Kilpirauhasen liikatoiminta: oireet, syyt ja hoito

01Mikä se on

Mikä on kilpirauhasen liikatoiminta?

Kilpirauhanen on kaulan alaosassa molemmin puolin henkitorvea sijaitseva, noin 20 grammaa painava rauhanen. Se tuottaa tyroksiinihormonia, joka säätelee aineenvaihduntaa monipuolisesti ja on ihmiselle välttämätön. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäkkeestä erittyvä TSH-hormoni eli tyreotropiini.

Kun kilpirauhanen tuottaa tyroksiinia liikaa, kyse on kilpirauhasen liikatoiminnasta eli hypertyreoosista. Sen vastakohta on kilpirauhasen vajaatoiminta, jossa tyroksiinin tuotanto vähenee tai lakkaa. Terveyskirjaston mukaan vajaatoiminta on kilpirauhasen sairauksista yleisin. Vajaatoiminnan ruokavaliosta kerromme oppaassamme kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja ruokavaliosta.

Muita kilpirauhasen sairauksia ovat kilpirauhasen tulehdukset, kilpirauhasen suurentuminen eli struuma sekä kilpirauhasen kasvaimet. Struumaan ei läheskään aina liity häiriöitä hormonin tuotannossa, mutta joskus suurentunut rauhanen alkaa tuottaa liikaa tyroksiinia, jolloin kyseessä on sekä struuma että liikatoiminta.

02Syyt

Kilpirauhasen liikatoiminnan syyt

Terveyskirjaston mukaan liikatoiminnan yleisin syy on Basedowin tauti. Se liittyy kilpirauhasen autoimmuunitulehdukseen: elimistöön muodostuu kilpirauhaskudoksen osia kohtaan vasta-aineita, jotka aktivoivat rauhasen toimimaan liian vilkkaasti.

• Basedowin tauti: tavallisin syy, autoimmuunitulehdukseen liittyvä tila.
• Monikyhmystruuma: nykyään harvinainen syy, jossa kilpirauhaseen syntyneet kyhmyt tuottavat hormonia ylimäärin.

Liikatoimintaan sairastutaan yleisimmin 30–40 vuoden iässä, mutta se voi ilmaantua muunkin ikäisillä. Sairaus on yleisempi naisilla.

03Oireet

Kilpirauhasen liikatoiminnan oireet

Oireet johtuvat liiallisen kilpirauhashormonin aiheuttamasta kiihtyneestä aineenvaihdunnasta. Ne ilmaantuvat asteittain viikkojen ja kuukausien aikana. Terveyskirjasto mainitsee seuraavat oireet:

• hikoilu,
• laihtuminen,
• sydämen sykkeen kiihtyminen,
• suolen toiminnan kiihtyminen ja ripuli,
• tavallista vilkkaampi toiminta, esimerkiksi puhe ja liikehdintä,
• kunnon huononeminen ja tavallista suurempi väsymys.

Liikatoiminta voi laukaista sydämen eteisvärinän, johon liittyy tihentynyt ja epäsäännöllinen sydämen rytmi. Kilpirauhasen sairauksia käsittelevän artikkelin mukaan sekä vajaa- että liikatoiminta aiheuttavat usein yleisoireita, kuten väsymystä, ruoansulatuselimistön oireita ja lämmönsäätelyyn liittyviä oireita, jotka voivat olla epämääräisiäkin.

04Silmäoireet

Silmäoireet ja tupakointi

Osalle potilaista kehittyy silmäoireita. Silmissä voi olla hiekan tunnetta, valonarkuutta ja kyynelvuotoa. Vaikeissa taudeissa ilmaantuu kaksoiskuvia, ja silmät voivat pullistua ulospäin.

Liikatoiminnan hoito ei paranna silmäoireita, vaan ne edellyttävät omia hoitoja. Terveyskirjaston mukaan yleisin on laskimonsisäisesti annettu kortisonihoito. Muita vaihtoehtoja ovat silmälihaksiin kohdennetusti annettu sädehoito etenkin kaksoiskuvaoireen vuoksi sekä korvalääkärin tekemä leikkaushoito, jos näkö on uhattuna näköhermon puristuksen tai ulostyöntyneiden silmien tulehduksen tai haavaumien vuoksi.

Tupakointi on tunnetuin silmäoireiden riskitekijä, ja siksi tupakointi tulee aina lopettaa. Lopettaminen ehkäisee silmäsairauden syntyä, parantaa kehittyneen silmäsairauden hoitotuloksia ja vähentää sen uusiutumisriskiä.

06Hoito

Kilpirauhasen liikatoiminnan hoito

Hoidossa käytetään lääkehoitoa, radiojodihoitoa ja leikkaushoitoa. Hoidon valintaan vaikuttavat kilpirauhasen koko, potilaan ikä, mahdolliset silmäoireet ja muut sairaudet. Tarvittaessa huomioidaan raskaustoiveet ja mahdollinen imetys.

Sydämentykytystä ja muita oireita lievitetään välittömästi beetasalpaajalääkkeellä. Kilpirauhasen toimintaa hillitään kilpirauhaslääkkeellä, jolla hormonin tuotanto hiljalleen normaalistuu muutamassa viikossa. Tämän jälkeen pyritään lopulliseen hoitoon, joka valitaan kolmesta vaihtoehdosta:

• Lääkehoito: kilpirauhaslääkettä voidaan käyttää 12–18 kuukautta, jos kilpirauhanen ei ole kasvanut ja syynä on Basedowin tauti. Hoidon jälkeen noin puolella potilaista sairaus pysyy kokonaan poissa. Monikyhmystruumaa ei voi pysyvästi parantaa lääkehoidolla.
• Radiojodihoito: radioaktiivinen jodi annetaan kerta-annoksena kapselina suun kautta. Se kertyy kilpirauhaseen ja tuhoaa sen soluja, jolloin liikatoiminta lakkaa.
• Leikkaus: koko kilpirauhanen poistetaan Basedowin taudissa tai monikyhmystruumassa etenkin, jos rauhanen on huomattavasti suurentunut.

07Radiojodi ja leikkaus

Mitä radiojodihoidon ja leikkauksen jälkeen?

Radiojodihoidon seurauksena on usein kilpirauhasen vajaatoiminta, jota hoidetaan kilpirauhashormonilääkityksellä. Elimistön säderasitus on hyvin pieni, eikä sen ole todettu aiheuttavan haittoja. Radiojodia ei voida käyttää raskauden eikä imetyksen aikana. Hoidon yhteydessä ohjeistetaan välttämään lähikontaktia pienten lasten ja raskaana olevien kanssa lähiviikkoina hoidon jälkeen.

Leikkauksen jälkeen aloitetaan elinikäinen kilpirauhashormonilääkitys, koska koko rauhanen on poistettu.

Voiko liikatoimintaan vaikuttaa ruokavaliolla? Terveyskirjaston mukaan kilpirauhasen liikatoimintaan ei elintavoilla tai muulla itsehoidolla pysty vaikuttamaan, eikä sen syntyä voida estää elintavoilla tai muilla toimenpiteillä. Erityistä liikatoiminnan ruokavaliota ei siis lähteissä suositella. Ainoa lähteiden mainitsema elintapamuutos on tupakoinnin lopettaminen silmäsairauden vuoksi.

08Tutkimus

Mitä tutkimus kertoo lääkehoidon kestosta?

Cochrane-katsauksessa (Abraham ym. 2010) arvioitiin kilpirauhaslääkkeiden annosta, hoitotapaa ja hoidon kestoa Basedowin taudin liikatoiminnassa. Mukana oli 26 satunnaistettua tutkimusta ja 3 388 osallistujaa. Tutkimusten laatu oli raportoinnin perusteella heikko.

• Annosta säädettäessä 12 kuukauden hoito oli parempi kuin kuuden kuukauden hoito, mutta hoidon jatkamisesta yli 18 kuukauden ei ollut hyötyä. Tekijöiden mukaan sopiva kesto on 12–18 kuukautta.
• Kun pientä annosta säädettiin tarpeen mukaan, haittavaikutuksia oli vähemmän kuin suuren annoksen ja hormonikorvauksen yhdistelmässä, eikä hoito ollut tehottomampi. Uusiutumisia oli molemmissa ryhmissä yhtä paljon: 51 % ja 54 %.
• Kilpirauhashormonin jatkaminen lääkehoidon jälkeen ei näyttänyt vähentävän liikatoiminnan uusiutumista.

Katsauksessa ei tutkittu vajaatoiminnan ilmaantumista, painon muutoksia, elämänlaatua eikä silmäoireiden etenemistä.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteet ovat pääosin samaa mieltä, mutta painotukset eroavat:

• Uusiutuminen: Terveyskirjaston mukaan lääkehoidon jälkeen noin puolella potilaista sairaus pysyy kokonaan poissa. Cochrane-katsauksessa uusiutumisia oli noin puolella (51–54 %), mikä vastaa samaa kuvaa toisesta suunnasta.
• Hoidon kesto: Terveyskirjasto kertoo lääkkeen käytöstä 12–18 kuukauden ajan, ja Cochrane-katsaus päätyy samaan kestoon. Katsaus tarkentaa, ettei yli 18 kuukauden hoidosta ollut hyötyä.
• Hoitotapa: Terveyskirjasto ei erittele lääkehoidon annostelutapoja. Cochrane-katsauksen mukaan pieni, tarpeen mukaan säädetty annos aiheutti vähemmän haittoja kuin suuren annoksen ja hormonikorvauksen yhdistelmä.
• Näytön laatu: Cochrane-katsauksen tutkimukset olivat laadultaan heikkoja, ja katsaus koskee vain lääkehoitoa. Radiojodia ja leikkausta se ei vertaa.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat kilpirauhasen liikatoiminnasta

• Liikatoiminnassa kilpirauhanen tuottaa liikaa tyroksiinia, ja tavallisin syy on Basedowin tauti.
• Oireita ovat muun muassa hikoilu, laihtuminen, sykkeen kiihtyminen, ripuli ja väsymys.
• Osalle kehittyy silmäoireita, ja tupakointi on niiden tunnetuin riskitekijä.
• Liikatoimintaa epäiltäessä on hakeuduttava lääkäriin parin päivän sisällä; se todetaan verikokeella.
• Hoitovaihtoehtoja ovat lääkehoito, radiojodihoito ja leikkaus.
• Liikatoimintaan ei voi vaikuttaa ruokavaliolla tai muulla itsehoidolla.