Kitarisa lapsella: oireet ja hoito

01Mikä se on

Mikä kitarisa on?

Kitarisa sijaitsee nenänielun takaseinämässä ja koostuu samanlaisesta imukudoksesta kuin suun takaosassa näkyvät nielurisatkin. Kitarisoja on vain yksi, ja sen koko vaihtelee olemattomasta jopa luumun kokoiseen.

• Kitarisa on kookkaimmillaan leikki-iässä 3–6-vuotiailla.
• Tämän jälkeen nenänielussa alkaa voimakas kasvuvaihe, jolloin kitarisalla on enemmän tilaa, eikä se yleensä enää ahtauta nenänielua merkittävästi.
• Murrosiässä kitarisa alkaa surkastua, eikä aikuisilla ole juurikaan kitarisaa.
• Kitarisan tehtävä on osittain epäselvä. Se on osa lapsen puolustusjärjestelmää ja suojaa mahdollisesti nenänielun limakalvoa haitallisten bakteerien kiinnittymiseltä.

02Oireet

Suurentuneen kitarisan oireet

Kun kitarisa on hyvin suuri, se tukkii nenänielun, jolloin lapsi ei pysty hengittämään normaalisti nenän kautta. Jatkuva kuorsaus ja suuhengitys voivat heikentää unen laatua ja aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoksia.

• Unen heikkenemisestä voi seurata päiväaikaista levottomuutta tai purentaongelmia.
• Koska suurentunut kitarisa vaikuttaa kasvojen luuston kehitykseen, se voi aiheuttaa vasta aikuisena ilmenevän uniapnean.
• Suuri kitarisa altistaa myös liimakorvan kehittymiselle, poskiontelotulehduksille ja ääntämisongelmille.
• Tulehtunut kitarisa voi aiheuttaa myös pahanhajuista hengitystä.

03Syyt

Mikä suurentaa kitarisaa?

Kitarisan suurentuminen ei ole ainut suuhengityksen aiheuttaja. Esimerkiksi hoitamaton allerginen nuha on lapsilla yleinen tukkoisen nenän syy. Muista syistä kerromme oppaassamme tukkoisesta nenästä.

• Allergiat ja toistuvat infektiot voivat suurentaa kitarisaa.
• Myös passiivinen tupakointi voi aiheuttaa kitarisan liikakasvua.
• Refluksitauti voi niin ikään aiheuttaa kitarisan liikakasvua.
• Joskus kitarisa tulehtuu kroonisesti, eikä tulehtunut kitarisa välttämättä ole suurentunut.

04Tutkiminen

Miten kitarisaa tutkitaan?

Kitarisa ei ole nähtävissä tavallisessa nielututkimuksessa. Korvalääkäri voi tutkia kitarisaa suun kautta tehtävällä peilitutkimuksella, joka onnistuu tavallisesti hyvin jo kouluikäisille.

• Peilitutkimus on täysin kivuton, mutta edellyttää sen verran yhteistyötä, ettei se yleensä onnistu kovin vilkkaille leikki-ikäisille tai sitä nuoremmille.
• Kitarisaa voidaan tutkia myös kapealla ja taipuisalla tähystimellä nenän kautta. Tähystys tehdään vastaanottohuoneessa pintapuudutuksen jälkeen, ja sen voi tehdä aivan pienillekin lapsille.
• Kitarisan kokoa ei voida luotettavasti arvioida röntgenkuvasta, eikä kitarisan röntgentutkimuksia pidä tehdä.
• Kitarisan koon voi myös päätellä: jos lapsi hengittää nenän kautta, ei kitarisa voi olla häiritsevän suuri.

05Poisto

Milloin kitarisan poistoa harkitaan?

Tavallisin syy kitarisan poistolle on suurentuneen kitarisan aiheuttama jatkuva kuorsaus ja suuhengitys. Kitarisan koko ja kunto voidaan arvioida korvalääkärin vastaanotolla.

• Jos kitarisa tulehtuu kroonisesti ja sen pinnalla tai suunielussa nähdään valuvaa märkäeritettä, kitarisa on syytä poistaa.
• Tervettä ja normaalikokoista risaa ei tarvitse poistaa.
• Risa voidaan poistaa, jos se on selvästi tulehtunut tai suurentunut.
• Kitarisan poisto ei lisää lapsen alttiutta sairastua hengitysteiden tulehduksiin tai muihinkaan sairauksiin.

06Korvat

Kitarisa ja korvatulehdukset

Jos lapselle laitetaan korviin toistuvien tulehdusten tai liimakorvataudin vuoksi ilmastointiputket, korvalääkäri tutkii usein samalla myös kitarisan.

• Kitarisan poistoa voidaan harkita, jos korvatulehduskierre jatkuu korvien putkituksesta huolimatta.
• Poistoa voidaan harkita myös, jos leikki-ikäisellä on pitkittynyt liimakorva.
• Cochrane-katsauksessa (14 tutkimusta, 2 712 lasta) kitarisan poisto auttoi välikorvan nesteen häviämisessä lapsilla, joilla oli liimakorva, mutta hyöty kuulolle oli pieni.
• Samassa katsauksessa kitarisan poistolla ei ollut merkittävää hyötyä äkillisiin välikorvatulehduksiin, joten rutiinileikkaus niiden vuoksi ei katsauksen mukaan ole perusteltu.

07Leikkaus

Miten kitarisaleikkaus tehdään?

Korvalääkärit tekevät kitarisaleikkauksia, ja toimenpide tehdään aina nukutuksessa. Leikkaus tehdään peilin avulla suun kautta, ja se kestää yleensä alle 15 minuuttia.

• Lapsen vointia tarkkaillaan sairaalassa toimenpiteen jälkeen muutama tunti, ja hän pääsee yöksi kotiin.
• Lapset toipuvat kitarisaleikkauksesta yleensä nopeasti, ja jälkivaivat ovat lähes aina lieviä ja harmittomia.
• Nenänielu voi olla hieman arka ja turvonnut leikkauksen jälkeen, ja lapselle onkin hyvä antaa kipulääkettä parin päivän ajan.
• Limakalvon parantumisvaiheessa lapsen hengitys voi haista muutaman päivän ajan todella pahalta. Haju häviää leikkausalueen parannuttua.

08Toipuminen

Leikkauksen jälkeen ja kitarisa aikuisella

Leikkausalue alkaa hyvin harvoin vuotaa verta leikkauksen jälkeen. Tämä tapahtuu melkein aina jo leikkauspäivänä, ja jälkivuodon saanut lapsi on vietävä heti takaisin sairaalaan. Nenänielun turvotus voi aiheuttaa kuorsausta muutamina ensimmäisinä öinä.

• Nuorilla aikuisilla nähdään tavallisesti pieni määrä kitarisakudosta.
• Jos risakudosta on runsaasti, se on epätyypillisen näköistä tai henkilö on yli 30-vuotias, risakudos on poistettava ja lähetettävä patologille tutkittavaksi.
• Aikuisen suurentunut kitarisa voi joskus olla merkki imusolmukesyövästä.
• Aikuisten nenän tukkoisuudesta kerromme erillisessä oppaassamme nenäpolyypeista.

Bilbaossa sijaitsevalla korva-, nenä- ja kurkkutautien vastaanotollamme arvioimme kitarisan koon ja kunnon (vastaanotot ovat espanjaksi).

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Terveyskirjasto ja Cochrane-katsaukset painottavat kitarisan poiston perusteita eri tavoin:

• Korvatulehdukset: Terveyskirjaston mukaan poistoa voidaan harkita, jos korvatulehduskierre jatkuu putkituksesta huolimatta. Cochrane-katsauksessa poistolla ei ollut merkittävää hyötyä äkillisiin välikorvatulehduksiin; hyöty näkyi liimakorvassa, ja leikkauksen riskit tulee katsauksen mukaan punnita mahdollisia hyötyjä vastaan.
• Kuorsaus ja hengityskatkokset: Terveyskirjaston mukaan jatkuva kuorsaus on tavallisin poiston syy. Cochrane-katsaus koski nielurisojen ja kitarisan yhteistä poistoa: 5–9-vuotiailla, joilla oli lievä tai keskivaikea uniapnea, leikkaus paransi oireita ja elämänlaatua, mutta lähes puolella tarkkailluista lapsista unirekisteröinti normalisoitui seitsemässä kuukaudessa ilman leikkausta.
• Alle 5-vuotiaat: Cochrane-katsauksessa ei ollut tietoa leikkauksen hyödyistä alle 5-vuotiailla, vaikka toimenpidettä tehdään usein juuri heille.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat kitarisasta

• Kitarisa sijaitsee nenänielussa, on suurimmillaan 3–6-vuotiailla ja surkastuu murrosiästä alkaen.
• Suurentunut kitarisa voi aiheuttaa jatkuvaa kuorsausta, suuhengitystä ja unenaikaisia hengityskatkoksia.
• Kitarisaa tutkitaan peilillä suun kautta tai ohuella tähystimellä nenän kautta, ei röntgenkuvalla.
• Tervettä ja normaalikokoista risaa ei tarvitse poistaa.
• Leikkaus tehdään nukutuksessa, kestää yleensä alle 15 minuuttia, ja lapsi pääsee yöksi kotiin.
• Jälkivuodon vuoksi lapsi on vietävä heti takaisin sairaalaan.