Maitoallergia: oireet ja maidoton ruokavalio

01Mikä se on

Mikä on maitoallergia?

Maitoallergiassa oireet aiheutuvat lehmänmaidon proteiineista. Terveyskirjaston mukaan maitoallergiaa esiintyy tavallisimmin imeväis- ja leikki-iässä, mutta sitä esiintyy aikuisillakin. Lapsilla tavallisimmat ruoka-allergiat ovat maitoallergia ja kananmuna-allergia. Aikuisilla allergiaoireita aiheuttavat tyypillisimmin maito, kananmuna ja gluteenipitoiset viljat sekä pähkinät, palkokasveihin kuuluvat soija ja maapähkinä, kala ja äyriäiset.

Ruoka-allergiassa allergisen reaktion aiheuttavat proteiinit, kun taas ruokayliherkkyydessä oireet johtuvat yleensä muista yhdisteistä. Oireita aiheuttava ruoka-aine aiheuttaa oireita yleensä syötynä, mutta joskus myös kosketettuna tai hengitettynä.

02Ero

Maitoallergia vai laktoosi-intoleranssi?

Maitoallergia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi. Terveyskirjasto erottaa ne näin:

• Maitoallergia: oireet aiheutuvat maidon proteiineista, ja ne voivat olla ihottumasta henkeä uhkaavaan yleisreaktioon.
• Laktoosi-intoleranssi: vatsavaivat aiheutuvat maitosokerista eli laktoosista, ja hoitona ovat vähälaktoosiset ja laktoosittomat tuotteet.

Vähälaktoosiset ja laktoosittomat tuotteet eivät sovi maitoallergiselle, sillä ne sisältävät maitoproteiinia.

03Oireet

Maitoallergian oireet

Terveyskirjaston mukaan maitoallergian oireita ovat muun muassa:

• ihottuma,
• vatsakivut,
• ripuli,
• oksentelu,
• vakavimmissa tapauksissa jopa henkeä uhkaava yleisreaktio.

Oireet voivat ilmaantua välittömästi tai muutamien tuntien tai muutaman vuorokauden kuluessa maidon nauttimisesta. Ruoka-allergioiden oireet vaihtelevat lievistä hengenvaaralliseen anafylaktiseen reaktioon.

04Toteaminen

Miten maitoallergia todetaan?

Terveyskirjaston mukaan maitoallergian diagnoosi perustuu välttämis-altistuskokeeseen, joka tehdään lääkärin valvonnassa. Maito jätetään ensin pois ruokavaliosta, ja sen jälkeen sitä annetaan valvotusti uudelleen oireiden seuraamiseksi.

Alle 2-vuotiaiden erityiskorvikkeiden korvattavuus edellyttää valvottua, erikoissairaanhoidossa tehtävää maitoaltistusta.

05Välttäminen

Mitä maitoallerginen ei voi syödä ja kuinka tarkasti?

Hoitona on maidon ja kaikkien muiden maitoproteiinia sisältävien ruoka-aineiden välttäminen ja korvaaminen muilla ruoka-aineilla ja tarvittaessa ravintovalmisteilla. Terveyskirjaston mukaan maitoproteiinia sisältävät:

• maito, piimä, jogurtti, viili ja rahka,
• juusto ja maitoa sisältävä kasvirasvajuusto,
• jäätelö ja maitoa sisältävä kasvirasvajäätelö,
• vähälaktoosiset ja laktoosittomat maitotuotteet,
• voi, voiöljy, voita sisältävät leipärasvat ja maitoproteiinia sisältävät margariinit,
• hera, kaseiini ja kaseinaatti.

Elintarvikkeen pakkausmerkinnöissä on ilmoitettava, jos tuote sisältää pieniäkin määriä maitoa. Vaikeissa oireissa vältetään myös tuotteita, joissa on ”saattaa sisältää” -merkintä.

Koska oireiden vakavuus vaihtelee lievistä hyvin vaikeisiin, myös välttämisen tarkkuus vaihtelee. Terveyskirjaston mukaan:

• osa maitoallergisista ei kestä lehmänmaitoa lainkaan,
• osa kestää kovia juustoja, hapanmaitovalmisteita tai maitoa kypsennettynä ruoissa ja leivonnaisissa,
• osa voi käyttää tiettyjä maitovalmisteita pieniä määriä päivittäin, esimerkiksi pienen siivun juustoa, tai jotakin valmistetta silloin tällöin, esimerkiksi purkillisen jogurttia 1–2 kertaa viikossa,
• jos oireet ovat vakavia, hyvin tarkka maitoproteiinin välttäminen on ehdottoman tärkeää,
• lievät, nopeasti ohimenevät oireet voi jättää huomiotta.

Lapsilla maitoallergia usein väistyy. Jos oireet antavat myöten, maitovalmisteita annetaan pieniä määriä annosta vähitellen suurentaen, jotta luontainen sietokyky kehittyisi. Yli 6-vuotiaille vaikeammin oireileville voidaan harkita siedätyshoitoa.

06Maidoton ruokavalio

Näin koostat maidottoman ruokavalion

Maidon voi korvata juomana ja ruoanvalmistuksessa kasvijuomilla, joita on saatavilla muun muassa soija-, kaura-, riisi-, tattari-, hirssi-, manteli- ja hasselpähkinäpohjaisina. Kasvipohjaisina on myös jogurtin, rahkan, kerman, juuston ja jäätelön kaltaisia valmisteita.

• Suositeltavimpia ovat ravintoaineilla täydennetyt kasvijuomat, koska kasvituotteet eivät luonnostaan sisällä merkittäviä määriä kalsiumia, D-vitamiinia, jodia tai B12-vitamiinia.
• Soijajuoman proteiinipitoisuus ja -laatu ovat samankaltaisia kuin lehmänmaidon, mutta osa maitoallergisista reagoi myös soijaan.
• Riisijuomaa ei suositella pääsääntöisesti alle 6-vuotiaiden maidoksi sen arseenipitoisuuden vuoksi.
• Jos ruokavaliossa on säännöllisesti kalsiumilla ja jodilla täydennettyjä tuotteita, ravintolisiä ei yleensä tarvita näiden osalta.

Bilbaossa sijaitsevan ravitsemuksen vastaanottomme sivulta ravitsemus löydät lisää ruokavalioon liittyviä aiheita. Ravitsemusterapeutti arvioi tarvittaessa lisäravinteiden tarpeen ja annostuksen tarkemmin.

07Lapset

Maitoallerginen lapsi

Alle 2-vuotiaiden ruokavaliota täydennetään yleensä maitoallergisten erityiskorvikkeilla, jotka sisältävät joko hyvin pieneksi pilkottua maitoproteiinia tai aminohappoja. Jos maitoallergia ei ole väistynyt kahteen ikävuoteen mennessä, Terveyskirjasto ohjeistaa:

• lapselle annetaan päivittäin lihaa, kalaa, siipikarjaa tai kasviproteiinituotteita kahdella aterialla, yhteensä 60–90 g kypsäpainoa,
• ruokiin lisätään 2–3 ruokalusikallista maidotonta rasvaa, esimerkiksi vähintään 60-prosenttista margariinia tai kasviöljyä,
• kalsiumvalmistetta annetaan 500 mg päivässä, jos ruokavaliossa ei ole täydennettyjä kasvijuomia, tai 250 mg, jos niitä on noin 2 desilitraa päivässä,
• D-vitamiinivalmistetta suositellaan kaikille 2–18-vuotiaille 7,5 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden.

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo maitoallergian siedätyshoidosta?

Cochrane-katsauksessa (Yeung ym. 2012) arvioitiin suun kautta annettavaa siedätyshoitoa maitoallergiassa. Mukana oli viisi pientä tutkimusta ja 196 lasta, ja näytön laatu oli heikko.

• Siedätyshoitoa saaneista 62 % pystyi lopulta juomaan täyden annoksen maitoa (noin 2 dl), verrokeista 8 %.
• Lisäksi 25 % siedätetyistä pystyi nauttimaan osittaisen annoksen.
• Haittavaikutukset olivat yleisiä, vaikka useimmat olivat paikallisia ja lieviä; joka yhdestoista hoidettu tarvitsi lihakseen pistettävää ensiapulääkettä.
• Yksikään tutkimus ei selvittänyt, säilyykö sietokyky hoidon tauottua.

Tekijöiden mukaan vakiintuneita hoito-ohjelmia ei ole, ja ennen käyttöönottoa tarvitaan hoitosuositukset.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet tukevat toisiaan, mutta painotukset eroavat:

• Siedätyshoito: Terveyskirjaston mukaan siedätyshoitoa voidaan harkita yli 6-vuotiaille vaikeammin oireileville. Cochrane-katsauksen mukaan siedätys voi saada useimmat sietämään maitoa, mutta haittoja on paljon, pitkäaikainen sietokyky on osoittamatta ja näytön laatu on heikko.
• Välttämisen tarkkuus: maitoallergiaa käsittelevän artikkelin mukaan lievät, nopeasti ohimenevät oireet voi jättää huomiotta, kun taas vakavissa oireissa välttämisen on oltava hyvin tarkkaa. Ruoka-allergioita käsittelevä artikkeli lisää, että vaikeissa oireissa vältetään myös ”saattaa sisältää” -merkityt tuotteet.
• Ikä: Terveyskirjaston ohjeet koskevat sekä lapsia että aikuisia, mutta Cochrane-katsauksen tutkimuksissa olivat mukana vain lapset.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat maitoallergiasta

• Maitoallergian oireet johtuvat maidon proteiineista, laktoosi-intoleranssin oireet maitosokerista.
• Laktoosittomat tuotteet eivät sovi maitoallergiselle.
• Oireita ovat ihottuma, vatsakivut, ripuli ja oksentelu, vakavimmillaan henkeä uhkaava yleisreaktio.
• Diagnoosi tehdään välttämis-altistuskokeella lääkärin valvonnassa.
• Maitoa vältetään oireiden vakavuuden mukaan ja korvataan täydennetyillä kasvituotteilla.
• Lapsilla maitoallergia usein väistyy.