Siirry sisältöön

Vitamiinit MediBilbao Salud

D-vitamiinin puutos: oireet ja ruokavalio

D-vitamiinia tarvitaan muun muassa luuston terveyteen ja immuunipuolustukseen. Suomessa iho tuottaa D-vitamiinia auringosta käytännössä vain kesällä, ja pimeä talvi aiheuttaa D-vitamiinin puutoksen suurelle osalle väestöstä. Tämä opas kertoo Terveyskirjaston, Cochrane-katsauksen ja meta-analyysin pohjalta, miten puutos ilmenee, kenellä riski on suurin ja mistä D-vitamiinia saa ruokavaliosta.

Aihe
Ravitsemus
Päivitetty
Lukuaika
5 min
Tarkastanut
Dr. Itziar Gotxi Erezuma · Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri · Bizkaian lääkäriliitto nro 484809757
Iäkäs nainen kävelee aurinkoisessa puistossa
Suomessa iho tuottaa D-vitamiinia auringosta käytännössä vain kesällä. Kuva on tehty tekoälyllä.

Mitä D-vitamiini on?

Tärkein D-vitamiini on D3-vitamiini, jota kesällä syntyy runsaasti ihossa auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta. Maksa valmistaa siitä varastomuotoa, kalsidiolia, jonka veripitoisuus kuvaa D-vitamiinin saannin riittävyyttä. Munuaisissa varastomuoto muuttuu kalsitrioliksi, joka on D-vitamiinin aktiivinen muoto.

  • D-vitamiinia tarvitaan muun muassa luuston terveyteen ja immuunipuolustukseen.
  • Noin 1 000 geeniä lähes kaikissa kudoksissa muuttaa ilmentymistään D-vitamiinin vaikutuksesta.
  • Kasvikunnan D2-vitamiinia on ravinnossa niin vähän, että täysin kasvisruokavaliota noudattavien tulee käyttää D-vitamiinivalmisteita pimeänä talviaikana.
  • Aktiivista muotoa ei käytetä vitamiinilisänä, koska riskinä on kalsiumin liikamäärä veressä.

Milloin on kyse D-vitamiinin puutoksesta?

Kaikki alan tutkijat hyväksyvät, että veren kalsidiolipitoisuus alle 50 nmol/l merkitsee D-vitamiinin puutosta. Ruokaviraston mukaan yli 50 nmol/l on riittävä. Suomen yleiset viitearvot ovat 40–80 nmol/l, mutta ne eivät ole osoitus terveydestä, vaan kertovat siitä, että pimeä talvi aiheuttaa puutoksen suurelle osalle väestöstä.

  • Hoitotutkimuksissa ikääntyneiden osteoporoosiin liittyvät murtumat estyivät merkittävästi vasta, kun kalsidioli oli yli 75 nmol/l.
  • Osteoporoosia sairastavien tavoitetaso on Käypä hoito -suosituksen mukaan 75–120 nmol/l.
  • Vuoden 2017 Finravinto-tutkimuksessa 29 %:lla miehistä ja 18 %:lla naisista pitoisuus ei ollut riittävä.
  • Kalsidiolin tavoitearvosta ei ole täydellistä yksimielisyyttä.

D-vitamiinin puutoksen oireet

Luuston puutteellista mineralisaatiota on uuden tutkimustuloksen mukaan todettu kudosnäytteissä myös terveiksi itsensä tuntevilla henkilöillä, kun kalsidioli on alle 75 nmol/l. Aikuisilla D-vitamiinin puute on kuitenkin ollut melko harvinaista.

  • Aikuisilla puute aiheuttaa luun pehmenemistä eli osteomalasiaa, jonka oireina ovat kivut etenkin selkärangan alueella ja joskus raajojen vähäinen käyristyminen.
  • Lapsilla puute aiheuttaa riisitautia, joka on nykyään harvinainen tehokkaan ehkäisyn ansiosta.
  • Infektiot: vaikeaan puutokseen (kalsidioli alle 25 nmol/l) liittyy suurentunut ylähengitystieinfektioiden riski.
  • Luusto: puutos lisää lasten riisitaudin, aikuisten osteomalasian ja ikääntyneiden osteoporoosin vaaraa.
Mies keskustelee lääkärin kanssa vastaanotolla
Puutoksen hoidon annos määritetään veren D-vitamiinipitoisuuden perusteella. Kuva on tehty tekoälyllä.

Kenellä D-vitamiinin puutoksen riski on suurin?

Vanhuksilla, erityisesti laitospotilailla, on D-vitamiinin puute jo siitä syystä, että he oleskelevat kesäisinkin vähän auringossa. Lisäksi D3-vitamiinin tuotanto ihossa on 70-vuotiaalla enää vain noin 30 % nuoren tuotannosta.

  • Ne, jotka eivät käytä riittävästi D-vitaminoituja maitotuotteita ja ravintorasvoja; luomutuotteisiin ei yleensä lisätä D-vitamiinia.
  • Nuoret vegaanit ja laihduttajat, jotka tarvitsevat riittävästi D-vitamiinia luustomassan kasvattamiseksi ennen 25. ikävuotta.
  • Tummaihoiset, sillä tumma iho tuottaa Suomen auringossa D-vitamiinia huomattavasti heikommin, sekä peittävästi pukeutuvat.
  • Ylipainoiset, joiden kalsidiolitasot ovat merkittävästi normaalipainoisia matalampia. Vastasyntyneellä tärkeä riskitekijä on äidin D-vitamiinin puutos.

Aurinko ja D-vitamiini Suomessa

Iho tuottaa D-vitamiinia, kun UV-indeksi ylittää tason kolme. Etelä-Suomessa alle kolmen taso kestää syyskuusta huhtikuun puoleenväliin eli lähes kahdeksan kuukautta, joten suomalainen saa riittävästi D-vitamiinia auringosta käytännössä vain kesäkuukausina.

  • Veren D-vitamiinipitoisuus puolittuu noin 3–6 viikossa, joten keskitalven viikko etelässä ei riitä koko pimeän ajan tarpeeseen.
  • Käytännön sääntö on välttää ihon palamista: auringossa oleskellaan vain niin kauan, ettei synny punoitusta.
  • Aurinkovoiteet estävät D-vitamiinin synteesille välttämättömän UVB-säteilyn pääsemisen iholle.
  • Auringon tuottaman D-vitamiinin aiheuttamaa myrkytystä ei tunneta.

D-vitamiini ruokavaliossa

D-vitamiinia on vaikea saada riittävästi ravinnosta. Luonnollista D3-vitamiinia on elintarvikkeista merkittävästi vain kalassa, ja kasvikunnan D2-vitamiinia ei elintarvikkeissa ole juuri lainkaan.

  • Kala on ainoa luonnollinen ruoka, jossa D3-vitamiinia on merkittäviä määriä.
  • Vitaminoidut tuotteet: Suomessa D3-vitamiinia lisätään nestemäisiin maitovalmisteisiin ja levitettäviin ravintorasvoihin.
  • Sienet: joissakin sienissä, kuten kantarellissa ja torvisienissä, on D2-vitamiinia.
  • Valmisteet: niiden käyttöä suositellaan, jos ravinto ei päivittäin sisällä vähintään puolta litraa vitaminoitua maitoa, vitaminoituja rasvalevitteitä ja kalaa ainakin kahdesti viikossa.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme arvioimme ruokavaliosi D-vitamiinin lähteet ja muun ravitsemuksen (vastaanotot ovat espanjaksi).

Lohta, kananmunia, sieniä, maitoa ja leipää keittiön pöydällä
Luonnollista D3-vitamiinia on merkittävästi vain kalassa. Kuva on tehty tekoälyllä.

D-vitamiinilisä ja pitoisuuden mittaus

D-vitamiinilisästä on suositukset eri ikäisille Ruokaviraston verkkosivuilla. Kaikille alle kaksivuotiaille annetaan D-vitamiinilisää, ja sitä suositellaan kaikille 2–17-vuotiaille ympäri vuoden. Ruokavirasto suosittelee suurempaa saantia ikääntyneille (yli 75-vuotiaat), vähän ulkona oleskeleville, peitetysti pukeutuville ja tummaihoisille.

  • Perusterveeltä D-vitamiinipitoisuutta ei tarvitse mitata, mutta saantisuosituksia on hyvä noudattaa erityisesti pimeänä vuodenaikana.
  • Mittauksesta voi olla hyötyä esimerkiksi osteoporoosissa, munuaisten tai maksan vajaatoiminnassa, imeytymishäiriöissä, Crohnin taudissa, raskauden ja imetyksen aikana sekä tietyissä lääkehoidoissa.
  • Yhden koon D-vitamiinihoitoa ei ole, koska tarve riippuu lähtötasosta, iästä, auringonsaannista, ihonväristä, ruokavaliosta ja painoindeksistä.
  • Ennen D-vitamiinihoidon aloittamista olisi hyvä mitata veren kalsidioli, jonka pohjalta lääkäri määrittää sopivan annoksen.

Voiko D-vitamiinia saada liikaa?

D-vitamiinin saanti ihosta tai perusruoasta ei voi aiheuttaa myrkytystä. Erittäin suuressa liikasaannissa D-vitamiini irrottaa kalsiumia luustosta, mutta tätä ei voi odottaa suomalaisten ravitsemustilanteessa tai valmisteiden ohjeenmukaisesta käytöstä.

  • Viranomaiset ovat asettaneet turvalliselle päiväsaannille ylärajan.
  • Myrkytyksen oireita ovat olleet ruokahaluttomuus, laihtuminen, yleinen heikkous, sekavuus, oksentelu ja nestevajaus.
  • Viime aikoina raportoidut myrkytykset ovat liittyneet munuaispotilaiden saamaan aktiivisen D-vitamiinin liika-annokseen.
  • Kerran vuodessa annetut suuret kerta-annokset eivät tutkimusten mukaan näytä estävän osteoporoottisia murtumia.

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto, Cochrane-katsaus ja meta-analyysi arvioivat D-vitamiinilisän hyötyjä hieman eri tavoin:

  • Murtumat: Terveyskirjaston mukaan useissa hoitotutkimuksissa D-vitamiinin lisäanto esti ikääntyneiden luiden haurastumista ja murtumia. Cochrane-katsauksen 53 tutkimuksen (91 791 osallistujaa) laadukkaan näytön mukaan pelkkä D-vitamiini tutkituilla annoksilla ja valmisteilla ei todennäköisesti estä lonkkamurtumia, mutta D-vitamiini yhdessä kalsiumin kanssa vähentää lonkkamurtumien riskiä hieman.
  • Infektiot: meta-analyysin 25 tutkimuksessa (11 321 osallistujaa) D-vitamiinilisä vähensi äkillisten hengitystieinfektioiden riskiä, ja eniten hyötyivät hyvin vähäisen D-vitamiinitason omaavat. Terveyskirjaston mukaan suurentunut riski liittyy erityisesti vaikeaan puutokseen.
  • Haitat: Cochrane-katsauksessa D-vitamiini ja kalsium yhdessä lisäsivät hieman ruoansulatuskanavan oireita ja munuaissairauksia, mutta eivät kuolleisuutta. Terveyskirjasto korostaa, että ruoasta ja auringosta saatu D-vitamiini ei aiheuta myrkytystä.

Tärkeimmät asiat D-vitamiinin puutoksesta

  • D-vitamiinin puutoksesta puhutaan, kun veren kalsidioli on alle 50 nmol/l.
  • Puute aiheuttaa aikuisille osteomalasiaa ja lapsille riisitautia, ja vaikeaan puutokseen liittyy infektioriski.
  • Suomessa iho tuottaa D-vitamiinia auringosta käytännössä vain kesällä.
  • Ravinnosta D-vitamiinia saa kalasta sekä vitaminoiduista maitovalmisteista ja ravintorasvoista.
  • Riskiryhmiä ovat ikääntyneet, vähän ulkona olevat, tummaihoiset, peittävästi pukeutuvat ja vegaanit.
  • Suositukset löytyvät Ruokavirastolta; erityisryhmien annoksen määrittää lääkäri.

Usein kysyttyä D-vitamiinin puutoksesta

Vastaukset ovat yleistä tietoa eivätkä korvaa vastaanottokäyntiä tai yksilöllistä lääkärin arviota.

Mitkä ovat D-vitamiinin puutoksen oireet?

Aikuisilla puute aiheuttaa luun pehmenemistä eli osteomalasiaa, jonka oireina ovat kivut etenkin selkärangan alueella. Vaikeaan puutokseen liittyy myös suurentunut ylähengitystieinfektioiden riski.

Mistä ruoista saa D-vitamiinia?

Luonnollista D3-vitamiinia on merkittävästi vain kalassa. Suomessa D-vitamiinia lisätään nestemäisiin maitovalmisteisiin ja levitettäviin ravintorasvoihin. Joissakin sienissä, kuten kantarellissa ja torvisienissä, on D2-vitamiinia.

Saako D-vitamiinia auringosta talvella?

Etelä-Suomessa UV-indeksi on alle kolmen syyskuusta huhtikuun puoleenväliin, jolloin iho ei tuota D-vitamiinia. Suomalainen saa riittävästi D-vitamiinia auringosta käytännössä vain kesällä.

Pitäisikö D-vitamiinipitoisuus mitata?

Perusterveeltä pitoisuutta ei tarvitse mitata, mutta saantisuosituksia on hyvä noudattaa. Mittauksesta voi olla hyötyä esimerkiksi osteoporoosissa, munuais- ja maksasairauksissa, imeytymishäiriöissä ja raskauden aikana.

Kuka tarvitsee D-vitamiinilisää?

Ruokaviraston suositusten mukaan lisää annetaan kaikille lapsille, ja suurempaa saantia suositellaan yli 75-vuotiaille, vähän ulkona oleskeleville, peitetysti pukeutuville ja tummaihoisille. Lisää tarvitsevat myös ne, jotka eivät käytä vitaminoituja maitovalmisteita, rasvoja ja kalaa.

Voiko D-vitamiinia saada liikaa?

Auringosta tai tavallisesta ruoasta ei voi saada myrkytystä. Erittäin suuret annokset voivat kuitenkin nostaa veren kalsiumia, joten turvalliselle päiväsaannille on asetettu yläraja, ja puutoksen hoidon annos määritetään yksilöllisesti.

Lähteet

  1. Terveyskirjasto (Duodecim) · D-vitamiini
  2. Avenell A, et al. Vitamin D and vitamin D analogues for preventing fractures in post-menopausal women and older men. Cochrane Database Syst Rev. 2014
  3. Martineau AR, et al. Vitamin D supplementation to prevent acute respiratory tract infections: systematic review and meta-analysis of individual participant data. BMJ. 2017;356:i6583

Tämä opas on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Diagnoosi ja hoito riippuvat vastaanottokäynnistä ja terveyshistoriastasi. Hätätilanteessa soita 112.