Kilpirauhasen vajaatoiminta ja ruokavalio

01Vajaatoiminta

Mitä kilpirauhasen vajaatoiminta on?

Terveyskirjaston (Lääkärikirja Duodecim) mukaan kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia, tyroksiinia. Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa, ja se osallistuu elimistön aineenvaihdunnan säätelyyn.

• synteettistä tyroksiinia käyttää Suomessa yli 350 000 henkilöä,
• sairaus on naisilla neljä kertaa yleisempi kuin miehillä,
• suurin osa potilaista on myöhäisessä keski-iässä tai sitä vanhempia,
• muita syitä ovat kilpirauhasen liikatoiminnan radiojodihoito ja kilpirauhasen poisto leikkauksella.

02Oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet

Terveyskirjaston mukaan kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa:

• väsymystä ja paleluherkkyyttä,
• painonnousua ja ummetusta,
• sydämen sykkeen hidastumista ja muistiongelmia,
• ihon kuivumista ja usein turvotusta silmissä, kasvoissa ja säärissä,
• naisilla kuukautishäiriöitä ja lapsettomuutta.

Oireet alkavat hitaasti ja pahenevat hiljalleen kuukausien tai vuosien aikana. Koska näitä oireita ilmenee suurella osalla ihmisistä ainakin jossain vaiheessa elämää, vajaatoimintaa ei voida todeta pelkkien oireiden perusteella. Diagnoosi varmistetaan verikokeilla, joista herkin on TSH-tutkimus. Jos vain TSH on koholla, puhutaan subkliinisestä vajaatoiminnasta, ja hoitopäätökseen vaikuttavat TSH-pitoisuus, ikä, raskaustoive ja ennen kaikkea oireisuus.

03Ruokavalion merkitys

Voiko ruokavaliolla vaikuttaa?

Terveyskirjaston mukaan yleisin vajaatoiminnan syy on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jossa elimistössä muodostuu vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan. Sairaus kehittyy hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa.

• autoimmuunitulehdus ei johdu ravinnosta eikä muista elintavoista,
• sairauteen ei voi elintavoilla tai muulla itsehoidolla vaikuttaa,
• kilpirauhasen vajaatoimintaan ei tunneta mitään ehkäisykeinoja,
• hoitona on synteettinen tyroksiini, jonka avulla oireet väistyvät muutamassa viikossa, ja hoito on elinikäinen,
• tyroksiinihoidolla ylivoimainen enemmistö potilaista paranee täysin oireettomaksi.

Tyroksiinihoitoa ei tule aloittaa pelkkien vajaatoimintaan sopivien oireiden, kuten väsymyksen tai ylipainon, perusteella, jos kilpirauhasen toimintakokeet ovat normaalit.

04Tyroksiini ja ateriat

Tyroksiinin ottaminen ja ruokailu

Terveyskirjaston mukaan tyroksiinia nautitaan tabletteina kerran päivässä pääsääntöisesti aamulla tyhjään vatsaan vähintään puoli tuntia ennen aamiaista.

• rauta- ja kalsiumvalmisteet suositellaan otettavaksi vasta 4 tuntia tyroksiinin ottamisen jälkeen, jotta sen imeytyminen varmistuisi,
• mahahapon eritystä vähentävät lääkkeet vähentävät tyroksiinin imeytymistä suolesta,
• tärkeää on säännöllinen ja ohjeiden mukaan tapahtuva päivittäinen lääkkeenotto,
• annos säädetään pääasiassa veren TSH-pitoisuuden perusteella, eikä sopivaa annosta voida määritellä pelkän voinnin perusteella.

Liian pieni tyroksiiniannos voi aiheuttaa vajaatoiminnan oireita ja veren kolesterolipitoisuuden nousua, ja liian suureen annokseen liittyy pitkäaikaisessa hoidossa haittoja, kuten eteisvärinää ja osteoporoosia.

05Jodi

Jodi ja kilpirauhanen

Terveyskirjaston mukaan jodi toimii kilpirauhashormonien rakenneosana, ja elimistö tarvitsee sitä kilpirauhashormonien synteesiin. Jodin saantisuositus aikuisille on 150 mikrogrammaa vuorokaudessa.

• jodin lähteitä ovat jodioitu ruokasuola, kala, äyriäiset, levät, maitovalmisteet ja kananmuna,
• useimpien ruoka-aineiden jodipitoisuus on pieni,
• Suomessa ruokasuolaan on lisätty jodia 1950-luvulta lähtien, ja sen ansiosta jodinpuutteesta johtuva struuma on harvinaistunut,
• jodinsaanti on viime vuosina hieman vähentynyt, koska suolaa käytetään vähemmän ja pöytäsuolan sijasta käytetään merisuolaa tai vuorisuolaa, joissa ei ole jodia.

Terveyskirjaston mukaan myös liiallinen jodin saanti voi häiritä kilpirauhasen toimintaa.

Bilbaossa sijaitsevalla ravitsemuksen vastaanotollamme voimme käydä kanssasi läpi monipuolisen ruokavalion (vastaanotot ovat espanjaksi).

06Goitrogeenit

Kaalit, soija ja muut goitrogeenit

Terveyskirjaston mukaan goitrogeeneiksi kutsutut ravinnon yhdisteet häiritsevät kilpirauhasen toimintaa ja voivat pahentaa jodin niukan saannin vaikutuksia. Ne häiritsevät jodin pääsyä kilpirauhassoluun. Goitrogeeneja ovat:

• kypsentämättömät lanttu, porkkana, nauris, kaalit, pinaatti ja bataatti,
• kypsentämättömät päärynä, persikka ja mansikka,
• kypsentämätön maapähkinä ja soijatuotteet,
• hirssi myös kypsennettynä sekä tupakansavu.

Terveyskirjaston mukaan goitrogeeneilla ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta terveyteen ilman jodin puutetta.

07Seleeni

Seleeni ja kilpirauhanen

Terveyskirjaston mukaan seleenin tehtävät liittyvät proteiineihin, jotka kytkeytyvät muun muassa elimistön antioksidanttipuolustukseen ja kilpirauhashormonien aineenvaihduntaan. Seleenin saantisuositus on naisille 75 ja miehille 90 mikrogrammaa vuorokaudessa, ja tärkeimpiä lähteitä ovat liha-, vilja- ja maitovalmisteet. Länsimaissa seleenin puute on harvinainen, ja seleenin suurin hyväksyttävä päiväsaanti aikuisille on 255 mikrogrammaa.

Van Zuurenin ym. Cochrane-katsauksessa (2013) oli neljä tutkimusta ja 463 Hashimoton tyreoidiittia sairastavaa osallistujaa. Kahdessa tutkimuksessa seleenilisä pienensi kilpirauhasen peroksidaasivasta-aineita lumeeseen verrattuna, mutta tutkimusten harhan riski oli epäselvä tai suuri. Katsauksen mukaan näyttö seleenilisän tehosta tai tehottomuudesta on puutteellista eikä mahdollista varmaa päätöksentekoa.

08Gluteeni

Gluteeniton ruokavalio

Piticchion ym. meta-analyysin (2023) mukaan Hashimoton tyreoidiittiin voi liittyä muita autoimmuunisairauksia, kuten keliakia, ja monet potilaat aloittavat gluteenittoman ruokavalion omatoimisesti.

• analyysiin päätyi 4 tutkimusta ja yhteensä 87 potilasta, joilla ei ollut keliakian oireita tai kudoslöydöksiä,
• gluteeniton ruokavalio kesti keskimäärin lähes 6 kuukautta,
• TSH-pitoisuus pieneni ja vapaan tyroksiinin pitoisuus suureni, mutta vasta-ainepitoisuuksien muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä,
• tutkijoiden mukaan näyttö ei vielä riitä suosittelemaan gluteenitonta ruokavaliota kaikille Hashimoton tyreoidiittia sairastaville.

09Erot lähteissä

Missä lähteet eroavat

Lähteiden välillä on eroja:

• Ruokavalion vaikutus: Terveyskirjaston mukaan sairauteen ei voi elintavoilla tai muulla itsehoidolla vaikuttaa. Piticchion ym. meta-analyysin tulokset viittaavat gluteenittoman ruokavalion myönteiseen vaikutukseen kilpirauhasen toimintaan ja tulehdukseen erityisesti potilailla, joilla on gluteeniin liittyvä sairaus, mutta näyttö ei riitä yleiseen suositukseen.
• Seleeni: Terveyskirjasto kuvaa seleenin osana kilpirauhashormonien aineenvaihduntaa eikä anna vajaatoimintaan erillistä seleenisuositusta. Van Zuurenin ym. Cochrane-katsauksen mukaan seleenilisä pienensi vasta-aineita kahdessa tutkimuksessa, mutta näyttö on puutteellista.
• Goitrogeenit: Terveyskirjaston mukaan goitrogeenit häiritsevät kilpirauhasen toimintaa, mutta niillä ei ole merkittävää vaikutusta terveyteen ilman jodin puutetta.

10Lyhyesti

Tärkeimmät asiat kilpirauhasen vajaatoiminnasta ja ruokavaliosta

• Yleisin syy on autoimmuunitulehdus, joka ei johdu ravinnosta eikä elintavoista.
• Sairauteen ei voi vaikuttaa elintavoilla, ja hoitona on elinikäinen tyroksiini.
• Tyroksiini otetaan tyhjään vatsaan vähintään puoli tuntia ennen aamiaista.
• Rauta- ja kalsiumvalmisteet otetaan vasta 4 tuntia tyroksiinin jälkeen.
• Jodin saantisuositus on 150 mikrogrammaa vuorokaudessa, ja jodioitu suola on tärkeä lähde.
• Seleenistä ja gluteenittomasta ruokavaliosta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä.