Mikä Sjögrenin oireyhtymä on?
Primaarinen Sjögrenin tauti on reumaattisiin sairauksiin kuuluva systeeminen sidekudostauti, jossa tulehdusreaktio kohdistuu ensisijaisesti limakalvojen avoeritteisiin rauhasiin. Silmien ja suun kuivuus alkavat yleensä 30–50 vuoden iässä, ja yli 90 prosenttia sairastuneista on naisia. Tauti on yleisin systeeminen sidekudostauti, mutta selvästi harvinaisempi kuin nivelreuma.
Taudin syntyyn vaikuttavat lukuisat geenit yhdessä ympäristötekijöiden kanssa. Virusinfektiot ja hormonaaliset tekijät voivat laukaista sairauden alttiilla henkilöllä. Kun kuivuutta esiintyy muiden autoimmuunitautien, kuten nivelreuman tai SLE:n, yhteydessä, puhutaan sekundaarisesta Sjögrenin taudista.
Kuivat silmät ja kuiva suu
Kyynelerityksen vähentyminen aiheuttaa silmien kirvelyä, roskan tai hiekan tunnetta, punoitusta, kutinaa ja valonarkuutta. Silmät väsyvät, ja lukeminen voi olla vaikeaa.
Suu on päivittäin häiritsevän kuiva, mikä voi vaikeuttaa ateriointia ja puhumista ja häiritä nukkumista. Suun limakalvot voivat aristaa ja kieltä kirvellä. Korvanalussylkirauhaset voivat olla turvoksissa, ja vähentynyt syljeneritys lisää hampaiden reikiintymistä. Maku- ja hajuaisti voivat heiketä. NHS mainitsee, että hyvin kuiva suu voi vaikeuttaa nielemistä ja altistaa ientulehdukselle.
Väsymys, nivelkivut ja muut oireet
Noin puolella on kuivuusoireiden lisäksi muita oireita. Poikkeava väsymys sekä lihas- ja nivelkivut ovat tavallisia, mutta niveltulehdus on harvinainen. Nenä voi olla kuiva, hengitysteiden kuivuus voi aiheuttaa yskää ja emättimen kuivuus yhdyntäkipuja.
- Iho-oireet vaihtelevat lievästä kuivumisesta pienten verisuonten tulehdukseen alaraajoissa.
- Osalla esiintyy poikkeavia reaktioita auringonvaloon.
- Valkosormisuus on lievää.
- Rasitushengenahdistus ja astman kaltaiset oireet ovat mahdollisia.
NHS:n mukaan oireet voivat vaihdella pahenemisvaiheiden ja rauhallisempien jaksojen välillä, ja liiallinen rasitus ja levon puute voivat pahentaa niitä.
Harvinaiset komplikaatiot ja liitännäistaudit
Harvinaisia ja vaikeampia komplikaatioita ovat keuhkokudoksen tulehdusmuutokset, jotka voivat aiheuttaa etenevää hengenahdistusta. Ääreishermoston tulehduksen oireita ovat raajojen kärkiosien pistely, kihelmöinti ja kosketustunnon heikkeneminen. Munuais- tai haimatulehdus ja imukudossairaus lymfooma ovat harvinaisia.
Sjögrenin tautia sairastavilla on melko usein myös muita autoimmuunitauteja: jopa 10 prosentilla todetaan keliakia tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Siksi kaikilta tulisi määrittää myös keliakia- ja kilpirauhasvasta-aineet.
Miten tauti todetaan?
Kuivuus voi alkuvaiheessa olla lievää ja vaihtelevaa, ja se on useimmiten vaivannut jo vuosia ennen diagnoosia. Taudinmääritys tehdään yleensä reumatautien poliklinikalla. Kyynelnesteen erityksen voi mitata silmäluomelle asetettavalla testiliuskalla, ja leposyljen erityksen voi mitata vastaanotolla. Sylkirauhasten tulehdusmuutoksia voidaan todeta ultraäänellä, ja kajoavia toimenpiteitä, kuten huulesta otettavaa kudosnäytettä, pyritään välttämään.
Lähes kaikilla on veressään autovasta-aineita: tumavasta-aineita ja reumafaktori todetaan noin 80 prosentilla, ja taudille tyypillisiä SSA- ja SSB-vasta-aineita usein. Lasko on useimmiten suurentunut, mutta CRP normaali.
Muut kuivuuden syyt
Limakalvojen kuivuus voi johtua Sjögrenin taudin lisäksi ikääntymisestä, vaihdevuosista, monista lääkkeistä, ihotaudeista ja allergioista. Kuiva suu voi liittyä myös masennukseen ja epätasapainossa olevaan diabetekseen.
Joillakin on taudille tyypillisiä laboratoriolöydöksiä ilman oireita tai hyvin vähäisin oirein, ja oireet voivat kehittyä vasta vuosien aikana. NHS:n mukaan lääkäri selvittää ensin yleisemmät syyt ja voi ohjata jatkotutkimuksiin.
Kuivien silmien ja suun hoito
Silmien kuivuuteen:
- Vältä mahdollisuuksien mukaan pölyä, tuulta, vetoa ja koneellista ilmastointia.
- Käytä tarvittaessa suojasilmälaseja.
- Kostuta silmiä keinokyynelillä, silmävoiteilla tai -geeleillä, joita saa apteekista ilman reseptiä. Viskooseja voiteita käytetään yleensä öisin.
- Vaikeissa oireissa voidaan konsultoida silmälääkäriä.
Suun kuivuuteen: maustettu ruoka, alkoholi ja tupakka voivat pahentaa oireita, ja kuivumista pahentavat lääkkeet voidaan mahdollisuuksien mukaan vaihtaa. Suun tiheä kostuttaminen vedellä ja keinosylkivalmisteet helpottavat, ksylitolipurukumi stimuloi syljeneritystä ja fluorilisää voidaan käyttää tarpeen mukaan. NHS neuvoo harjaamaan hampaat fluorihammastahnalla 2–3 kertaa päivässä, juomaan runsaasti vettä ja käyttämään ilmankostutinta.
Muiden oireiden hoito
Kuivia nenän limakalvoja hoidetaan voitelevilla öljypitoisilla aineilla ja emättimen limakalvoja liukastus- ja estrogeenivoiteilla. Nivelkipuja voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä. Lievien yleisoireiden, niveltulehdusten ja iho-oireiden hoitoon käytetään reumalääkettä, johon voidaan yhdistää pieni annos kortisonia, ja vaikeampia elinoireita hoidetaan kortisonilla ja solunsalpaajilla. Valkosormisuudessa tärkeää on suojata sormet, varpaat ja koko vartalo kylmältä ja välttää tupakointia.
Vaikeaa tautia sairastavia hoidetaan ja seurataan erikoissairaanhoidossa, useimmiten reumatologin toimesta. Lievässä taudissa seuranta voi tapahtua harvoin välein terveysasemalla.
Arjen keinot kuivuuteen
Kuivia silmiä helpottavat kostuttavat silmätipat ja -geelit, joita voi käyttää useita kertoja päivässä. Huoneilman kostuttaminen, tauot näyttöpäätetyössä ja suojalasit tuulella auttavat myös. Tupakansavua ja kuivaa ilmaa kannattaa välttää.
Suun kuivuutta lievittävät veden siemailu, sokeriton purukumi ja pastillit sekä apteekin kostuttavat suusuihkeet ja -geelit. Koska kuiva suu lisää hampaiden reikiintymistä, hampaiden huolellinen harjaus fluorihammastahnalla ja säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat tärkeitä.
Missä lähteet eroavat
Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:
- Huulinäyte. NHS mainitsee huulesta otettavan kudosnäytteen yhtenä tutkimuksena. Terveyskirjaston mukaan kajoavia toimenpiteitä pyritään välttämään, jos diagnoosi varmentuu muilla tutkimuksilla.
- Oireiden vaihtelu. NHS kuvaa pahenemisvaiheita ja rauhallisempia jaksoja sekä rasituksen merkitystä. Terveyskirjasto korostaa, että oireet ovat suurella osalla lieviä.
- Ennuste. Terveyskirjaston mukaan elinajanodote on hyvä. NHS painottaa, ettei parantavaa hoitoa ole, mutta oireita voidaan hoitaa.
Tärkeimmät asiat Sjögrenin oireyhtymästä
- Sjögrenin tauti on autoimmuunitauti, joka kohdistuu sylki- ja kyynelrauhasiin.
- Yleisimmät oireet ovat silmien ja suun kuivuus, väsymys ja nivelsäryt.
- Yli 90 prosenttia sairastuneista on naisia, ja oireet alkavat yleensä 30–50-vuotiaana.
- Kuivuutta hoidetaan paikallisesti keinokyynelillä, keinosyljellä ja kostuttamalla.
- Säännöllinen hammashoito on tärkeää reikiintymisen vuoksi.
- Suurimmalla osalla tauti on lievä ja ennuste hyvä.
Usein kysyttyä Sjögrenin oireyhtymästä
Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.
Mitkä ovat Sjögrenin oireyhtymän oireet?
Yleisimmät oireet ovat silmien ja suun kuivuus. Muita tavallisia oireita ovat väsymys sekä lihas- ja nivelkivut.
Kenellä Sjögrenin tautia esiintyy?
Yli 90 prosenttia sairastuneista on naisia, ja ensioireet alkavat yleensä 30–50 vuoden iässä.
Miten Sjögrenin tauti todetaan?
Oirekyselyn, kyynel- ja syljenerityksen mittausten, ultraäänen ja verikokeiden, kuten autovasta-aineiden, perusteella, yleensä reumatautien poliklinikalla.
Miten kuivia silmiä hoidetaan?
Keinokyynelillä, silmävoiteilla tai -geeleillä sekä välttämällä pölyä, tuulta ja vetoa. Vaikeissa oireissa voidaan konsultoida silmälääkäriä.
Mikä auttaa kuivaan suuhun?
Suun tiheä kostuttaminen vedellä, keinosylkivalmisteet ja ksylitolipurukumi. Maustettu ruoka, alkoholi ja tupakka voivat pahentaa oireita.
Onko Sjögrenin tauti vaarallinen?
Suurella osalla oireet ovat lieviä, sisäelinten sairastuminen on harvinaista ja elinajanodote on hyvä.
Miksi hammashoito on tärkeää Sjögrenin oireyhtymässä?
Sylki suojaa hampaita, joten kuiva suu lisää reikiintymistä ja suun sieni-infektioita. Huolellinen hampaiden harjaus fluorihammastahnalla, ksylitoli ja säännölliset hammaslääkärikäynnit auttavat suojaamaan hampaita.
Voiko Sjögrenin oireyhtymää sairastava tulla raskaaksi?
Voi, mutta raskaus kannattaa suunnitella lääkärin kanssa. Osalla potilaista on vasta-aineita, jotka voivat harvoin vaikuttaa sikiön sydämen rytmiin, joten raskautta seurataan tarkemmin.
Lähteet
Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.
