ASO-tauti: alaraajojen tukkiva valtimotauti ja kävelykipu

01Mikä se on

Mikä alaraajojen tukkiva valtimotauti on?

Alaraajojen tukkivassa valtimotaudissa jalkojen valtimoverenkierto heikentyy valtimoahtaumien tai tukosten takia, jolloin jalkoihin voi syntyä hapenpuute eli iskemia. Se on yksi kolmesta valtimotaudin ilmentymästä sepelvaltimotaudin ja aivovaltimotaudin ohella.

• Riskitekijöitä ovat tupakointi, diabetes, ikääntyminen, korkea kolesteroli, verenpainetauti ja munuaisten vajaatoiminta.
• Noin viidennes yli 65-vuotiaista sairastaa alaraajan valtimotautia, ja heistä noin 8 prosenttia sairastaa katkokävelyä.
• Esiintyvyys lisääntyi lähes neljänneksellä vuosina 2000–2010, pääasiassa väestön ikääntymisen ja diabeteksen yleistymisen vuoksi.
• Maailmassa yli 200 miljoonaa ja Euroopassa 40 miljoonaa ihmistä sairastaa tautia, kun oireettomat lasketaan mukaan.
• Raajaa uhkaavaan iskemiaan sairastuu vuosittain arviolta 2 500–5 000 suomalaista.

02Oireeton tauti

Oireita usein vähän tai ei ollenkaan

Tauti voi olla etenkin iäkkäillä useimmiten vähäoireinen tai oireeton, sillä muut liikkumista rajoittavat tekijät, kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, keuhkoahtaumatauti tai sydämen vajaatoiminta, saattavat peittää iskemian oireet.

• Etenkin vähän liikkuvilla tauti voi olla oireeton, tai sen oireisiin ei osata kiinnittää huomiota.
• Oireettomanakin tauti on merkki siitä, että myös sepel- tai aivovaltimoissa voi olla ahtaumia.
• Siksi riski saada sydän- ja verisuonitapahtumia on suurentunut.

03Katkokävely

Katkokävely eli kävelykipu

Katkokävelyllä tarkoitetaan rasituksessa, useimmiten kävellessä, toiseen tai molempiin jalkoihin – tyypillisimmin pohkeisiin – ilmaantuvaa puristavaa kipua, puutumista tai väsymistä, joka pakottaa pysähtymään.

• Kipu häviää yleensä melko nopeasti, muutamissa minuuteissa pysähtymisen jälkeen.
• Kun kävelyä jatketaan, kipu alkaa uudestaan.
• Kiirehtiminen tai kävely ylämäkeen pahentavat kipua.
• Katkokävely on kiusallinen mutta jalkojen kannalta vaaraton oire.
• Se on kuitenkin merkki yleistyneestä valtimotaudista ja kohonneesta sydän- ja verisuonitapahtumien riskistä.

04Iskemia

Raajaa uhkaava hapenpuute

Raajan lepokipu, huonosti paraneva haava tai kuolio ovat merkkejä raajaa uhkaavasta hapenpuutteesta. Raajaa uhkaava iskemia voi olla taudin ensimmäinen merkki, eikä tauti aina etene vaiheittain. Hoitamattomana se johtaa usein amputaatioon.

• Lepokipu ilmaantuu tyypillisesti jalkaterään ja varpaisiin yöllä vaaka-asennossa.
• Kipua lievittää jalan riiputtaminen alaspäin, istuva asento tai pystyyn nousu.
• Diabeetikoilla lepokipu voi puuttua neuropatian aiheuttaman tunnottomuuden vuoksi.
• Haava tai kuolio voi syntyä vähäpätöisen vamman jälkeen, esimerkiksi kengän painaumasta tai jalkojen lämmittämisestä lämpöpatteria vasten.
• Kudosvaurio ilmaantuu tyypillisimmin alueille, joihin kohdistuu painetta: varpaisiin, kantapäähän tai jalkaterän luu-ulokkeisiin.

05Toteaminen

Miten tauti todetaan: ABI-mittaus

Lääkäri voi todeta valtimotaudin tunnustelemalla jalkojen valtimoiden sykkeet nivusista, polvitaipeista, nilkasta ja jalkapöydän päältä. Lisäksi tarkastellaan jalkaterien kalpeutta, viileyttä, lihasten tai ihon surkastumista, karvoituksen puuttumista, tuntopuutoksia ja haavoja.

• Yksinkertaisin ja edullisin keino on mitata kynädopplerilla nilkan ja olkavarren systolisten verenpaineiden suhde (ABI); mittaus voidaan tehdä terveyskeskuksessa.
• ABI-arvo 0,9 tai vähemmän on merkki heikentyneestä verenkierrosta; yli 1,4 on merkki valtimon seinämän kovettumisesta.
• Kävellessä ilmaantuva kipu voi johtua myös muista syistä, esimerkiksi selästä.
• Kävelymattotestissä ABI mitataan levossa ja rasituksen jälkeen; merkittävä pieneneminen viittaa tukkivaan valtimotautiin.
• Kuvantamistutkimuksia käytetään vain, kun suunnitellaan kajoavaa hoitoa tai joskus erotusdiagnostisissa ongelmatilanteissa.

06Hoito

Riskitekijöiden hoito

Hoitaminen ja seuranta aloitetaan perusterveydenhuollossa heti, kun valtimotauti on todettu. Tupakoivat ohjataan tupakasta vierotukseen, sillä tupakointi on tärkein yksittäinen alaraajojen tukkivan valtimotaudin riskitekijä ja huonontaa merkittävästi hoitotuloksia.

• Mahdollinen piilevä sokeriaineenvaihdunnan häiriö pyritään tunnistamaan, ja diabeetikoiden hyvään hoitotasapainoon kiinnitetään erityistä huomiota.
• Veren rasva-arvoja alentava statiinihoito aloitetaan yleensä kaikille.
• Kohonnut verenpaine hoidetaan tarvittaessa lääkkein.
• Oireista tautia sairastaville aloitetaan veren hyytymistä estävä lääkitys, ellei sille ole vasta-aiheita.
• Lääkehoidon hyödyt ja haitat arvioidaan vuosittain, ja riskitekijöiden hoidon toteutumista seurataan.

07Liikunta

Kävelyharjoittelu ja kuntoutus

Katkokävelyä hoidetaan riskitekijöiden hoidon lisäksi ensisijaisesti säännöllisellä liikunnalla. Käypä hoito -potilasversion mukaan tulisi kävellä, kunnes kipu on kohtalaista, sitten levätä, kunnes kipu lievittyy, ja kävellä uudelleen kohtalaisen kivun tasolle toistetusti niin monta kertaa kuin 30–60 minuutissa on mahdollista.

• Sauvakävely lisää katkokävelymatkaa ja parantaa harjoittelukestävyyttä.
• Säännöllisen kävelyharjoittelun on todettu pidentävän kivutonta kävelymatkaa merkittävästi.
• Tauti voi huonontaa liikkumiskykyä, ja potilas voi tarvita kuntoutuspalveluita, kuten fysioterapiaa.
• Myös liikkumisen apuvälineitä ja kodin muutostöitä voidaan tarvita; apuvälineet myöntää yleensä kunta.

Bilbaossa sijaitsevalla fysioterapian vastaanotollamme voimme tukea kuntoutusta lääkärin hoidon rinnalla (vastaanotot ovat espanjaksi).

08Toimenpiteet

Leikkaus- ja suonensisäinen hoito

Jos kuuden kuukauden elintapamuutoksilla, lääkityksellä ja kävelyharjoittelulla ei saavuteta tuloksia ja työ- tai toimintakykyä uhkaava katkokävely jatkuu, tutkimuksia ja hoitoa jatketaan verisuonikirurgisessa erikoissairaanhoidossa.

• Raajaa uhkaavassa iskemiassa verenkiertoa parantava toimenpide tehdään aina, kun se on mahdollista ja mielekästä.
• Kirurgisia toimenpiteitä ovat ohitusleikkaus, suonen sisäkalvon ja plakin poisto sekä verisuonen laajennus.
• Suonensisäisiä toimenpiteitä ovat pallolaajennus ja stenttaus; samassa toimenpiteessä voidaan käyttää molempia.
• Kajoavaan hoitoon liittyy myös riskejä, joten hoitomuoto valitaan aina yksilöllisesti.
• Hoitotulos varmistetaan heti toimenpiteen jälkeen nilkka- ja varvaspainemittauksin.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Käypä hoito -potilasversio toteaa, että kävelyharjoittelu pidentää kivutonta kävelymatkaa merkittävästi. Cochrane-katsaus kokosi 32 tutkimusta ja 1 835 osallistujaa, joilla oli vakaa kävelykipu.

• Korkealaatuisen näytön mukaan harjoitteluohjelmat paransivat sekä kivutonta että enimmäiskävelymatkaa lumeeseen tai tavanomaiseen hoitoon verrattuna.
• Harjoittelu ei parantanut ABI-arvoa.
• Katsaus ei löytänyt näyttöä harjoittelun vaikutuksesta amputaatioihin tai kuolleisuuteen.
• Tulokset koskevat ihmisiä, jotka arvioitiin harjoitteluun soveltuviksi; useita sairauksia sairastavia oli suljettu tutkimuksista pois.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat ASO-taudista

• Alaraajojen tukkiva valtimotauti johtuu valtimoiden ahtautumisesta ja voi olla oireeton.
• Katkokävely on vaaraton jaloille mutta merkki suurentuneesta sydän- ja verisuonitapahtumien riskistä.
• ABI-mittaus on yksinkertaisin keino taudin toteamiseen, ja sen voi tehdä terveyskeskuksessa.
• Tupakoinnin lopettaminen, riskitekijöiden hoito ja säännöllinen kävelyharjoittelu ovat hoidon perusta.
• Äkillinen kipu, tunnottomuus, heikkous tai kylmä ja kalpea jalka on syy mennä päivystykseen.