrobistoa. Suolistobakteerit siirtävät ESBL-ominaisuutta herkästi bakteerista toiseen, ja antibiooteille altistuessaan ne säilyvät hengissä paremmin kuin herkät edeltäjänsä.

Mistä ESBL-bakteerin saa?

ESBL-bakteereita esiintyy eniten Kaakkois- ja Keski-Aasiassa ja laajalti Afrikassa runsaan hallitsemattoman antibioottien käytön sekä huonon ravinto- ja käsihygienian vuoksi. Ne ovat yleisiä ravintoeläimissä, kasteluveden saastuttamissa ruoka-aineissa ja luonnonvesissä.

  • Matkailijat tuovat bakteereita suolistossaan maista, joissa ne ovat yleisiä. Erityisen suuri riski on niillä, jotka ovat sairastaneet matkalla turistiripulin tai saaneet antibioottihoidon.
  • Tartunnan voi saada myös käsien kautta bakteeria kantavasta henkilöstä, mikä on tärkeä tartuntareitti sairaaloissa ja hoivalaitoksissa.
  • Kotimaisessa naudan- ja sianlihassa ESBL on hyvin harvinainen, ja lihan tavallinen kypsentäminen tappaa bakteerin.

ESBL-bakteerit Suomessa

Tavallisinta ESBL-bakteeria löydettiin vuosina 2013–2019 yli 4 000 henkilöltä vuosittain, ja vuonna 2023 noin 3 260 henkilöltä. Toiseksi yleisintä ESBL-bakteeria on löydetty viime vuosina hieman yli 500 henkilöltä. Yli puolessa tapauksista bakteeri on löytynyt virtsasta ja alle kymmenesosassa verestä.

Kotimaisessa broilerinlihassa ESBL-kantoja todettiin vuonna 2022 alle kahdessa prosentissa näytteistä, ja määrä on vähentynyt selvästi vuodesta 2016. Suomessa laki ei salli antibioottien käyttöä eläinten kasvun edistämiseen. Ruokaturvallisuudesta kerrotaan lisää ravitsemusosiossa.

Kantajuus: yleensä oireeton ja ohimenevä

ESBL-bakteerin tartunta ei aiheuta oireita, eikä sitä siten huomaa. Tavallisin seuraus on bakteerin lyhytaikainen kantajuus omien suolistobakteerien joukossa.

  • Ulkomailla tartunnan saaneista kaksi kolmasosaa puhdistuu itsestään kuukaudessa.
  • Puolen vuoden kuluttua matkasta ESBL on lähes kaikilta hävinnyt.
  • Vain noin yksi sadasta bakteerin saaneesta sairastuu ennen kuin bakteeri luontaisesti häviää.

Millaisia infektioita ESBL aiheuttaa?

ESBL-ominaisuus ei tee bakteereista ärhäkämpiä taudinaiheuttajia, eivätkä niiden infektiot ole vakavampia kuin antibiooteille herkkien lajitovereiden. Resistenssi voi kuitenkin viivästyttää oikean lääkkeen löytämistä, ja koska tehokkaita lääkkeitä on vähemmän, lieväkin infektio voi edellyttää suoneen annettavaa lääkettä.

Yleisin infektio on virtsarakkotulehdus. Samat bakteerit aiheuttavat myös suoliston infektioita, kuten umpilisäkkeen ja sappirakon tulehduksia, ja sairaalassa saatuina leikkauksen jälkeisiä märkäpaiseita, vatsakalvotulehduksia ja leikkaushaavatulehduksia. Jos asia mietityttää, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla.

ESBL kotona ja perheessä

Niin kauan kuin kantaa bakteeria, se voi tarttua eteenpäin erityisesti käsien tai kantajan valmistaman ruoan välityksellä. Erään tutkimuksen mukaan näin kävi yhdelle viidestä samassa taloudessa asuvasta, mutta tartunnan kotona saaneet eivät sairastuneet.

Kotona käyviin vierailijoihin tai hoitohenkilökuntaan bakteeri ei juuri koskaan tartu. Yleinen hyvä käsi- ja ruoanlaittohygienia riittää perhetartuntojen ehkäisyyn, eikä arkielämään suositeta rajoituksia. Kun ESBL-bakteeri todetaan, henkilö saa yleensä yksilöllistä ohjausta.

Mikä CPE on?

CPE eli Carbapenemase Producing Enterobacteriaceae tarkoittaa yleensä suolistoperäisiä bakteereita, jotka tuottavat karbapeneemiryhmän antibiootteja hajottavia entsyymejä. Karbapeneemit tehoavat ESBL-bakteereihin, mutta CPE-bakteereihin niiden teho on menetetty, ja niiden infektioihin löytyy enää harvoja tehokkaita antibiootteja.

CPE-kannat ovat selvästi harvinaisempia kuin ESBL-bakteerit: Suomessa raportoitiin vuonna 2023 86 löydöstä. Valtaosa kantajista oli saanut bakteerin ulkomailta, yleensä ulkomaisesta sairaalasta. Oireeton kantajuus on paljon tavallisempaa kuin oireinen infektio.

Miten ESBL-tartunnan voi ehkäistä?

  • Noudata matkalla samoja ravinto- ja käsihygieniatoimia kuin turistiripulin ehkäisyssä.
  • Turistiripuli ei yleensä vaadi antibioottihoitoa, ja turhat antibioottihoidot lisäävät kantajuuden riskiä.
  • Uloste- tai virtsaviljelyitä matkan jälkeen ei suositeta muille kuin matkan jälkeen sairaalaan joutuville.
  • Sairaaloissa noudatetaan ensisijaisesti tavallista hyvää hygieniaa ja tietyissä tilanteissa kosketusvarotoimia.

NHS:n mukaan antibioottien liikakäyttö on johtanut moniresistenttien bakteerien yleistymiseen, ja siksi antibiootteja ei enää käytetä rutiinisti esimerkiksi kurkkukipuun, lasten korvatulehduksiin tai rintakehän infektioihin.

ESBL-kantaja terveydenhuollossa

ESBL-kantajuudesta on hyvä kertoa hoitohenkilökunnalle, kun hakeutuu hoitoon. Tieto auttaa valitsemaan tehoavan antibiootin, jos kantajalle kehittyy esimerkiksi virtsatietulehdus. Sairaaloissa ja hoitolaitoksissa kantajia voidaan hoitaa kosketusvarotoimin, jotta bakteeri ei leviäisi muihin potilaisiin.

Kotona tai työssä kantajuus ei yleensä vaadi erityisiä rajoituksia. Hyvä käsihygienia, kuten käsien pesu wc-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua, riittää useimmiten. Kantajuutta ei hoideta antibiooteilla, koska ne eivät poista bakteeria suolistosta ja voivat lisätä resistenssiä.

Ulkomailla sairaalahoidossa olleilta otetaan Suomessa usein seulontanäytteet, kun he tulevat hoitoon, koska ESBL- ja muut resistentit bakteerit ovat monissa maissa yleisempiä.

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta painottavat eri asioita:

  • Näkökulma. Terveyskirjasto kuvaa ESBL- ja CPE-bakteerit yksityiskohtaisesti ja painottaa, ettei oireeton kantajuus vaadi rajoituksia. NHS käsittelee antibioottiresistenssiä yleisesti ja mainitsee esimerkkeinä muita resistenttejä bakteereita.
  • Huoli tulevaisuudesta. NHS:n mukaan suurin huoli on, että syntyy bakteerikantoja, joihin mikään nykyinen antibiootti ei tehoa. Terveyskirjaston mukaan sairaaloiden käyttöön on viime vuosina tullut uusia yhdistelmälääkkeitä, jotka tehoavat useimpiin CPE-kantoihin.

Tärkeimmät asiat ESBL-bakteereista

  • ESBL- ja CPE-bakteerit ovat vastustuskykyisiä tietyille tärkeille antibiooteille.
  • Tartunta saadaan usein matkalla ruoasta, vedestä tai antibioottihoidon yhteydessä.
  • Kantajuus on yleensä oireeton ja häviää muutamassa kuukaudessa.
  • Infektiot eivät ole vakavampia, mutta hoito voi olla hankalampaa.
  • Kotona riittää hyvä käsi- ja ruoanlaittohygienia.
  • Turhien antibioottikuurien välttäminen on tärkein ehkäisykeino.

Usein kysyttyä ESBL-bakteerista

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mikä on ESBL-bakteeri?

Suolistobakteeri, joka tuottaa tiettyjä antibiootteja hajottavia entsyymejä ja on siksi vastustuskykyinen niille.

Onko ESBL vaarallinen?

Kantajuus aiheuttaa harvoin oireisen infektion, eivätkä infektiot ole vakavampia kuin herkkien bakteerien. Hoito voi kuitenkin olla haastavampaa.

Kuinka kauan ESBL-kantajuus kestää?

Ulkomailla tartunnan saaneista kaksi kolmasosaa puhdistuu kuukaudessa, ja puolen vuoden kuluttua bakteeri on lähes kaikilta hävinnyt.

Tarttuuko ESBL perheenjäseniin?

Se voi tarttua käsien tai ruoan välityksellä, mutta tartunnan saaneet eivät tutkimuksissa ole sairastuneet. Hyvä käsi- ja ruoanlaittohygienia riittää.

Tarvitaanko ESBL-kantajalle rajoituksia kotona?

Ei. Oireeton kantajuus ei kotioloissa vaadi rajoitteita normaalielämään.

Mitä eroa on ESBL:llä ja CPE:llä?

CPE-bakteerit hajottavat myös karbapeneemiryhmän antibiootteja, jotka tehoavat ESBL-bakteereihin. CPE on Suomessa selvästi harvinaisempi.

Voiko ESBL tarttua ruoasta?

Voi. ESBL-bakteereja on löydetty esimerkiksi raa'asta broilerinlihasta, ja niitä voi saada myös matkoilla saastuneesta ruoasta tai vedestä. Hyvä keittiöhygienia ja lihan kunnollinen kypsentäminen vähentävät riskiä.

Miksi ESBL-bakteerit yleistyvät?

Antibioottien runsas käyttö ihmisillä ja eläimillä edistää resistenttien bakteerien leviämistä. Antibioottien järkevä käyttö on siksi tärkeää.

Vaikuttaako ESBL-kantajuus raskauteen?

Kantajuus on yleensä oireeton, mutta siitä on hyvä kertoa neuvolassa ja synnytyssairaalassa, jotta mahdollinen infektio voidaan hoitaa oikealla antibiootilla.

Voiko ESBL-kantaja käydä uimahallissa ja saunassa?

Voi. Kantajuus ei estä tavallista elämää, kun käsihygieniasta huolehditaan.

Testataanko perheenjäsenet?

Oireettomia perheenjäseniä ei yleensä tarvitse testata.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · ESBL- ja CPE-bakteerit
  2. NHS · Antibiotic resistance

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.