Iriitti: silmän värikalvotulehdus, oireet ja hoito

01Värikalvo

Mikä iriitti on?

Värikalvotulehdus, jota kutsutaan myös iriitiksi, anterioriseksi uveiitiksi tai silmän etuosauveiitiksi, on silmänsisäinen tulehdus. Siinä tulehtuu silmän värillinen osa, esimerkiksi sinisilmäisillä sinisenä näkyvä osa.

Värikalvo toimii kuin kameran himmennin: se tekee mustuaisaukon pimeässä laajemmaksi ja valoisassa pienemmäksi. Siksi kirkkaat valot voivat aiheuttaa iriitissä kipua, joka johtuu tulehtuneen värikalvon liikkeestä mustuaisen pienentyessä.

02Yleisyys

Kuinka yleinen iriitti on?

Värikalvotulehdusta esiintyy useimmiten 20–50-vuotiailla. Vuodessa noin kymmenen ihmistä sadastatuhannesta saa iriitin, ja osalla tulehdus jää pitkäaikaiseksi tai toistuvaksi.

Reumaa sairastavilla lapsilla iriitti on yleisempi, muuten terveillä lapsilla harvinainen. Lastenreumaa sairastavilla voi esiintyä iriittiä, vaikka silmät eivät oireilisi, joten heille järjestetään säännölliset silmälääkärin tarkastukset.

03Oireet

Iriitin oireet

• silmän punoitus, yleensä kauttaaltaan sarveiskalvoa ympäröivällä valkoisella alueella,
• kipu,
• valonarkuus, joka on tyypillinen oire,
• kipeän silmän mustuainen voi olla pienempi kuin terveen silmän,
• näöntarkkuus heikkenee usein tilapäisesti.

Silmä ei useinkaan rähmi värikalvotulehduksen yhteydessä. Pienellä osalla silmänpaine saattaa nousta voimakkaasti jokaisen iriitin yhteydessä. NHS:n mukaan iriitti koskee yleensä vain toista silmää, ja oireita voivat olla myös vetistys, näön sumeneminen sekä valonvälähdykset ja tummat pisteet.

04Riskit

Iriitin syyt ja riskitekijät

Usein lisätutkimuksista huolimatta syy jää epäselväksi. Värikalvotulehdus on yhteydessä reuman sukuisiin sairauksiin: Suomessa noin 80 prosentilla iriittiä sairastavista todetaan verikokeessa positiivinen HLA-B27-tekijä, joka lisää alttiutta reumatyyppisiin sairauksiin.

• suolistotulehdukset,
• hampaan juuren tulehdus,
• poskionteloiden tai korvan alueen pitkäaikaiset tulehdukset,
• pitkäaikainen keuhkojen tulehdus,
• silmän alueen vammat tai silmän pintaosan tulehdukset.

06Toteaminen

Miten iriitti todetaan?

Toteaminen vaatii silmälääkärin mikroskooppitutkimusta. Siinä näkyy tulehdussoluja etukammiossa eli sarveiskalvon ja värikalvon välisellä alueella, kirkkaassa valossa kuin pölyhiukkaset valokeilassa. Solujen määrästä arvioidaan tulehduksen voimakkuutta.

Silmälääkäri laittaa silmään mustuaista laajentavia tippoja nähdäkseen, laajeneeko mustuainen normaalisti, ja tutkiakseen silmänpohjaa. Joskus värikalvon reunasta muodostuu kiinnikkeitä mykiön pintaan, ja niitä pyritään irrottamaan laajentavilla tipoilla. Jos tulehdus on myös syvemmissä osissa, puhutaan iridosykliitistä tai panuveiitista.

07Hoito

Kortikosteroiditipat ja muu hoito

Ensisijainen hoito on kortikosteroidilääkitys silmätippoina. Usein tippoja tiputetaan ensimmäisen viikon ajan tunnin välein valveilla ollessa, ja lisäksi silmään laitetaan mustuaista laajentavia tippoja, useimmiten kolmesti vuorokaudessa. Usein lääkitykseen kuuluu yöksi silmäluomen sisäpinnalle laitettava kortikosteroidivoide. Seuraavina viikkoina annostelua vähennetään erillisten ohjeiden mukaan.

Vaikeissa tulehduksissa hoitoa voidaan tehostaa silmän ympäristöön annettavilla kortikosteroidipistoksilla tai suun kautta otettavilla kortikosteroideilla. Vaikeahoitoisissa tulehduksissa käytetään muun muassa reumalääkkeitä, jolloin otetaan säännöllisesti verikokeita, ja voidaan harkita biologisia lääkkeitä.

08Hoidon aikana

Näkö hoidon aikana ja seuranta

Lähinäkö häviää hoidettavasta silmästä usein viikon tai kahden ajaksi laajentavien tippojen vuoksi. Myös kauas katsominen saattaa vaikeutua, ja kirkkaat valot voivat häikäistä. Hoito edellyttää sitoutumista: vaikka tippojen tiputtaminen on usein epämukavaa, hoitoa kannattaa jatkaa lääkärin ohjeiden mukaan riittävän pitkään.

Lääkitysten loputtua silmän tilanne on hyvä tarkistuttaa silmälääkärillä, ja aiemmin, jos oireet lisääntyvät lääkityksen vähentämisen myötä. Toistuvan iriitin yhteydessä tehdään usein tarkempia tutkimuksia, kuten poskionteloiden ja keuhkojen röntgenkuvaus ja verikokeita, ja hampaiden kunto tulee tarkistuttaa hammaslääkärillä.

09Taustasairaudet

Iriitti ja muut sairaudet

Iriitti on usein yksittäinen tulehdus ilman selvää syytä, mutta se voi liittyä myös muihin sairauksiin. Tavallisin yhteys on selkärankareumaan ja muihin selkärankaa ja niveliä tulehduttaviin sairauksiin, jotka liittyvät usein HLA-B27-perintötekijään. Iriitti voi esiintyä myös esimerkiksi tulehduksellisten suolistosairauksien, psoriaasin ja sarkoidoosin yhteydessä.

Lapsilla iriitti voi liittyä lastenreumaan. Lastenreumaan liittyvä iriitti on usein oireeton, joten lastenreumaa sairastavien lasten silmät tutkitaan säännöllisesti.

Jos iriitti uusiutuu toistuvasti tai potilaalla on muita oireita, kuten aamuisin pahenevaa alaselän kipua ja jäykkyyttä, nivelturvotusta, ripulia tai ihottumaa, lääkäri voi selvittää taustalla olevaa sairautta. Taustasairauden hoito voi vähentää myös iriittikohtauksia.

Harvemmin iriitin syynä voi olla infektio, esimerkiksi herpesvirus. Silloin hoito valitaan syyn mukaan.

10Erot

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:

• Rähmiminen ja vetistys. Terveyskirjaston mukaan silmä ei useinkaan rähmi iriitissä. NHS mainitsee oireena punaiset tai vetistävät silmät.
• Syyt. Terveyskirjasto painottaa HLA-B27-tekijää ja pitkäaikaisia tulehduksia esimerkiksi hampaissa ja poskionteloissa. NHS mainitsee autoimmuunisairaudet, tietyt virusinfektiot, silmävamman ja harvoin silmän kasvaimen.
• Komplikaatiot. NHS korostaa varhaista hoitoa näön menetyksen ja sokeutumisen estämiseksi.

11Lyhyesti

Tärkeimmät asiat iriitistä

• Iriitti on silmän värikalvon tulehdus.
• Tyypillisiä oireita ovat punoitus, kipu ja valonarkuus.
• Silmä ei yleensä rähmi.
• Lääkäriin on hakeuduttava saman vuorokauden aikana.
• Hoitona ovat kortikosteroiditipat ja laajentavat tipat noin kuukauden ajan.
• Kuuri kannattaa käyttää loppuun, jotta tulehdus ei uusiudu.