Siirry sisältöön

Silmät MediBilbao Salud

Verkkokalvon irtauma: oireet ja hoito

Verkkokalvon irtauma on hoitamattomana vakavasti näköä uhkaava tilanne. Tyypillinen oire on tumma yhtenäinen varjo, joka etenee näkökentässä tuntien tai päivien kuluessa. Oireet ovat aihe silmälääkärin tutkimuksiin vuorokauden sisällä, sillä nopea hoito parantaa ennustetta. Hoitona on usein silmäleikkaus. Tämä opas perustuu Terveyskirjastoon (Lääkärikirja Duodecim) ja NHS:n tietoon ja kertoo oireista, syistä, riskitekijöistä, hoidosta, asentohoidosta ja ehkäisystä.

Aihe
Korva, nenä ja kurkku
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757

Mikä verkkokalvon irtauma on?

Verkkokalvon irtaumassa silmänpohjan ohut verkkokalvo irtoaa alustastaan. Sitä esiintyy vuosittain noin yhdellä henkilöllä kymmenestä tuhannesta. Riski on suurempi, jos silmän rakenteet ovat poikkeavat tai silmässä on muita irtaumalle altistavia sairauksia.

Hoidettunakin silmän näkökyky on usein heikentynyt. Irtauman laajuudesta ja paikasta riippuen näön lopullinen heikkenemä vaihtelee lievästä vakavaan.

Verkkokalvon irtauman oireet

  • tumma yhtenäinen varjo, joka etenee näkökentässä tuntien tai päivien kuluessa,
  • salamointi näkökentässä,
  • niin sanottu nokisade, jos verkkokalvolla on verenvuotoa,
  • viivojen vääristyminen,
  • näöntarkkuuden heikentyminen.

Ulkoisesti silmä näyttää rauhalliselta. Jos näöntarkkuus on merkittävästi heikentynyt, irtauma on voinut edetä jo tarkan näön alueelle. NHS mainitsee oireina myös äkillisesti ilmaantuvat tai lisääntyvät pisteet ja viivat näkökentässä sekä äkillisen näön sumenemisen.

Mistä irtauma johtuu?

Verkkokalvon reikä eli repeämä on tavallisin syy. Reikä voi syntyä esimerkiksi lasiaisen irtoamisen yhteydessä, ja sen kautta lasiaistilasta voi kulkeutua nestettä verkkokalvon alle. Lasiaisen irtoaminen on sinänsä usein vaaraton, mutta siksi oireita on tärkeää seurata ja hakeutua hoitoon ajoissa.

Irtauman voi aiheuttaa myös veto verkkokalvolle, jota voi syntyä esimerkiksi diabeettisen retinopatian yhteydessä, erityisesti runsaiden lasiaisverenvuotojen ja uudisverisuonien kasvun vuoksi. Silmän sisäiset tulehdukset voivat vaurioittaa silmän rakenteita ja altistaa irtaumalle.

Verkkokalvon irtauman riskitekijät

  • Suuri likitaitteisuus.
  • Silmävammat, erityisesti silmään kohdistuneet iskut.
  • Kaihileikkaus, etenkin nuorempana, sekä muut silmän rakenteiden leikkaukset.
  • Silmän sisäiset tulehdukset.
  • Toisen silmän verkkokalvon irtauma, joka suurentaa usein myös terveen silmän riskiä.

Nuorempana lasiaisen ja verkkokalvon kiinnityskohta on tiukempi, ja kaihileikkauksessa mahdollisesti syntyvä lasiaisveto altistaa reiän muodostumiselle. NHS mainitsee riskitekijänä myös suvussa esiintyneen verkkokalvon irtauman.

Milloin hoitoon?

Jos epäillään verkkokalvon irtaumaa, varhainen hoitoon hakeutuminen on tärkeää. Jos yleislääkäri epäilee irtaumaa, hän tekee lähetteen silmälääkärille välittömästi. Nopea pääsy silmälääkärin tutkimuksiin parantaa hoitotulosten ennustetta, ja tutkimuksiin olisi hyvä päästä vuorokauden sisällä.

Ennen silmälääkärin tutkimusta on hyvä välttää voimakasta ponnistelua. NHS muistuttaa, että verkkokalvo voi irrota useammin kuin kerran, joten oireiden palatessa on hakeuduttava hoitoon mahdollisimman pian.

Verkkokalvon irtauman hoito

Jos irtauma todetaan, hoitona on usein verkkokalvon korjausleikkaus, ja potilas ohjataan usein vuodelepoon odottamaan leikkausta. Pienialaisemmat irtaumat saatetaan joskus pysäyttää laseroinnilla ilman leikkausta.

Yksi vaihtoehto on silmämunan ulkopuolelle asetettava tuki eli blombi, joka painaa silmää kuopalle ja tarjoaa irronneelle verkkokalvolle tartuntapinnan. Nykyisin päädytään useammin lasiaisen poistoon eli vitrektomiaan, jossa lasiainen korvataan usein kaasulla tai silikonilla. Kaasu poistuu vähitellen itsestään, silikoni pyritään poistamaan myöhemmin. Hoitotulokset ovat molemmissa varsin samansuuntaisia.

Itsehoito ennen leikkausta

Leikkauksen ajankohta riippuu siitä, onko tarkan näön alue vielä kiinni. Jos on, näköennuste on parempi ja leikkaus järjestetään mahdollisimman nopeasti. Joskus potilas ohjataan kotiin odottamaan leikkausta.

Kotona on tärkeää välttää fyysistä rasitusta. Jos leikkaava silmälääkäri on tehnyt esitutkimuksen, voidaan suositella tiettyä asentoa, jotta verkkokalvoon kohdistuu mahdollisimman vähän rasitusta. Irtauman sijainnista riippuen potilas voidaan ohjata makaamaan selällään tai määrätyllä kyljellä.

Asentohoito ja ehkäisy

Leikkauksen jälkeen jatkohoitona on usein asentohoito, etenkin kaasutäytön jälkeen, jolloin sen tulisi ensimmäisen viikon ajan olla täydellistä. Määrättyä asentoa pidetään viikon tai jopa kaksi, esimerkiksi kasvot maata kohden tai tietyllä kyljellä. Kotiin voidaan järjestää asentohoitopöytä. Ellei asentohoitoa toteuteta huolellisesti, leikkauksen hyöty saattaa jäädä minimaaliseksi.

Jos toisessa silmässä on todettu irtauma, terve silmä tutkitaan säännöllisesti. Huomattavassa likinäköisyydessä (yli −6 dioptrian linssit) silmälääkärin tutkimus reikien löytämiseksi on hyödyllinen, ja uhkaavia reikiä voidaan hoitaa ennaltaehkäisevästi laserilla. Oireetonkin voimakkaasti likitaittoinen silmä kannattaa tarkistuttaa 1–2 vuoden välein. Jos näkösi muutokset mietityttävät, voit kysyä neuvoa yleisellä vastaanotolla.

Toipuminen leikkauksen jälkeen

Verkkokalvon irtauman leikkauksen jälkeen silmä voi olla kipeä, punainen ja turvonnut, ja näkö on usein aluksi sumea. Jos silmään on laitettu kaasukupla, näkö on sen alueella heikko, kunnes kupla imeytyy, mikä kestää yleensä muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Kaasukuplan aikana ei saa lentää eikä matkustaa korkeille vuoristoalueille, koska paineen muutos voi vahingoittaa silmää.

Silmätippoja käytetään ohjeen mukaan tulehduksen ja infektion ehkäisemiseksi. Raskasta nostamista, voimakasta liikuntaa ja silmän hieromista vältetään toipumisen ajan. Autolla ajamisesta ja töihin palaamisesta sovitaan silmälääkärin kanssa.

Hoitoon on otettava yhteyttä heti, jos kipu pahenee, näkö heikkenee uudelleen tai näkökenttään ilmaantuu uusi varjo.

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

  • Ehkäisy. Terveyskirjaston mukaan uhkaavia reikiä voidaan hoitaa ennaltaehkäisevästi laserilla, ja voimakkaasti likitaitteisten kannattaa käydä tarkastuksissa. NHS:n mukaan lasiaisen irtoamiseen liittyvää irtaumaa ei voi itse ehkäistä.
  • Hoitovaihtoehdot. NHS mainitsee lisäksi kaasukuplan ruiskuttamisen silmään ja repeämän sulkemisen jäädytyshoidolla. Terveyskirjasto kuvaa laseroinnin, blombin ja vitrektomian.
  • Toipuminen. NHS:n mukaan näkö voi olla sumea ja silmä arka 2–6 viikkoa, ja kaasukuplan jälkeen lentämistä voi joutua välttämään.

Tärkeimmät asiat verkkokalvon irtaumasta

  • Tumma etenevä varjo, salamointi ja nokisade ovat tyypillisiä oireita.
  • Oireiden vuoksi silmälääkäriin olisi hyvä päästä vuorokauden sisällä.
  • Suuri likitaitteisuus, silmävammat ja kaihileikkaus lisäävät riskiä.
  • Hoitona on usein leikkaus; pienet irtaumat voidaan joskus hoitaa laserilla.
  • Asentohoidon huolellinen noudattaminen on tärkeää.
  • Toisen silmän irtauman jälkeen terve silmä tarkastetaan säännöllisesti.

Usein kysyttyä verkkokalvon irtaumasta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mitkä ovat verkkokalvon irtauman oireet?

Tumma yhtenäinen varjo, joka etenee näkökentässä, salamointi, nokisade, viivojen vääristyminen ja näöntarkkuuden heikentyminen.

Kuinka nopeasti pitää hakeutua hoitoon?

Silmälääkärin tutkimuksiin olisi hyvä päästä vuorokauden sisällä, sillä nopea hoito parantaa ennustetta.

Näkyykö verkkokalvon irtauma silmästä ulospäin?

Terveyskirjaston mukaan ulkoisesti silmä näyttää rauhalliselta, joten näköoireisiin on kiinnitettävä huomiota.

Miten verkkokalvon irtaumaa hoidetaan?

Usein korjausleikkauksella, jossa lasiainen korvataan kaasulla tai silikonilla. Pienet irtaumat voidaan joskus pysäyttää laserilla.

Mitä asentohoito tarkoittaa?

Määrätyn asennon, esimerkiksi kasvot alaspäin, ylläpitämistä viikon tai kaksi leikkauksen jälkeen, jotta verkkokalvo arpeutuu kiinni.

Voiko verkkokalvon irtaumaa ehkäistä?

Voimakkaasti likitaitteisten kannattaa käydä silmälääkärin tutkimuksissa, ja uhkaavia reikiä voidaan hoitaa ennaltaehkäisevästi laserilla.

Palaako näkö verkkokalvon irtauman jälkeen?

Lopputulos riippuu siitä, kuinka laaja irtauma oli ja ehtikö tarkan näön alue eli makula irrota. Mitä nopeammin leikkaus tehdään, sitä paremmat ovat näön mahdollisuudet. Näön paraneminen voi jatkua useita kuukausia leikkauksen jälkeen.

Voiko verkkokalvo irrota myös toisesta silmästä?

Voi. Riski on suurentunut erityisesti likinäköisillä ja niillä, joilla toisessa silmässä on ollut irtauma. Siksi uusiin näköoireisiin kummassa tahansa silmässä on suhtauduttava vakavasti.

Mitä ovat lasiaiskellujat?

Kellujat ovat näkökentässä liikkuvia pisteitä, lankoja tai hämähäkinseittimäisiä varjoja. Ne ovat usein harmittomia, mutta äkillisesti lisääntyneet kellujat tai valonvälähdykset vaativat kiireellisen tutkimuksen.

Voiko silmävamma aiheuttaa verkkokalvon irtauman?

Voi. Silmään tai päähän kohdistunut isku voi aiheuttaa verkkokalvoon repeämän, joka johtaa irtaumaan joskus vasta viikkojen kuluttua.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · Verkkokalvon irtauma
  2. NHS · Detached retina (retinal detachment)

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.