Siirry sisältöön

Sydän ja verenkierto MediBilbao Salud

Eteisvärinä (flimmeri): oireet, syyt ja hoito

Eteisvärinä eli flimmeri on iän mukana yleistyvä sydämen rytmihäiriö, jossa syke on ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllinen. Se on yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriö, ja sitä on 2–4 prosentilla aikuisista. Eteisvärinä ei ole välittömästi vaarallinen, mutta ilman hoitoa useita päiviä jatkuessaan se voi aiheuttaa jopa aivohalvauksen. Tämä opas perustuu Terveyskirjastoon (Lääkärikirja Duodecim) ja NHS:n tietoon ja kertoo oireista, syistä, tutkimuksiin hakeutumisesta, hoidosta, verenohennuksesta ja ehkäisystä.

Aihe
Fysioterapia
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757

Mikä eteisvärinä on?

Eteisvärinässä sydämen eteinen ei supistu kammion kanssa samassa tahdissa vaan paljon tiheämmin. Sähköimpulssit kulkeutuvat eteisestä sattumanvaraisesti kammioiden puolelle, ja siksi syke on epäsäännöllinen. Kotiverenpainemittarit ilmoittavatkin usein toistuvasti rytmihäiriöstä.

Eteisvärinän lääketieteellinen nimi on fibrillatio atriorum, mutta sitä nimitetään usein flimmeriksi. Kun ihmiset puhuvat eteiskammiovärinästä, he tarkoittavat yleensä eteisvärinää. Päinvastoin kuin kammiovärinä, eteisvärinä ei ole välittömästi hengenvaarallinen.

Eteislepatus eli flutteri

Eteislepatus eli flutteri on eteisvärinän harvinainen alatyyppi. Sen tutkimukset ja lähes aina hoitokin ovat samanlaiset kuin eteisvärinän.

NHS kuvaa eteisvärinän eri muodot: oireet voivat alkaa ja loppua itsestään, loppua vasta hoidolla tai ajan mittaan muuttua pysyviksi. Terveyskirjaston mukaan kohtauksittaisella eteisvärinällä on taipumus muuttua vuosien kuluessa pysyväksi.

Eteisvärinän oireet

Eteisvärinä voi olla oireeton tai aiheuttaa epämiellyttäviä rytmihäiriötuntemuksia, suorituskyvyn laskua, virtsanerityksen lisääntymistä ja harvoin tajunnanhäiriöitä. Äkillisesti ilmaantuva uusi rytmihäiriötuntemus, huonovointisuus ja suorituskyvyn lasku ovat tuoreen eteisvärinän tyypillisiä oireita.

NHS luettelee lisäksi:

  • epäsäännöllisen sykkeen,
  • äkillisen tunteen sydämen jyskyttämisestä, laukkaamisesta, värisemisestä tai lyöntien jättämisestä,
  • yli 100 lyönnin minuuttisykkeen,
  • voimakkaan väsymyksen ja liikkumisen vaikeutumisen,
  • rintakivun tai puristuksen sekä hengenahdistuksen, heikotuksen tai huimauksen.

Mistä eteisvärinä johtuu?

Osalla sydämestä ei löydy muuta vikaa, mutta taustalla on usein ylipaino, diabetes tai kohonnut verenpaine. Eteisvärinä voi olla sydämen vajaatoiminnan, läppävian, sepelvaltimotaudin tai muun sydänsairauden aiheuttama, ja joskus taustalla on kilpirauhasen liikatoiminta.

Runsas alkoholin käyttö ja äärimmäinen fyysinen rasitus voivat aiheuttaa tervesydämisellekin eteisvärinäkohtauksen. NHS:n mukaan eteisvärinä voi joskus johtua toisesta sairaudesta tai lääkkeestä, ja silloin sairauden hoitaminen tai lääkkeen lopettaminen voi helpottaa oireita. Riskiä lisäävät NHS:n mukaan myös vähintään 55 vuoden ikä, tupakointi, kestävyysurheilu, krooninen munuaistauti ja uniapnea.

Milloin tutkimuksiin?

Ainakin EKG-tutkimukseen on syytä hakeutua kahden vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta. Jos kohtaukseen liittyy tajunnanmenetys, rintakipu tai halvausoireita, kannattaa soittaa heti 112:een.

Varsinkin iäkkäillä eteisvärinä voi olla oireeton. Jos toteat verenpaineen mittauksen yhteydessä, rannepulssia koettamalla tai älypuhelinsovelluksella toistuvasti epäsäännöllisen sykkeen, kannattaa varata aika EKG-tutkimukseen. Joskus eteisvärinä paljastuu vasta kotiin mukaan annettavalla laitteella tehtävässä vuorokausirekisteröinnissä. Pitkäaikaisen hoitosuunnitelman tekemiseen tarvitaan yleensä perusverikokeita ja sydämen ultraäänitutkimus.

Rytminsiirto ja estolääkitys

Eteisvärinäkohtaus voi mennä ohi itsestään tai lääkehoidolla parissa vuorokaudessa. Jos näin ei tapahdu, rytmi pyritään yleensä palauttamaan normaaliksi ainakin kerran, varsinkin fyysisesti aktiivisilla ja oireisilla henkilöillä. Rytminsiirrossa rytmi käännetään normaaliksi joko lääkkeellä tai lyhyessä nukutuksessa sähköiskulla.

Koska kohtauksilla on taipumus uusiutua, jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen aloitetaan usein beetasalpaaja estolääkkeeksi, ja myöhemmin voidaan käyttää muita rytmihäiriölääkkeitä. Toistuvat kohtaukset ovat usein kiusallisempia kuin pysyvä eteisvärinä.

Katetriablaatio ja pysyvä eteisvärinä

Eteisvärinätaipumus voidaan usein jopa parantaa katetriablaatiolla. Siinä hereillä olevalle potilaalle asennetaan paikallispuudutuksessa verisuonia pitkin sydämeen katetri, jolla rytmihäiriön aiheuttavat solut eristetään sähköisesti. Toimenpide onnistuu parhaiten, kun eteisvärinää on vain kohtauksina ja sydän on muutoin terve.

Jos kohtaukset toistuvat usein, rytminsiirroista voidaan joutua luopumaan, ja pysyvään eteisvärinään totutaan sykettä tasaavien lääkkeiden avulla. Useimmiten hyvä elämänlaatu saavutetaan, jos leposyke asettuu välille 60–90 lyöntiä minuutissa. Oireettomilla ja lieväoireisilla yli 65-vuotiailla elinaikaennuste ja elämänlaatu eivät huonone, vaikka rytminsiirroista luovutaan, kunhan valtimotaudin riskitekijöiden hoidosta huolehditaan.

Verenohennus ja aivohalvauksen ehkäisy

Aivohalvaus on pelätyin eteisvärinän seuraus. Sydämen vasempaan eteiseen voi muodostua verihyytymä, joka voi kulkeutua aivovaltimoihin. Riskiä lisäävät ylipaino, sydämen vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, diabetes, korkea ikä ja muut verisuonisairaudet. Riski arvioidaan aina yksilöllisesti.

Veren hyytymistä estävä lääkitys eli verenohennuslääkitys vähentää aivohalvausriskiä ratkaisevasti, ja se on erittäin tärkeä niille, joiden riski on suuri. Osa lääkkeistä vaatii säännöllistä laboratorioseurantaa, mutta nykyisin aloitetaan useimmiten suora antikoagulantti, jossa toistuvia mittauksia ei tarvita. Jokainen tarvitsee yhdessä laaditun hoitosuunnitelman, ja vuotovaara voidaan useimmiten välttää huolellisella seurannalla. Ylipainon välttäminen, sydäntautien ehkäisy ja runsaan alkoholinkäytön vähentäminen ehkäisevät eteisvärinää.

NHS neuvoo lisäksi välttämään laukaisijoita, kuten kofeiinia, mausteista ruokaa, stressiä, nestevajetta ja univajetta, syömään monipuolisesti, olemaan tupakoimatta ja liikkumaan säännöllisesti vähintään 150 minuuttia viikossa kohtuullisella teholla. Liian rankka liikunta voi kuitenkin laukaista eteisvärinän, ja oireiden aikana kannattaa välttää liikuntaa. Aiheeseen liittyvää luettavaa löytyy myös fysioterapiasta.

Elintavat eteisvärinässä

Elintavoilla voi vähentää eteisvärinäkohtauksia ja parantaa hoidon tulosta. Alkoholin runsas käyttö, erityisesti humalajuominen, on tavallinen kohtausten laukaisija. Myös ylipaino, kohonnut verenpaine, uniapnea ja tupakointi lisäävät eteisvärinän riskiä, joten niiden hoitaminen kuuluu kokonaishoitoon.

Säännöllinen, kohtuullinen liikunta on yleensä turvallista ja hyödyllistä. Verenohennuslääkettä käyttävän on hyvä kertoa lääkityksestään hammaslääkärille ja muille hoitaville lääkäreille, eikä lääkettä saa lopettaa omin päin.

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

  • Hätätilanne. Terveyskirjasto neuvoo soittamaan 112:een, jos kohtaukseen liittyy tajunnanmenetys, rintakipu tai halvausoireita. NHS mainitsee lisäksi hengenahdistuksen, hikoilun, pahoinvoinnin, huimauksen, kovan päänsäryn, näön hämärtymisen ja sekavuuden yhdessä nopean tai epäsäännöllisen sykkeen kanssa.
  • Tutkimusten kiire. Terveyskirjasto neuvoo EKG:hen kahden vuorokauden kuluessa. NHS neuvoo kääntymään lääkärin puoleen, joka ohjaa sydänlääkärille.
  • Sykkeen seuranta. Terveyskirjasto suosittaa yli 60-vuotiaille sykkeen tutkimista 1–2 kertaa kuukaudessa. NHS kertoo, että eteisvärinä löytyy joskus rutiinitarkastuksessa.

Tärkeimmät asiat eteisvärinästä

  • Eteisvärinä eli flimmeri on yleisin hoitoa vaativa rytmihäiriö.
  • Syke on epäsäännöllinen; eteisvärinä voi olla myös oireeton.
  • Hakeudu EKG:hen kahden vuorokauden kuluessa uusista oireista.
  • Tajunnanmenetys, rintakipu tai halvausoireet: soita heti 112:een.
  • Verenohennus vähentää aivohalvausriskiä ratkaisevasti.
  • Painonhallinta ja alkoholin vähentäminen ehkäisevät kohtauksia.

Usein kysyttyä eteisvärinästä

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mikä on flimmeri?

Flimmeri on arkinen nimi eteisvärinälle, rytmihäiriölle, jossa syke on ajoittain tai jatkuvasti epäsäännöllinen.

Onko eteisvärinä vaarallinen?

Se ei ole välittömästi hengenvaarallinen, mutta useita tunteja tai päiviä kestäessään se voi aiheuttaa sydämeen hyytymiä ja jopa aivohalvauksen.

Miltä eteisvärinä tuntuu?

Se voi tuntua epämiellyttävänä rytmihäiriötuntemuksena, huonovointisuutena ja suorituskyvyn laskuna, mutta voi olla myös täysin oireeton.

Mistä eteisvärinä johtuu?

Taustalla on usein ylipaino, diabetes, kohonnut verenpaine tai sydänsairaus. Runsas alkoholi ja äärimmäinen rasitus voivat laukaista kohtauksen.

Miten eteisvärinää hoidetaan?

Rytminsiirrolla, estolääkityksellä, sykettä tasaavilla lääkkeillä ja joskus katetriablaatiolla. Aivohalvausriskin mukaan käytetään verenohennuslääkitystä.

Voiko eteisvärinää ehkäistä?

Ylipainon välttäminen, sydäntautien ehkäisy ja runsaan alkoholinkäytön vähentäminen vähentävät eteisvärinän vaaraa.

Saako eteisvärinää sairastava juoda alkoholia?

Runsas alkoholinkäyttö ja humalajuominen voivat laukaista eteisvärinäkohtauksia. Alkoholin vähentäminen tai lopettaminen voi vähentää kohtauksia, ja asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Voiko eteisvärinää mitata itse?

Pulssin tunnustelu tai kotiverenpainemittarin ja älykellon rytmihälytys voivat antaa viitteen epäsäännöllisestä rytmistä. Eteisvärinän diagnoosi tehdään kuitenkin aina EKG:n perusteella.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Eteisvärinä (flimmeri) ja eteislepatus (flutteri)
  2. NHS · Atrial fibrillation

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.