Mikä ateroskleroosi on?
Valtimotaudissa kolesterolia ja tulehdussoluja kertyy hitaasti valtimon seinämän sisäkalvon alle. Kertymää nimitetään plakiksi. Vuosien kuluessa plakit paksuuntuvat ja aiheuttavat ahtaumia, lopulta jopa tukoksia. Taudista käytetään myös kansanomaista nimeä verisuonten kalkkeutuminen, jota tapahtuukin taudin pitkälle edetessä.
Plakin pinta on haurasta kudosta, johon voi syntyä repeämiä. Kohdalle muodostuu verihyytymä, joka äkisti kaventaa suonta tai tukkii sen kokonaan.
Mitä sairauksia valtimotauti aiheuttaa?
Valtimotauti heikentää kohde-elinten verenkiertoa ja aiheuttaa niissä hapenpuutetta. Tavallisimmat valtimotaudit ovat:
- Sepelvaltimotauti, jonka tavallisin ensioire on rasituksessa tuntuva ja levossa ohimenevä rintakipu. Se voi myös aiheuttaa jopa ensioireena hengenvaarallisen sydäninfarktin.
- Aivohalvaus: aivo- ja kaulavaltimoiden valtimotauti voi aiheuttaa välitöntä hoitoa vaativia ohimeneviä tai pysyviä halvausoireita.
- Katkokävely: alaraajojen valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa rasituksessa pohjekipua, ja pahimmassa tapauksessa valtimon tukkeutuessa raajan kuolion.
Ateroskleroosin oireet
Valtimotauti kehittyy hitaasti, ja NHS:n mukaan siihen ei välttämättä liity oireita. Oireita voivat olla:
- rintakipu,
- käsien ja jalkojen kipu, etenkin liikkuessa,
- hengenahdistus,
- jatkuva väsymys ja heikotus,
- sekavuus.
NHS neuvoo hakemaan kiireellistä apua, jos rintakipu tulee ja menee, sinulla on hengenahdistusta tai käsiin ja jalkoihin sattuu kävellessä tai liikkuessa.
Valtimotaudin riskitekijät
Kolme pääasiallista riskitekijää ovat tupakointi, suurentunut veren pahan eli LDL-kolesterolin määrä ja kohonnut verenpaine. Riskiä lisäävät myös matala hyvän eli HDL-kolesterolin taso ja korkeat triglyseridit. Muita vaaratekijöitä ovat diabetes, reumasairaudet, uniapnea, vakavat mielenterveyshäiriöt sekä lihavuus ja liikunnan vähäisyys.
Kuolemanvaara lisääntyy jyrkästi, jos samalla henkilöllä on useita riskitekijöitä. Henkilökohtaista sydäninfarkti- ja aivohalvausriskiä voidaan arvioida suomalaisiin tutkimuksiin perustuvalla FINRISKI-laskurilla.
Perimä, ikä ja sukupuoli
Myös perinnöllisellä alttiudella on osuutta. Jos lähisukulainen on sairastunut valtimotautiin alle 55-vuotiaana miehenä tai alle 65-vuotiaana naisena, oma riski on suurentunut. Pienellä osalla väestöstä periytyvä FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia nostaa veren kolesterolia ja aiheuttaa valtimotautia. Joskus sairaus voi ilmaantua perinnöllisenä jo lapsuudessa.
Naisilla riski on pienempi kuin samanikäisillä miehillä, ja samoilla riskitekijöillä naiset sairastuvat myöhemmin. NHS mainitsee riskitekijöinä myös yli 50 vuoden iän ja munuaistaudin.
Ruokavalio valtimotaudin ehkäisyssä
Kala, jonka vaikutus liittynee edullisiin rasvoihin, sekä vihannesten ja hedelmien runsas käyttö liittyvät pienempään valtimotaudin vaaraan. Terveyskirjaston tavoitteet ovat:
- kovan eli tyydyttyneen rasvan vähentäminen alle 10 prosenttiin päivän energiasta ja pehmeän rasvan lisääminen,
- ravintokuitua 25–35 grammaa päivässä,
- kalaruokia kaksi kertaa viikossa,
- hedelmiä, marjoja ja kasviksia 400 grammaa päivässä (perunaa ei lasketa),
- suolan käytön vähentäminen.
Lisää käytännön ohjeita löytyy oppaista kolesterolia alentava ruokavalio ja verenpainetta alentava ruokavalio.
Liikunta, paino ja tupakointi
Liikunnan minimitavoite on vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä viikossa, ja runsaampi liikunta on suositeltavaa. Tehon tulisi olla sellainen, että lievästi hengästyy. Säännöllinen liikunta vähentää valtimotaudin vaaraa.
Painon ja etenkin vyötärönympäryksen kannattaa pitää normaaleissa rajoissa: vyötärö miehillä alle 100 senttiä ja naisilla alle 90 senttiä. Tupakoinnin lopettaminen on tärkeimpiä elintapamuutoksia. NHS neuvoo lisäksi vähentämään sokeria ja juomaan alkoholia enintään 14 annosyksikköä viikossa.
Ateroskleroosin hoito
Valtimotautiin sairastuneita voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeiden lisäksi leikkaus- ja muilla toimenpidehoidoilla. Sairastunut tarvitsee aina pysyvää lääkehoitoa ja lähes aina myös elintapamuutoksia. Erityisesti liikunnallisella kuntoutuksella on tärkeä osa toipumisessa ja uusiutumisen ehkäisyssä.
Ehkäisyssä riskitekijät kannattaa tunnistaa ja niihin vaikuttaa viimeistään varhaisessa keski-iässä. Usein elämäntapamuutokset eivät riitä, vaan tarvitaan myös lääkehoitoja. NHS:n mukaan lääkkeillä voidaan alentaa kolesterolia, verenpainetta, verihyytymien riskiä ja diabeteksessa verensokeria.
Riskitekijöiden mittaaminen ja seuranta
Valtimotaudin riskiä arvioidaan mittaamalla verenpaine, veren kolesteroli- ja sokeriarvot sekä paino ja vyötärönympärys. Näiden arvojen ja muiden tietojen, kuten iän, tupakoinnin ja suvun sairauksien, perusteella voidaan arvioida riski sairastua sydän- tai aivoinfarktiin seuraavien vuosien aikana.
Jos riski on suuri tai valtimotauti on jo todettu, arvoja seurataan säännöllisesti ja hoitoa tehostetaan tarvittaessa lääkkeillä. Verenpainetta voi mitata myös kotona, mikä auttaa hoidon seurannassa.
Missä lähteet eroavat
Lähteet ovat yhtä mieltä riskitekijöistä ja elintapojen merkityksestä, mutta eroavat muutamassa kohdassa:
- Taudin kulku. NHS:n mukaan ateroskleroosia ei toistaiseksi voi hoidoilla kääntää takaisin, mutta sen pahenemista voi estää. Terveyskirjasto korostaa, että sairastuneita voidaan hoitaa tehokkaasti lääkkeillä ja toimenpiteillä.
- Riskitekijät. NHS mainitsee lisäksi munuaistaudin ja tietyn etnisen taustan. Terveyskirjasto mainitsee reumasairaudet, uniapnean ja vakavat mielenterveyshäiriöt.
- Liikunta. Terveyskirjasto antaa tavoitteeksi vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä. NHS neuvoo liikkumaan säännöllisesti.
Tärkeimmät asiat ateroskleroosista
- Valtimotauti kehittyy vuosikymmenten aikana valtimoiden seinämiin kertyvistä plakeista.
- Se voi aiheuttaa sepelvaltimotaudin, aivohalvauksen ja katkokävelyn.
- Tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi, kohonnut LDL-kolesteroli ja kohonnut verenpaine.
- Kala, kasvikset, kuitu ja pehmeät rasvat suojaavat.
- Liikuntaa vähintään 30 minuuttia useimpina päivinä.
- Sydänkohtauksen tai aivohalvauksen merkit vaativat välitöntä hoitoa.
Usein kysyttyä ateroskleroosista
Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.
Mitä valtimotauti tarkoittaa?
Valtimotauti eli ateroskleroosi on tila, jossa valtimoiden seinämiin kertyy rasvaa ja tulehdussoluja, jotka ahtauttavat suonia ja voivat lopulta tukkia ne.
Mitkä ovat valtimotaudin oireet?
Tauti voi olla pitkään oireeton. Oireita voivat olla rasituksessa tuntuva rintakipu, raajojen kipu liikkuessa ja hengenahdistus.
Mitkä ovat valtimotaudin riskitekijät?
Tärkeimmät ovat tupakointi, kohonnut LDL-kolesteroli ja kohonnut verenpaine. Myös diabetes, lihavuus, liikunnan vähäisyys ja perimä lisäävät riskiä.
Mikä ruokavalio suojaa valtimotaudilta?
Vähän kovaa rasvaa, enemmän pehmeää rasvaa, 25–35 grammaa kuitua päivässä, kalaa kaksi kertaa viikossa, 400 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivässä ja vähemmän suolaa.
Voiko ateroskleroosin parantaa?
NHS:n mukaan sitä ei voi kääntää takaisin, mutta elintavat ja lääkkeet voivat estää pahenemista. Sairastuneita hoidetaan lääkkeillä ja tarvittaessa toimenpiteillä.
Mikä on FH-tauti?
Familiaalinen hyperkolesterolemia on periytyvä tauti, joka nostaa veren kolesterolia ja aiheuttaa valtimotautia pienellä osalla väestöstä.
Miksi kolesterolilääkettä pitää käyttää pitkään?
Kolesterolilääkkeet, kuten statiinit, vähentävät LDL-kolesterolia ja sydän- ja aivoinfarktin riskiä vain niin kauan kuin niitä käytetään. Siksi hoito on yleensä pysyvää. Haitoista, kuten lihaskivuista, kannattaa kertoa lääkärille, jolloin lääkettä tai annosta voidaan muuttaa.
Tarvitaanko valtimotaudissa asetyylisalisyylihappoa?
Pieniannoksista asetyylisalisyylihappoa käytetään yleensä vasta todetussa valtimotaudissa, esimerkiksi sydäninfarktin jälkeen. Ilman lääkärin ohjetta sitä ei kannata aloittaa, koska se lisää verenvuotojen riskiä.
Onko valtimotauti perinnöllinen?
Suvussa esiintyvä varhainen sydän- tai aivoinfarkti lisää omaa riskiä. Perinnöllinen kolesterolitauti on yksi tällainen syy, ja siksi lähisukulaisten kolesteroliarvot kannattaa tarkistaa.
Voiko valtimotautia sairastava liikkua?
Kyllä. Säännöllinen liikunta on tärkeä osa hoitoa. Liikunnan määrästä ja rasittavuudesta kannattaa sopia lääkärin kanssa, erityisesti sydänsairauden jälkeen.
Lähteet
Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.