Siirry sisältöön

Sydän ja verisuonet MediBilbao Salud

Kolesteroli ja ruokavalio

Ravinnossa veren kolesteroliin vaikuttaa etenkin ruuan rasvojen laatu. Tämä opas kertoo Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim), Käypä hoito -suosituksen potilasversion ja kahden tutkimuskatsauksen pohjalta, mitä rasvoja kannattaa vähentää ja mitä suosia, miten kasvisterolit, kuitu ja kananmunat vaikuttavat ja milloin ruokavaliohoito riittää.

Aihe
Ravitsemus
Päivitetty
Lukuaika
7 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Kolesterolia alentava ruokavalio
Ravinnossa veren kolesteroliin vaikuttaa etenkin rasvan laatu. Kuva on tehty tekoälyllä.

Miten ruoka vaikuttaa veren kolesteroliin?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositus vuodelta 2024 ei eroa kolesterolin suhteen paljoakaan aiemmista suosituksista. Sen mukaan ravinnossa kolesteroliin vaikuttaa etenkin ruuan rasvojen laatu.

  • ”kova” rasva eli tyydyttynyt rasva vaikuttaa haitallisesti ja ”pehmeät” eli tyydyttymättömät rasvat hyödyllisesti,
  • kovia rasvahappoja sisältävät rasvat ovat huoneenlämmössä kiinteitä, ja pehmeät rasvat ovat huoneenlämmössä juoksevia,
  • kovien rasvojen merkityksestä kiistellään julkisuudessa, mutta tieteelliset tutkimukset osoittavat vakuuttavalla tavalla niiden olevan haitallisia.

Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan dyslipidemioiden eli veren poikkeavien rasva-arvojen hoito perustuu aina elämäntapamuutoksiin: terveellinen ravinto, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus ja ylipainoisilla laihduttaminen. Jos elämäntapamuutokset eivät riitä, lääkehoitoa tarvitaan rinnalle.

Mistä kovaa rasvaa saadaan?

Terveyskirjaston mukaan kovia rasvoja on etenkin eläinperäisissä rasvoissa. Maitorasvasta, esimerkiksi voin ja juuston rasvasta, kovia rasvahappoja on kaksi kolmasosaa.

  • merkittävimmät kovan rasvan lähteet ovat maitotuotteet, rasvaiset liharuoat ja juustot,
  • tietyissä leipomotuotteissa, esimerkiksi viinereissä, pasteijoissa ja kekseissä, on paljon kovaa rasvaa,
  • myös monissa valmiissa eineksissä on runsaasti kovaa rasvaa,
  • kovan (tyydyttyneen) rasvan määrä mainitaan yleensä ruokapakkausten tuoteselosteissa,
  • kovan rasvan määrä vähenee siirryttäessä vähärasvaisempiin tuotteisiin.

Terveyskirjaston mukaan suomalaisilla ruoasta saadusta energiasta keskimäärin 14 % on peräisin kovasta rasvasta, kun tavoite on alle 10 %. Useimmilla suomalaisilla kovan rasvan saanti ruoasta siis ylittää terveellisen tavoitteen. Kovien rasvojen käytön vähentyminen 40 viime vuoden aikana on pienentänyt väestön keskimääräistä veren kolesterolipitoisuutta noin 20 prosenttia.

Kovaa rasvaa sisältäviä ruokia
Merkittävimmät kovan rasvan lähteet ovat maitotuotteet, rasvaiset liharuoat ja juustot. Kuva on tehty tekoälyllä.

Pehmeät rasvat ja kasviöljyt

Terveyskirjaston mukaan kasviöljyissä on paljon pehmeitä rasvoja ja vain vähän kovia rasvoja. Yleisimmät ovat rypsiöljy ja oliiviöljy.

  • erityisen edullinen on rypsiöljy, jossa kovaa rasvaa on vain 5 % ja jonka pehmeät rasvat vaikuttavat edullisesti veren kolesteroliin,
  • poikkeuksia ovat palmuöljy ja kookosrasva, joissa on paljon kovia rasvoja,
  • veren kolesterolia suurentavat myös transrasvat, joita syntyy kasvirasvoja kovetettaessa; suomalaisessa ravinnossa niitä on niin vähän, että niiden vaikutus kolesteroliarvoihin on pieni,
  • ruokavalinnoissa voi hyödyntää Sydänmerkkiä, joka myönnetään tuotteille, joiden kovan rasvan määrä ei ole suuri.

Käypä hoito -suosituksen potilasversio neuvoo kiinnittämään huomiota rasvan laatuun: vähän kovaa rasvaa eli voita, maidon ja lihan rasvaa, ja kohtuudella pehmeää rasvaa, esimerkiksi rypsi- ja oliiviöljyä, pehmeää kasvimargariinia ja maustamattomia pähkinöitä. Kalaa suositellaan säännöllisesti 2–3 kertaa viikossa, josta rasvaista kalaa 1–2 kertaa viikossa.

Mitä kovan rasvan tilalle?

Terveyskirjaston mukaan viime vuosina on ymmärretty, että tärkeää on se, mitä käyttää kovien rasvojen sijasta.

  • jos kovien rasvojen vähentämisen yhteydessä lisätään ”höttöhiilareiden” eli hiilihydraattien (sokeri, vaaleat viljatuotteet) käyttöä, terveys ei juuri parane,
  • jos kovien rasvojen sijaan ryhdytään käyttämään enemmän pehmeitä rasvoja sekä kuitupitoisia kasviksia ja hiilihydraatteja, mahdollisuudet pysyä terveenä lisääntyvät suuresti,
  • ravinnon kuidun lisääminen on hyödyllistä, ja eniten kuitua saadaan kokojyväviljatuotteista.

Käypä hoito -suosituksen potilasversio neuvoo syömään riittävästi kuituja (kasvikset, marjat, hedelmät, täysjyvätuotteet) ja kiinnittämään huomiota myös sokerin, sokeroitujen tuotteiden ja suolan käyttöön. Beetaglukaanin säännöllisellä käytöllä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia LDL-kolesteroliin. Beetaglukaani on kauran ja ohran sisältämää liukoista kuitua, ja sitä myydään sekä jauheena että muroina.

Cochrane-katsauksen (Hooper ym. 2020; 15 satunnaistettua tutkimusta, 56 675 osallistujaa) mukaan tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen vähintään kahden vuoden ajan pienensi yhdistettyjen sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä 17 %. Tyydyttyneen rasvan energian korvaaminen monityydyttymättömällä rasvalla tai hiilihydraateilla vaikutti katsauksen mukaan hyödylliseltä.

Kuitupitoisia ruokia ja kasviöljyä
Kovan rasvan tilalle kannattaa valita pehmeitä rasvoja ja kuitupitoisia kasviksia. Kuva on tehty tekoälyllä.

Kasvisterolit ja -stanolit

Terveyskirjaston mukaan yksi mahdollisuus veren kolesterolin pienentämiseksi on käyttää kasvisteroleita tai -stanoleita sisältäviä valmisteita, jotka vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä suolesta verenkiertoon.

  • niitä on leipälevitteissä ja nykyään muissakin ruoka-aineissa,
  • jos valmisteita käyttää ohjeiden mukaan säännöllisesti, veren kolesteroliarvo voi Terveyskirjaston mukaan pienentyä keskimäärin 10 %,
  • Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan niitä myydään tavallisissa kaupoissa useilla eri kauppanimillä, ja yhteistä niille on, että pakkauksissa ilmoitetaan niiden alentavan kolesterolia.

Meta-analyysin (Ras ym. 2014; 124 tutkimusta) mukaan kasvisterolien ja -stanolien saanti 0,6–3,3 g päivässä pienensi LDL-kolesterolipitoisuutta asteittain keskimäärin 6–12 %. Vaikutus kasvoi noin 3 grammaan päivässä asti, jolloin keskimääräinen vaikutus oli 12 %. Kasvisterolien ja -stanolien annos-vastesuhteet olivat selkeät ja keskenään vertailukelpoiset.

Ruoan kolesteroli ja kananmunat

Terveyskirjaston mukaan ruoan mukana on myös varsinaista kolesterolia. Siihen ei tarvitse kiinnittää paljon huomiota, sillä ruoan kolesterolin määrä pienenee samalla, kun kovaa rasvaa vähennetään. Poikkeuksena ovat kananmunat, joiden keltuainen sisältää paljon kolesterolia.

  • keskikokoinen keltuainen sisältää kolesterolia noin 200 mg,
  • Käypä hoito -suosituksessa päivittäisen kolesterolin saannin suositellaan olevan alle 300 mg,
  • ravinnon kolesterolista imeytyy 25–80 %, ja suuri vaihtelu johtuu muun muassa perintötekijöistä,
  • noin kolmasosalla suomalaisista ravinnon kolesteroli imeytyy perintötekijöistä johtuen tavallista tehokkaammin.

Kananmunaa käsittelevän artikkelin mukaan, jos veren kolesterolipitoisuus on suurentunut tai suvussa on suurentuneita veren kolesterolipitoisuuksia, kananmunien käyttö on hyvä rajoittaa 3–4 kappaleeseen viikossa. Tavoite on perusteltu myös niille, joilla on diagnosoitu ateroskleroottinen sydän- ja verisuonisairaus tai diabetes tai joilla on veren kolesterolipitoisuutta alentava lääkitys.

Miten hyvää HDL-kolesterolia voi lisätä?

Terveyskirjaston mukaan ravinnon laatu ei suoraan vaikuta veren hyvän HDL-kolesterolin määrään. Sen sijaan kuntoliikunta lisää hyvän kolesterolin määrää, mikä on hyödyllistä.

  • vyötärölihavuus ja siihen liittyvä rasvamaksa voivat huomattavasti pienentää HDL-kolesterolia, mikä lisää valtimotaudin vaaraa,
  • tällöin HDL-kolesteroli voidaan palauttaa normaaliksi laihduttamalla,
  • tupakointi pienentää veren HDL-kolesterolia, mutta se palaa ennalleen tupakoinnin lopettamisen jälkeen.

Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan ruoan energiamäärän tulisi olla suhteutettu energiankulutukseen. Ylipainoisella laihduttaminen – jo 5–10 % alkupainosta – ja reippaan kävelyn lisääminen puolesta tunnista tuntiin päivässä voivat suurentaa HDL- eli hyvää kolesterolia. Kaikki nämä toimet yhdessä auttavat, ja pienen tai kohtalaisen riskin potilaalle ne usein ovatkin riittävä veren rasva-ainehäiriöiden hoito.

Tavoitearvot ja milloin ruokavalio riittää

Terveyskirjaston mukaan hoidon yleisenä tavoitteena on saada kokonaiskolesterolin arvo alle 5 mmol/l ja paha LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/l. Kolesterolin haitallisuus riippuu myös muista verisuonten riskitekijöistä, kuten tupakoinnista, verenpaineesta ja vähäisestä liikunnasta.

  • jos terveellä ihmisellä ei ole muita riskitekijöitä ja kolesteroliarvo on 5,0–6,4 mmol/l (LDL-kolesteroli 3,0–4,9), voidaan alussa tyytyä ruokavalion muutoksiin,
  • uusi mittaus 3–6 kuukauden kuluttua kertoo, kuinka hyvin ruokavalio on tehonnut,
  • Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan LDL-kolesterolin tavoite riippuu riskistä: erittäin suuri riski alle 1,4, suuri riski alle 1,8, kohtalainen riski alle 2,6 ja pieni riski alle 3,0 mmol/l,
  • lääkehoitoa käytetään, kun kokonaisriski on suuri eikä elämäntapamuutoksilla ole saavutettu toivottua tulosta 3–6 kuukauden aikana, ja terveellisiä elämäntapoja tarvitaan edelleen lääkehoidon aikana.

Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan ravintolisiä ei ilman erityisperusteita tarvita lukuun ottamatta yleisten ravitsemussuositusten mukaista D-vitamiinilisää. Punariisi on ravintolisä, joka sisältää pieniä määriä kolesterolia alentavaa statiinia, mutta koska sen tuotantoa ei valvota samalla tavalla kuin lääkkeiden valmistusta, punariisin käyttöä ei suositella.

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä siitä, että kovan rasvan vähentäminen ja pehmeän rasvan suosiminen on ruokavaliohoidon perusta. Muutamassa kohdassa ne painottavat eri asioita.

  • Mitä kovan rasvan tilalle: Terveyskirjaston mukaan terveys ei juuri parane, jos kovan rasvan tilalle lisätään sokeria ja vaaleita viljatuotteita, ja se suosittaa pehmeitä rasvoja sekä kuitupitoisia kasviksia ja hiilihydraatteja. Hooperin ym. (2020) katsauksessa alaryhmäanalyysi ei osoittanut merkitseviä eroja sen välillä, korvattiinko tyydyttynyt rasva monityydyttymättömällä rasvalla vai hiilihydraateilla; katsaus ei eritellyt hiilihydraattien laatua.
  • Vaikutus kuolleisuuteen: Terveyskirjaston mukaan pehmeisiin rasvoihin siirtyminen lisää suuresti mahdollisuuksia pysyä terveenä. Hooperin ym. (2020) katsauksessa tyydyttyneen rasvan vähentäminen vähensi yhdistettyjä sydän- ja verisuonitapahtumia 17 %, mutta sillä oli vähän tai ei lainkaan vaikutusta kokonaiskuolleisuuteen tai sydän- ja verisuonikuolleisuuteen. Primaaripreventiossa 56 ihmisen piti vähentää tyydyttyneen rasvan saantia noin neljän vuoden ajan, jotta yksi välttäisi sydän- ja verisuonitapahtuman.
  • Kasvisterolien teho: Terveyskirjasto ilmoittaa keskimäärin 10 %:n pienenemisen veren kolesteroliarvossa. Rasin ym. (2014) meta-analyysissä LDL-kolesteroli pieneni annoksesta riippuen 6–12 %, ja vaikutus kasvoi noin 3 grammaan päivässä asti.
  • Kananmunat: kolesterolia käsittelevä artikkeli neuvoo rajoittamaan kananmunat 3–4 kappaleeseen viikossa, jos kolesteroli on koholla itsellä tai suvussa. Kananmunaa käsittelevä artikkeli esittää lisäksi Käypä hoito -suosituksen ravinnon kolesterolin ylärajan alle 300 mg päivässä ja laajentaa munarajoituksen koskemaan myös niitä, joilla on valtimosairaus, diabetes tai kolesterolilääkitys.
  • LDL-tavoite: Terveyskirjasto esittää yleisenä tavoitteena LDL-kolesterolin alle 3,0 mmol/l, kun taas Käypä hoito -suosituksen potilasversio porrastaa tavoitteen riskin mukaan 1,4–3,0 mmol/l:iin.

Lyhyesti

  • ravinnossa veren kolesteroliin vaikuttaa etenkin rasvan laatu: kova rasva haitallisesti, pehmeä rasva hyödyllisesti,
  • suomalaisten kovan rasvan saanti on keskimäärin 14 % energiasta, kun tavoite on alle 10 %,
  • kovan rasvan tilalle kannattaa valita pehmeitä rasvoja ja kuitupitoisia kasviksia, ei sokeria ja vaaleita viljatuotteita,
  • kasvisterolit ja -stanolit pienentävät kolesterolia keskimäärin noin 10 %,
  • jos kolesteroli on koholla itsellä tai suvussa, kananmunat kannattaa rajoittaa 3–4 kappaleeseen viikossa,
  • ruokavalion tehon voi tarkistaa uudella mittauksella 3–6 kuukauden kuluttua.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme voimme laatia kanssasi kolesterolia tukevan ruokavalion (vastaanotot ovat espanjaksi).

Usein kysyttyä kolesterolista ja ruokavaliosta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mikä ruoassa nostaa kolesterolia eniten?

Terveyskirjaston mukaan ravinnossa kolesteroliin vaikuttaa etenkin rasvojen laatu. Kova eli tyydyttynyt rasva vaikuttaa haitallisesti. Merkittävimmät kovan rasvan lähteet ovat maitotuotteet, rasvaiset liharuoat ja juustot.

Mikä öljy on paras kolesterolille?

Terveyskirjaston mukaan erityisen edullinen on rypsiöljy, jossa kovaa rasvaa on vain 5 % ja jonka pehmeät rasvat vaikuttavat edullisesti veren kolesteroliin. Palmuöljyssä ja kookosrasvassa on sen sijaan paljon kovia rasvoja.

Montako kananmunaa viikossa voi syödä?

Jos veren kolesterolipitoisuus on suurentunut itsellä tai suvussa, Terveyskirjasto neuvoo rajoittamaan kananmunien käytön 3–4 kappaleeseen viikossa. Keskikokoinen keltuainen sisältää kolesterolia noin 200 mg.

Auttavatko kasvisterolit?

Terveyskirjaston mukaan säännöllinen käyttö ohjeiden mukaan voi pienentää veren kolesteroliarvoa keskimäärin 10 %. Meta-analyysissä LDL-kolesteroli pieneni annoksesta riippuen 6–12 %.

Miten hyvää kolesterolia voi nostaa?

Terveyskirjaston mukaan ravinnon laatu ei suoraan vaikuta HDL-kolesteroliin, mutta kuntoliikunta lisää sitä. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan ylipainoisen laihduttaminen 5–10 % alkupainosta ja reippaan kävelyn lisääminen voivat suurentaa HDL-kolesterolia.

Kuinka pian ruokavalion vaikutus näkyy?

Terveyskirjaston mukaan uusi mittaus 3–6 kuukauden kuluttua kertoo, kuinka hyvin ruokavalio on tehonnut. Jos kolesteroliarvo ei pienene riittävästi, harkitaan lääkehoitoa.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Kolesteroli
  2. Terveyskirjasto (Duodecim) · Käypä hoito -potilasversio: Dyslipidemiat eli veren poikkeavat rasva-arvot
  3. Terveyskirjasto (Duodecim) · Kananmuna ja terveys
  4. Hooper L, et al. Reduction in saturated fat intake for cardiovascular disease. Cochrane Database Syst Rev. 2020
  5. Ras RT, et al. LDL-cholesterol-lowering effect of plant sterols and stanols across different dose ranges: a meta-analysis of randomised controlled studies. Br J Nutr. 2014

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.