Atooppinen ihottuma: oireet, hoito ja ihon rasvaus

01Atopia

Mikä atooppinen ihottuma on?

Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen, kutiseva ja tulehduksellinen ihosairaus, johon liittyy toistuvia ja vaikeasti ennustettavia pahenemisvaiheita. Sairastavan iho on yleensä kuiva, vaikkei ihottumaa aina näkyisi, ja silloin puhutaan atooppisesta ihotyypistä.

Atooppisessa ihossa läpäisyeste on puutteellinen, joten ihoon pääsee ärsyttäviä tekijöitä. Atooppisen ihon pH on emäksinen terveen ihon happaman sijaan, ja sen bakteerikanta ja rasvahappokoostumus poikkeavat terveestä. Ihottuma näyttäisi olevan osittain perinnöllistä, ja sairauden esiintyminen lähisuvussa on sen tärkein tunnistettu riskitekijä.

02Oireet

Oireet ja vaikeusaste

Iho punoittaa, on tulehtunut ja siinä esiintyy kutiavaa rokahtumaa. Raapiminen jättää jälkiä, ja iho voi paksuuntua eli jäkälöityä. Sairastavat kertovat usein myös kivusta, kuten polttelusta, ja iho voi olla kosketusarka.

• Lievä: kuivia alueita, satunnaista kutinaa ja punoitusta pienillä alueilla. Lääkkeellistä paikallishoitoa tarvitaan ajoittain.
• Keskivaikea: toistuvaa kutinaa ja punoitusta sekä mahdollisesti rikkoutunut ja paksuuntunut iho. Paikallishoitoa tarvitaan jatkuvasti jaksoittain tai ylläpitohoitona.
• Vaikea: jatkuvaa kutinaa, laaja-alaista punoitusta, selvästi paksuuntunutta ja rikkoutunutta ihoa. Se heikentää merkittävästi elämänlaatua, ja hoitoon harkitaan pitkäaikaista sisäistä lääkitystä.

03Taipeet

Taiveihottuma ja tyypilliset paikat iän mukaan

• Vauvoilla ihottuma alkaa usein pään hilseilynä ja leviää vartaloon, käsiin ja jalkoihin, erityisesti taipeisiin. Vaippa-alueella sitä ei yleensä ole.
• Leikki-ikäisillä tyypillisiä alueita ovat kaula, niska, kyynär- ja polvitaipeet, ranteet, pakarantaive ja nilkat, joskus myös kasvot.
• Kouluiässä ihottuma keskittyy usein polvi- ja kyynärtaipeisiin, ja murrosiässä se leviää usein hartioihin, rintaan ja selkään.
• Aikuisilla tyypillisiä alueita ovat taipeiden lisäksi kasvot, kaula ja ylävartalo. Käsien atooppinen ihottuma on yleistä, ja se kannattaa huomioida jo ammatinvalinnassa.

Suurimmalla osalla lapsista ihottuma paranee tai lievenee vuosien kuluessa, mutta voi pahentua uudelleen nuoruus- tai aikuisiässä, esimerkiksi stressaavissa tilanteissa.

04Liitännäiset

Astma, allergiat ja muut liitännäissairaudet

Selvin yhteys on vaikean atooppisen ihottuman ja astman välillä: noin neljäsosalla atooppista ihottumaa sairastavista aikuisista on astma. Yhteys näyttäisi olevan myös allergiseen nuhaan, josta kerrotaan heinänuhaoppaassa, ja ruoka-allergioihin erityisesti vaikeassa ihottumassa.

Ihoinfektioiden riski on selvästi suurentunut, ja pitkäkestoisen sairauden myötä myös masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön riski on lisääntynyt. Alle 1-vuotias, jolla on keskivaikea tai vaikea ihottuma, saattaa olla allerginen jollekin ruoka-aineelle, mutta aikuisilla allergiaselvitykset eivät yleensä ole tarpeen.

05Pahentajat

Pahentavat tekijät ja ihon pesu

Kokemuksen mukaan ihottumaa voivat pahentaa hikoilu, kuiva sisäilma, talviaika, ilmansaasteet, karheat vaatteet, liian kevyet tai rasvaiset voiteet sekä kosmetiikka- ja hygieniatuotteet. Infektioiden yhteydessä ihottuma usein hankaloituu. Liikunta on hyväksi, ja hikoilun jälkeen hiki kannattaa huuhdella pois ja rasvata iho.

Toisin kuin luullaan, päivittäinen pesu vedellä ja tarvittaessa hajusteettomalla, happamalla tai neutraalilla pesuaineella ei pahenna ihottumaa, vaan poistaa ihoa ärsyttävää likaa, hikeä ja bakteereita. Iho kuivataan pyyhkeellä painelemalla ja rasvataan pesun jälkeen.

06Rasvaus

Perusvoiteet: omahoidon kulmakivi

Iho rasvataan perusvoiteella 1–2 kertaa päivässä riittävästi ja säännöllisesti, vaikka ihottumaa tai kutinaa ei olisi. Perusvoiteita on tavanomaisia ja ihoon kosteutta sitovia. Kosteutta sitovat voiteet saattavat vähentää ihottuman vaikeutta tehokkaammin, mutta osa niistä voi kirvellä etenkin rikkiraavitulla iholla ja imeväisillä.

Voidetyyppiä voi vaihdella vuodenajan mukaan: kesällä kevyempi, talvella rasvaisempi. Jos perusvoide kirvelee, se kannattaa vaihtaa rasvaisempaan. Jokaisen on hyvä löytää itselleen sopivat perusvoiteet.

07Lääkevoiteet

Kortisonivoiteet ja muut lääkevoiteet

Jos perusrasvaus ei riitä, iholle sivellään lääkärin ohjeiden mukaan lääkevoidetta. Kortisonivoiteet ovat ensisijaisia lääkevoiteita, ja ne jaotellaan Suomessa neljään ryhmään miedosta erittäin vahvaan. Niitä käytetään jaksoittain, esimerkiksi aikuisilla päivittäin 1–3 viikon kuurina, ja tarvittaessa ylläpitohoitona kahdesti viikossa. Perus- ja lääkevoidetta ei laiteta samalle alueelle samanaikaisesti.

Kortisonivoiteiden käyttöä rajoittaa etenkin ihon oheneminen, joten päivittäisessä käytössä pidetään taukoja, jotka ovat yhtä pitkiä kuin kuuri. Iholle levitettävät kortisonivoiteet sopivat myös raskaana oleville ja imettäville. Jos ne eivät auta, erikoislääkäri voi määrätä kalsineuriinin estäjävoiteita, jotka eivät ohenna ihoa.

08Muut hoidot

Sidokset, valohoito ja sisäinen lääkitys

• Rikkiraavittujen kohtien hoitoon voidaan käyttää joustavia sidoksia voiteen päällä, ja paksuuntuneeseen ihottumaan peittohoitoa.
• Aikuisten keskivaikeassa ja vaikeassa ihottumassa voidaan käyttää UV-valohoitoa 15–20 hoitokerran jaksoina, enintään kaksi jaksoa vuodessa.
• Vaikeassa ihottumassa voidaan aloittaa sisäinen lääkitys, kuten immuunivastetta hillitsevät tai biologiset lääkkeet, iho- tai lastentautien erikoislääkärin seurannassa.

Lisäravinteilla, välttämättömillä rasvahapoilla, yrttivalmisteilla, vitamiineilla, sinkillä, seleenillä, homeopatialla tai akupunktiolla ei ole todettu tehoa. Myöskään antihistamiineja ei suositella ilman erityistä syytä kutinan hoitoon. Jos ihottuma mietityttää, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla.

09Erot

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

• Pesu. NHS neuvoo pesemään ihon perusvoiteella saippuan sijaan ja välttämään saippuoita ja pesuaineita. Käypä hoidon mukaan päivittäinen pesu hajusteettomalla, happamalla tai neutraalilla pesuaineella ei pahenna ihottumaa.
• Ehkäisy. Käypä hoidon mukaan jotkin probioottiset valmisteet vähentävät ihottumaa riskilapsilla, mutta tieto oikeasta kannasta ja annoksesta on puutteellista. NHS ei käsittele probiootteja.
• Ruokavalio. NHS neuvoo olemaan muuttamatta ruokavaliota ilman lääkärin ohjetta. Käypä hoidon mukaan turhat välttämisruokavaliot voivat vaikuttaa haitallisesti äidin ja lapsen ravitsemukseen.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat atooppisesta ihottumasta

• Atooppinen ihottuma on pitkäaikainen, kutiava ja aaltoileva ihosairaus.
• Tyypillisiä paikkoja ovat kyynär- ja polvitaipeet.
• Perusvoide 1–2 kertaa päivässä on hoidon kulmakivi.
• Kortisonivoiteita käytetään jaksoittain taukoja pitäen.
• Äidin välttämisruokavaliot eivät ehkäise lapsen ihottumaa.
• Vaikeaan ihottumaan on erikoislääkärin hoitoja.