Mikä sammas on?
Tavallisin suussa esiintyvä sienilaji on Candida albicans eli hiiva. Sitä esiintyy 20–50 prosentilla aikuisista suussa ilman, että se aiheuttaa mitään tulehduksen merkkejä. Runsas kasvu tulkitaan tulehdukseksi vasta, jos on oireita tai limakalvoilla on havaittavissa muutoksia.
Pienillä lapsilla suussa voi esiintyä sammasta, joka on myös suun sienitulehdus. NHS:n mukaan suun sammas on yleensä vaaraton, ja se on yleinen vauvoilla sekä iäkkäillä, joilla on hammasproteesi. Aikuisten suun sammas ei NHS:n mukaan tartu.
Mikä altistaa suun sienitulehdukselle?
Sienitulehdus on usein seurausta monen tekijän yhteisvaikutuksesta. Terveyskirjasto luettelee altistaviksi tekijöiksi:
- mikrobilääkitys (antibiootit),
- huono suuhygienia ja suun kuivuus,
- huonosti suuhun sopivat proteesit,
- huonossa tasapainossa oleva diabetes,
- immunosuppressiivinen lääkitys, kuten kortisonilääkitys,
- tupakointi ja runsas alkoholin käyttö,
- runsas ja toistuva sokereita ja hiilihydraatteja sisältävien tuotteiden nauttiminen,
- aliravitsemus ja puutostilat, esimerkiksi raudan puutos,
- hormonaaliset muutokset ja refluksi,
- vierasesineet, kuten oikomiskojeet ja purentakiskot,
- heikentynyt systeeminen immuunipuolustus ja ikääntyminen.
Kenelle hoito on erityisen tärkeää?
Sienitulehduksen hoito on erityisen tärkeää, jos vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi syövän tai syöpähoitojen, hyljinnänestolääkityksen tai vaikean diabeteksen takia.
NHS mainitsee sammaksen riskiä lisäävinä myös pitkäaikaisen antibioottihoidon, astmainhalaattorien käytön, hammasproteesit, solunsalpaajahoidon sekä pitkäaikaissairaudet, kuten diabeteksen tai HIV:n.
Suun sienitulehduksen oireet
Oireet vaihtelevat suuresti. Sienitulehduksen oireina esiintyy:
- limakalvon kipua, polttelua, arkuutta ja kirvelyä,
- punoitusta,
- makuaistin muutoksia ja verenvuotoa,
- vaaleita peitteitä limakalvoilla ja kielessä,
- vaaleita tai punertavia laikkuja,
- suupielihaavaumia.
NHS kuvaa, että suu on sisältä punainen ja siinä on valkoisia laikkuja, jotka pyyhittäessä jättävät punaisia, mahdollisesti vuotavia kohtia. Syöminen ja juominen voi olla vaikeaa.
Sammas ja hammasproteesit
Hammasproteesien käyttäjillä osa- tai kokoproteesin alle jäävä limakalvo punoittaa. Heillä voi esiintyä myös suupielten tulehdusta, jossa voi olla mukana sienitulehdus.
Vanhat, huonosti istuvat hammasproteesit pohjataan eli tiivistetään suun mukaiseksi. Se parantaa istuvuutta ja auttaa hävittämään sieniä proteesin pinnalta. NHS neuvoo olemaan käyttämättä proteesia yöllä ja käymään hammaslääkärissä, jos proteesi ei sovi kunnolla.
Mitä voit tehdä itse?
- Puhdista suu ja proteesit hyvin.
- Ota proteesi pois suusta yöksi ja säilytä se kuivana ilmavassa rasiassa.
- Kostuta kuivaa suuta vedellä, teelusikallisella ruokaöljyä tai apteekista saatavalla keinosyljellä.
- Lisää syljeneritystä pureskelemalla.
- Jos sinulla on astma, huuhtele suu vedellä kortikosteroidien käytön jälkeen. Se vähentää kortikosteroidien paikallista hiivan kasvua edistävää vaikutusta.
Hammaslääkärillä tai lääkärillä voi myös kysyä neuvoa, jos suun oireet jatkuvat. Lisää suun ja kurkun aiheista löytyy korva-, nenä- ja kurkkutaudeista.
Asiantuntijan hoito
Ensimmäisenä pyritään poistamaan sienitulehdukselle altistavat tekijät. Jos sienitulehdus jatkuu ja oireet voimistuvat, hoito voi vaatia paikallisen sienilääkityksen.
Vaikeammissa tapauksissa kyseeseen tulee koko elimistöön vaikuttava sienilääkitys, joka edellyttää viljelyllä tehtyä herkkyysmääritystä. NHS:n mukaan suun sammasta voidaan hoitaa apteekista saatavalla suugeelillä, joka sopii aikuisille, lapsille ja yli 4 kuukauden ikäisille vauvoille.
Sammaksen ehkäisy
NHS neuvoo sammaksen ehkäisemiseksi:
- harjaamaan hampaat kahdesti päivässä, puhdistamaan proteesit ja käymään säännöllisesti hammastarkastuksissa, vaikka käyttäisi proteeseja,
- harjaamaan ikenet ja kielen pehmeällä harjalla, jos hampaita ei ole,
- huuhtelemaan suun syömisen tai lääkkeen ottamisen jälkeen,
- käymään säännöllisissä tarkastuksissa, jos on pitkäaikaissairaus,
- olemaan tupakoimatta.
Sammas vauvoilla ja imettävillä äideillä
Sammas on tavallinen vauvoilla, erityisesti ensimmäisten elinviikkojen aikana. Vauvan suussa näkyy valkoisia läiskiä kielessä, ikenissä tai poskien limakalvoilla, eivätkä ne irtoa helposti pyyhkimällä toisin kuin maitojäämät. Vauva voi olla tavallista ärtyisämpi syödessään tai kieltäytyä syömästä, mutta usein vauva ei näytä kärsivän lainkaan.
Imetyksessä sieni voi siirtyä vauvan suusta äidin rintaan ja takaisin. Äidin oireina voivat olla kipu imetyksen aikana ja sen jälkeen, nännien kirvely ja punoitus sekä kiiltävä iho nännipihassa. Siksi sekä vauva että äiti hoidetaan yleensä samanaikaisesti, vaikka vain toisella olisi oireita.
Tuttipullot, tutit ja rintapumpun osat pestään ja keitetään tai steriloidaan huolellisesti. Vauvan sammaksen hoidosta kannattaa kysyä neuvolasta, apteekista tai lääkäriltä, sillä kaikki aikuisten sienilääkkeet eivät sovi pienille vauvoille.
Missä lähteet eroavat
Lähteet ovat yhtä mieltä pääasioista, mutta eroavat muutamassa kohdassa:
- Hoidon aloitus. Terveyskirjaston mukaan ensin poistetaan altistavat tekijät, ja sienilääkitystä tarvitaan, jos tulehdus jatkuu ja oireet voimistuvat. NHS neuvoo hoitamaan sammasta apteekin suugeelillä.
- Altistavat tekijät. Terveyskirjasto luettelee myös muun muassa sokerit, aliravitsemuksen, refluksin ja oikomiskojeet. NHS mainitsee astmainhalaattorit ja HIV:n.
Tärkeimmät asiat sammaksesta
- Hiivasieni on monen suussa ilman haittaa; tulehdus todetaan oireiden tai limakalvomuutosten perusteella.
- Kuiva suu, antibiootit, proteesit ja heikentynyt vastustuskyky altistavat.
- Oireita ovat polttelu, kipu, punoitus ja vaaleat peitteet.
- Hyvä suuhygienia ja proteesin poisto yöksi auttavat.
- Altistavat tekijät poistetaan ensin, tarvittaessa käytetään sienilääkitystä.
- Aikuisten suun sammas ei NHS:n mukaan tartu.
Usein kysyttyä sammaksesta
Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.
Mikä aiheuttaa sammasta?
Tavallisimmin hiivasieni Candida albicans. Tulehdus syntyy usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta, kuten kuivasta suusta, heikentyneestä puolustuskyvystä tai antibiooteista.
Onko hiivasieni suussa aina tulehdus?
Ei. Hiivaa esiintyy 20–50 prosentilla aikuisista ilman tulehduksen merkkejä. Tulehduksesta puhutaan, jos on oireita tai limakalvomuutoksia.
Miltä sammas näyttää?
Limakalvoilla ja kielessä voi näkyä vaaleita peitteitä, vaaleita tai punertavia laikkuja ja suupielihaavaumia. Limakalvo voi punoittaa ja poltella.
Tarttuuko sammas?
NHS:n mukaan aikuisten suun sammas ei tartu.
Miten sammasta hoidetaan?
Ensin poistetaan altistavat tekijät ja huolehditaan suuhygieniasta. Jos tulehdus jatkuu, voidaan tarvita paikallista tai vaikeammissa tapauksissa koko elimistöön vaikuttavaa sienilääkitystä.
Miksi astmalääkkeen jälkeen pitää huuhdella suu?
Kortikosteroidit edistävät paikallisesti hiivan kasvua suun limakalvoilla. Huuhtelu vedellä vähentää tätä vaikutusta.
Kuinka nopeasti sammas paranee hoidolla?
Sienilääke lievittää oireita yleensä muutamassa päivässä, ja sammas paranee tavallisesti noin viikossa. Hoitoa jatketaan ohjeen mukaan, vaikka oireet helpottaisivat aiemmin. Jos oireet eivät parane, lääkärin on hyvä arvioida tilanne ja altistavat tekijät.
Voiko sammas johtua antibioottikuurista?
Voi. Antibiootit vähentävät suun normaaleja bakteereja, jolloin hiivasieni pääsee lisääntymään. Sammas voi ilmaantua kuurin aikana tai pian sen jälkeen, ja se hoidetaan tavallisesti paikallisella sienilääkkeellä.
Liittyykö sammas diabetekseen?
Huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes altistaa sienitulehduksille, koska sokeri edistää hiivan kasvua. Toistuva sammas voi olla syy tarkistaa verensokeri.
Pitääkö hammasproteesi hoitaa erityisesti sammaksen aikana?
Kyllä. Proteesi puhdistetaan päivittäin ja otetaan pois suusta yöksi. Sammaksen aikana proteesi voidaan desinfioida ohjeen mukaan, jotta tulehdus ei uusiudu proteesin kautta.
Voiko tupakointi altistaa sammakselle?
Voi. Tupakointi muuttaa suun limakalvoja ja lisää sienitulehdusten riskiä. Tupakoinnin lopettaminen auttaa myös estämään sammaksen uusiutumista.
Lähteet
Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.
