Mikä on heinänuha eli allerginen nuha?
Allergisessa nuhassa ihminen on herkistynyt allergeenille, kuten siitepölylle, eläinhilseelle, jauhoille tai varastopunkille, ja oireilee altistuessaan sille. Allerginen nuha jaetaan keston perusteella kausinuhaan ja jatkuvaan nuhaan; puhtaassa siitepölyallergiassa oireet ovat kausiluonteisia.
- Kyselytutkimusten mukaan yliherkkyysnuhasta kärsii jopa 40 % väestöstä.
- Yliherkkyysnuha jaetaan allergiseen nuhaan (50 %), ei-allergiseen nuhaan (10 %) ja näiden yhdistelmään eli sekanuhaan.
- Allerginen nuha alkaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa, ja sillä on selkeä periytymistaipumus.
- Väestöstä noin 20 % on siitepölyallergisia.
Heinänuhan oireet
Yliherkkyysnuhan oireita ovat nenän tukkoisuus, vetisen eritteen vuoto nenästä, aivastelu ja nenän kutina. Allergisessa nuhassa myös silmät punoittavat, kutiavat ja vetistävät usein.
- Nenän tukkoisuus vaikeuttaa nenähengitystä, mikä voi johtaa etenkin nukkuessa suuhengitykseen, suun kuivumiseen ja kuorsaamiseen.
- Aamulla voi esiintyä kurkkukipua, kurkun selvittelytarvetta ja jopa äänen käheyttä.
- Eläinpöly- ja työperäisissä allergioissa oireita on silloin, kun altistuu kyseiselle allergeenille.
- Terveyskirjaston mukaan jopa joka kolmannella allergista nuhaa sairastavalla aikuisella on astmaoireita.
Mitkä siitepölyt ja allergeenit aiheuttavat allergista nuhaa?
Suomessa eniten oireita aiheuttaa koivu ja seuraavaksi eniten leppä, heinät ja pujo. Kausiluonteisessa allergisessa nuhassa oireet alkavat, kun allergiaa aiheuttava kasvi alkaa kukkia, ja loppuvat kukinnan loppuessa tai pian sen jälkeen.
- Eläimistä allergiaa aiheuttavat usein koira, kissa ja pienet karvaiset eläimet, kuten marsu, hamsteri ja kani.
- Vuodevaatteissa viihtyvä huonepölypunkki voi allergisoida, joskin herkistyminen on Suomessa kuivan huoneilman vuoksi harvinaisempaa kuin Etelä-Euroopassa.
- Ulkoilman homeitiöt voivat aiheuttaa oireita etenkin syksyisessä metsässä liikkuessa.
- Työperäisiä allergeeneja ovat esimerkiksi eläin- ja kasviperäiset pölyt, jauhot ja varastopölypunkki.
Allerginen vai ei-allerginen nuha?
Allergistyyppisiä nuhaoireita esiintyy myös ilman allergiaa. Ei-allergisessa nuhassa verikokeissa ei todeta allergiavasta-aineita, ja se liittyy selvemmin ylähengitystieinfektioon ja moniin ympäristötekijöihin.
- Ympäristötekijät, kuten kuiva sisäilma, tupakansavu, saasteet ja hajusteet, kuivattavat limakalvoja ja voivat aiheuttaa tukkoisuuden tunnetta.
- Hormonaaliset muutokset murrosiässä, raskauden aikana ja vaihdevuosina vaikuttavat limakalvojen toimintaan.
- Rakenteellisia syitä ovat esimerkiksi nenän väliseinän vinous, nenäpolyypit ja nenäkuorikoiden liikakasvu.
- Monet verenpainelääkkeet ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet voivat kuivattaa limakalvoja.
- Vasomotorinen nuha eli vesinuha liittyy vahvasti ikääntymiseen, eikä siihen liity astmaa.
Miten allerginen nuha todetaan?
Kausiluonteisen allergisen nuhan diagnoosi on yleensä helppo tehdä oireiden ajoittumisen perusteella. Oireiden aikana nenän limakalvo on turvonnut ja väriltään sinipunainen, ja erite on kirkasta.
- Tarvittaessa allergia varmistetaan verikokeella.
- Työperäistä allergiaepäilyä voidaan tutkia nenäaltistuskokeella.
- Homeallergian toteamiseen ei ole toistaiseksi kunnollisia testejä.
- Ei-allergisen nuhan diagnosointi on haastavaa: allergia suljetaan pois testeillä, ja lääkäri arvioi limakalvojen kunnon ja mahdolliset rakenteelliset tekijät.
Heinänuhan itsehoito
Yliherkkyysnuhassa tärkeintä on nenän limakalvojen kostuttaminen. Limakalvoja voidaan pestä suolapitoisilla nenäsuihkeilla tai nenäkannulla huuhtelemalla.
- Paikalliset lääkkeet annostellaan suolavesipesun jälkeen.
- Lopuksi limakalvoja kostutetaan apteekin nenää kostuttavilla itsehoitovalmisteilla.
- Nenään laitettavia glukokortikoidisuihkeita ja antihistamiinitabletteja suositellaan heti oireiden alkaessa, ja molempia saa ilman reseptiä.
- Limakalvoja supistavia ja eritystä vähentäviä lääkkeitä ei pitäisi käyttää yhtäjaksoisesti noin viikkoa pidempään, ettei elimistö totu lääkkeeseen.
Milloin heinänuhan vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin?
Lääkäriin on mentävä, jos nenässä esiintyy voimistuvaa kipua tai erite on toispuoleista ja veristä. Lääkäriin kannattaa mennä myös, jos oireet eivät pysy riittävästi kurissa itsehoidolla.
- Lääkäri selvittää allergiat verikokeiden avulla ja tarkistaa nenän limakalvojen kunnon ja mahdolliset rakennepoikkeavuudet.
- Tutkimusten mukaan reseptillä saatavat glukokortikoidin ja antihistamiinin yhdistelmäsuihkeet ovat tehokkaimpia allergisen nuhan hoidossa.
- Niiden kanssa voidaan käyttää antihistamiinitabletteja ja antihistamiinipitoisia silmätippoja, jos nenäsuihkeet eivät riitä.
Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme tutkimme nenän limakalvot ja rakenteet, kun nuhaoireet eivät pysy kurissa itsehoidolla (vastaanotot ovat espanjaksi).
Siedätyshoito siitepölyallergiaan
Siedätyshoito on allergisen nuhan syynmukaista hoitoa, jonka aikana allerginen tulehdusreaktio vaimenee. Sitä harkitaan, kun allergiatestein varmistettu allergia on aiheuttanut useita vuosia vaikeaa nuhaa tai silmätulehdusta, joka ei reagoi riittävästi antihistamiinitabletteihin, nenäsuihkeisiin tai silmätippoihin.
- Tavallisimmat siedätyshoidon kohteet ovat koivu ja timotei.
- Hoito annetaan pistoksina tai kielen alle laitettavina tabletteina, ja se kestää yleensä kolme vuotta.
- Siitepölyallergian siedätyshoito tehoaa 80–90 %:lla, ja teho säilyy useita vuosia hoidon lopettamisen jälkeen.
- Hoitoa ei anneta alle viisivuotiaille eikä raskauden ja imetyksen aikana, eikä se sovi esimerkiksi epätasapainossa olevaa astmaa sairastaville.
Pistoshoidon tavallisin haittavaikutus on paikallinen turvotus pistospaikassa, ja kielenalushoidossa suussa ja nielussa voi esiintyä kutinaa ja lievää turvotusta. Kun lasten allergista nuhaa hoidetaan siedätyshoidolla, astman riski pienenee ja uusien allergioiden kehittyminen estyy ainakin jossain määrin.
Missä lähteet eroavat
Terveyskirjaston artikkeleissa on muutamia eroja luvuissa ja painotuksissa:
- Astma: nuha-artikkelin tiivistelmän mukaan joka viidennellä allergista nuhaa potevalla on myös astmaoireita, mutta tekstiosuuden mukaan jopa joka kolmannella allergista nuhaa sairastavalla aikuisella.
- Yleisyys: tiivistelmän mukaan yliherkkyysnuhasta kärsii yli kolmannes väestöstä, kyselytutkimusten mukaan jopa 40 %.
- Lääkehoidon järjestys: nuha-artikkeli suosittelee glukokortikoidisuihkeita ensimmäiseksi ja antihistamiinitabletteja seuraavaksi, mutta toisaalla molempia heti oireiden alkaessa. Siedätyshoitoartikkelin mukaan jo ensimmäisen siedätysvuoden jälkeen hoidon tulos vastaa allergialääkkeillä saatua.
Tärkeimmät asiat heinänuhasta
- Heinänuha on siitepölyn aiheuttamaa allergista nuhaa, ja noin 20 % väestöstä on siitepölyallergisia.
- Suomessa eniten oireita aiheuttavat koivu, leppä, heinät ja pujo.
- Oireita ovat tukkoisuus, vetinen vuoto, aivastelu, kutina ja silmäoireet.
- Tärkeintä on nenän limakalvojen kostuttaminen; lääkkeistä ensimmäisenä suositellaan glukokortikoidisuihkeita.
- Supistavia nenäsuihkeita ei pidä käyttää yli viikkoa yhtäjaksoisesti.
- Siedätyshoito tehoaa siitepölyallergiaan 80–90 %:lla.
Usein kysyttyä heinänuhasta
Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.
Mitkä ovat heinänuhan oireet?
Nenän tukkoisuus, vetinen vuoto, aivastelu ja kutina. Usein myös silmät punoittavat, kutiavat ja vetistävät. Siitepölyallergiassa oireet ovat kausiluonteisia.
Milloin heinänuhan oireet alkavat?
Oireet alkavat, kun allergiaa aiheuttava kasvi alkaa kukkia, ja loppuvat kukinnan loppuessa tai pian sen jälkeen. Suomessa eniten oireita aiheuttavat koivu, leppä, heinät ja pujo.
Mikä on allerginen nuha?
Allergisessa nuhassa ihminen on herkistynyt allergeenille, kuten siitepölylle, eläinhilseelle tai punkille, ja saa nuhaoireita altistuessaan sille. Se alkaa usein lapsuudessa tai nuoruudessa.
Mikä auttaa heinänuhaan nopeasti?
Terveyskirjaston mukaan nenään laitettavia glukokortikoidisuihkeita ja antihistamiinitabletteja suositellaan heti oireiden alkaessa. Nenän limakalvojen kostuttaminen ja suolavesipesu ovat hoidon perusta.
Voiko nenäsuihketta käyttää pitkään?
Glukokortikoidisuihkeita voidaan käyttää kuukausia tai jopa vuosia. Limakalvoja supistavia suihkeita ei sen sijaan pitäisi käyttää yhtäjaksoisesti noin viikkoa pidempään.
Kenelle siedätyshoito sopii?
Siedätyshoitoa harkitaan, kun allergiatestein varmistettu siitepöly- tai eläinallergia on aiheuttanut useita vuosia vaikeita oireita, jotka eivät helpota riittävästi lääkkeillä. Sitä ei anneta alle viisivuotiaille eikä raskauden ja imetyksen aikana.
Lähteet
- Terveyskirjasto (Duodecim) · Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha
- Terveyskirjasto (Duodecim) · Siedätyshoito
Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.